Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Asialista

Pöytäkirjaluonnos

Aika: Maanantai 22.9.2014 klo 12–14

Paikka: HY:n Porthania-rakennuksen Sali P344, Yliopistonk. 3, 3. Krs

Osallistujat:

  • Anssi Neuvonen, VTT (puheenjohtaja)
  • Jukka Englund, Helsingin yliopiston kirjasto
  • Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Elise Johansson, Turun yliopisto (etäyhteydellä)
  • Aila Louhelainen, Oulun yliopisto
  • Ulla Mäkeläinen, opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Anu Nuutinen, Suomen Akatemia
  • Hanna-Mari Puuska, CSC (sihteeri)
  • Tuija Sonkkila, Aalto-yliopisto
  • Sirpa Thessler, Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä – LYNET
  • Antti Tuomi-Nikula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (estynyt)
  • Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto (asiantuntijana)
  • Pirjo-Leena Forsström, CSC (vierailijana)

Asiat

1.      Kokouksen avaus ja työjärjestyksen hyväksyminen

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12. Hyväksyttiin työjärjestys.

2.      Esittäytymiskierros

Ryhmän jäsenet esittäytyivät ja kertoivat tutkimuksen avoimuuden edistämisestä ja hyödyntämisestä omassa organisaatiossaan.

Aalto-yliopisto:

  • Avoimen julkaisemisen periaatteet voimaan kesäkuussa 2014.
  • Tutkijoita  kehotetaan avoimuuteen.
  • Rinnakkaistallennus Aalto-doc-julkaisuarkistoon.
  • Kirjaston ohjeita LibGuide-sovellusalustalla.

Oulun yliopisto

Suomen Akatemia:

  • Tutkijoita kehotetaan tallentamaan julkaisut avoimesti saataville esim. oman organisaation julkaisuarkistoon.
  • SA alkaa edellyttämään avointa julkaisemista (ei velvoittava)
  • Rahoitushakemuksessa voi hakea rahoitusta open access -julkaisumaksuihin.
  • Hakemuksissa edellytetään aineistonhallintasuunnitelmaa.

LYNET

  • Avoin aineisto -politiikka, johon kaikki yhteenliittymän laitokset sitoutuneet:
    • Avatut aineistot käyttöön.
    • Aineiston tuotannon mallit, tekniikat pohdinnassa.
    • 4 laitoksen yhteinen metadatapalveluyhteistyö avautunee pian.
    • Laitoksissa myös omaa aineistojen avaamistyötä.

Helsingin yliopiston kirjasto

  • Terkko tarjoaa (lääketieteessä) näkyvyyspalveluja julkaisuille.
  • Seurantaa esim. open access-lehtien käytöstä.
  • Altmetriikka paljon esillä. Myös tutkijoille tiedoksi.
  • Suunnitteilla työkalu aineistonhallintaan tutkijoille. (huom. ATT tukee laajentamista valtakunnalliseksi)

Kansalliskirjasto

  • Aineistojen digitointi (esim. sanomalehtiarkisto).
  • Myös tutkimusaineistoja joillekin aloille.
  • Verkkoaineisto annettaisiin mielellään vapaaseen käyttöön, mutta tekijänoikeus- ja tietosuojakysymykset rajoittavat.
  • Elektronisten aineistojen hankinta (FinELib) esim. yliopistokirjastoille.
  • Avoimuus ja rinnakkaistallennussopimusten neuvotteleminen.
  • FINNA, pitkäaikaissäilytys ym. avoimuuden politiikat.
  • Kirjastojärjestelmäpalvelut.
  • Metatietovarannot (Melinda, ARTO jne.)
  • Julkaisuarkistopalvelujen tarjoaminen 37 organisaatiolle

VTT

  • Aineistonhallintasuunnitelma ollut esillä.
  • Rinnakkaistallennusten osuus toistaiseksi pieni

OKM

  • Kerätään tietoa mm. korkeakoulujen tuottamista julkaisuista, ja niiden metatiedot julkaistaan JUULIssa.
  • Ohjaustarpeisiin julkaisuista kerätään mm. onko open access.
  • Selvitys yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ulottuvuuksista ja mittaamisesta (avoimuuden tematiikka ollut esillä ->tietopohjan tarve).
  • Korkeakouluille annettavassa palautteessa rinnakkaistallentaminen yksi asia, johon kiinnitetään huomiota..

CSC

  • ATT-hanke
  • Aikaisemmin TTA-hankkeessa aineistojen osalta alustavat saatavuuden linjaukset.
  • Aineistojen tallentamisen palveluita: Ida, Kata, AVAA

Turun yliopisto

  • Avoimuutta tuetaan tutkimustietojärjestelmällä (DOI- ja URL-linkit).
  • Tutkijoita kannustetaan rinnakkaisjulkaisemiseen.

THL (esittely toimitettu etukäteen s-postilla):

  • Avoin tieto on tunnistettu THL:n strategiassa. Tavoitteeksi on otettu, että tietovarannot tukevat avoimen tiedon arkkitehtuuria. Avoimen tiedon käyttöehdot on määritelty. Perustiedot tietovarannoista on kartoitettu ja niitä tullaan täydentämään avoimen tiedon politiikan edellyttämälle tasolle. THL:llä on avoimen datan suunnitelma, joka sisältää konkreettiset suunnitelmat avattavissa olevista tietovarannoista arvioituine kustannuksineen.
  • Konkreettinen työkalu nimenomaan tutkimuksen avoimuuden edistämiseen THL:ssä on aineisto- ja järjestelmärekisteri, johon kirjataan kattavat metatiedot kaikista THL:ssä tuotetuista tutkimuksellisista tietoaineistoista (tällä hetkellä yli 800 kpl). Toistaiseksi rekisteri on vain talon sisäisessä käytössä, mutta suunnitelmissa on avata rekisteri osittain siten, että aineistojen rekisteriselosteita pääsee selaamaan vapaasti thl.fi-sivustolla. Tärkeää, mutta ”näkymättömämpää” tiedon avoimuuden edistämiseen tähtäävää työtä THL:ssä on mm. metadatan harmonisoimiseksi ja kehittämiseksi sekä tekijänoikeuksien laventamiseksi tehtävä työ.
  • THL-vetoinen SOTERKO-TIETOKO –ohjelma (http://www.soterko.fi/fi/tutkimus-ja-kehittamisohjelmat/tietovarantojen-kehittamisohjelma) tukee kansallisten tietovarantojen avoimen käytön edistämistä ja tutkimuksen tuki- ja infrastruktuuripalvelujen yhteensovittamista ajankohtaisten valtakunnallisten ohjelmien ja strategisten linjausten, kuten hallitusohjelman mukaisesti. Ohjelmassa tehtiin äskettäin selvitys sote-alueen tutkimusorganisaatioiden tutkimushankkeiden tiedonhallinnasta keskittyen ennen kaikkea aineistojen jatkokäytön mahdollisuuksiin. Tulokset summaava artikkeli ilmestynee loppuvuoden aikana.

Työryhmä merkitsi tilannekatsaukset tiedoksi. Todettiin, että organisaatiot ovat hyvin eri vaiheissa avoimuuden edistämisessä, ja muutamissa (Terkko, THL, ja LYNET) ollaan jo melko pitkällä.

3.      Työryhmän toimeksianto

ATT-hankkeen asiantuntijaryhmä on antanut ryhmälle seuraavan toimeksiannon:

Tavoitteet: Vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi selvitetään avoimen tieteen tuoman muutoksen vaikutukset: miten arviointiin tuodaan mukaan käyttöpuoli (lataukset, katselut, data ja menetelmäviittaukset), vertaisarvioinnin muutokset, sitaatiot uusin tavoin sekä altmetriikka. Kokonaisuus tulee hahmottaa niin julkaisujen, datan kuin menetelmien näkökulmasta. Selvityksen tuloksien kautta vaikutetaan myös kansainvälisellä tasolla, mm. OECD:n ja Komission suuntaan. Tällä hetkellä EU Komission OA-indikaattoreina on: OA-arkistojen määrä, OA-julkaisujen määrä, OA-politiikkojen määrä kun parempi olisi aitojen prosenttiosuuksien arviointi. OA-saatavuuden lisäksi pitäisi seurata hyödynnettävyyttä: miten onnistuu tekstin ja datan louhinta, millaisia ovat jatkokäytön ehdot, miten datan, julkaisun ja menetelmän kytkös on hoidettu, ja miten tuloksia hyödynnetään.

Tehtävänä on selvittää kansainvälinen tilannekuva, sekä laatia ehdotus siitä, mitä seurantaindikaattoreita olisi syytä nostaa korkeakoulujen seurantaan avoimen tieteen ja tutkimuksen edistymisen seuraamiseksi, vaikuttavuuden arvioimiseksi sekä tarvittavien meritointimekanismien edistämiseksi. Tarvittavien linjausmuutosten ehdottaminen OECD:n ja EU:n suuntaan.

Tulos: Selvitys, jossa kuvaillaan tarvittavat indikaattorimuutokset.

Aikataulu: Väliraportti ehdotuksineen valmis vuoden 2014 lopussa, implementaatio jatkuu 2015.

Pirjo-Leena Forsström (CSC) esitteli ATT-hanketta. (ks. kalvoesitys)

Kerrottiin, että työryhmältä odotetaan askelmerkkejä ATT-hankkeen tiekartalle (linkki tulossa) syys-lokakuussa 2014 ja käsikirjaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Raportin ja suositusten odotetaan valmistuvan vuoden 2015 aikana.

ATT:n strategiaryhmään on tarkoitus kutsua työryhmien puheenjohtajia, jolloin voidaan koostaa yhteistä näkemystä.

4.       Työlista

4.1.    Lyhyt alustus aihekokonaisuuteen

Anssi Neuvonen (VTT) esitteli. Ks. esityskalvot.

4.2.    Sovitaan tarkemmin toimenpiteet

Ehdotuksia tehtäviksi:

    • Kartoitetaan käytössä olevia tutkimuksen vaikuttavuuden ja hyödynnettävyyden indikaattoreita Suomessa ja kansainvälisesti
    • Kartoitetaan olemassa olevia palveluja tutkimuksen vaikuttavuuden ja näkyvyyden a) edistämiseen ja b) mittaamiseen Suomessa ja kansainvälisesti
    • Kartoitetaan tutkimuksen vaikuttavuutta, hyödyntämistä ja näkyvyyttä edistäviä prosesseja korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa

Indikaattoreista:

Kommentoitiin, että Anssi Neuvosen kalvoissa esitetty indikaattorien taulukointi ohjeistuksen tueksi on hyvä ajatus, ja se auttaa näkemään, mikä on mm. hyödyllistä ja pisimmälle kehittynyttä. Mainittiin, että lisäksi voitaisiin nostaa esille hyviä esimerkkejä eri asioista.

Mainittiin, että ainakin datan hyödyntämisen osalta mittarit voisi jakaa useisiin ulottuvuuksiin: 1) avoimuuden yleisyys (onko saatavilla, missä määrin, minkä tyyppistä) ja 2) käyttö ja hyödyntäminen (paljonko käytetään, miten).

Kysyttiin, pitäisikö määritellä, mikä taho käyttää indikaattoreita, kuka kerää tietoa niiden tueksi ja onko sitä valmiina. Todettiin, että kerättävyys voitaisiin lisätä yhdeksi kriteeriksi taulukkoon.

Palveluista:

Kysyttiin, mitä palveluilla tarkoitetaan. Pohdittiin, että kyseessä ovat esimerkiksi mittaamisen palvelut, aineistojen jakamispalvelut, viitetietokannat. Kerrottiin, että ATT:ssä on kartoitettu avoimen tieteen palveluja, ja ko. kartoitusta olisi mahdollista hyödyntää tässäkin ryhmässä.

Prosesseista:

Todettiin, että prosesseilla tarkoitetaan tässä lähinnä toimintamalleja. Mainittiin, että niillä voidaan tarkoittaa mm. miten palveluihin tuotetaan aineistoja ja mitä toimintatapoja on esim. ei-avoimien aineistojen osittaiseen julkaisemiseen.

Todettiin, että hyviä toimintamalli-caseja voisi tässä vaiheessa viedä tiekartalle.

Mainittiin, että ATT:n avoimuuden politiikat -ryhmässä hyödynnetään jo TUHAssa ja SA:ssa tehtyjä selvityksiä.

Ehdotus toimenpiteistä tehtävien toteuttamiseksi:

    • Taustoittava selvitys (raportti) vuoden 2014 loppuun mennessä
    • Laajempi kysely korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille vuoden 2015 alkupuolella
    • Mahdolliset suositukset ja ohjeet korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille (aikataulu avoin)

Kysyttiin, voiko korkeakouluille lähetettävä kysely antaa vaikutelman, että mittareita ollaan viemässä rahoitusmalliin. Kommentoitiin, että ATT profiloituu kuitenkin omana hankkeenaan, eikä vahvasti kytkeydy rahoitusmallikeskusteluihin. Lisäksi kysymykset ovat olennaisempia strategisen rahoituksen kuin laskennallisen mallin kannalta.

Pohdittiin, voisiko kotimaan tilannetta kartoittaa ilman kyselyä. Mainittiin, että avoimen tiedon tilaisuuksissa voisi saada keskustelutyyppisen ja syvemmän lähestymisen asiaan kuin kysely. Todettiin, että työpajan tms. järjestäminen voisi tulla hyvä vaihtoehto.

4.3.    Sovitaan työnjaosta

Ehdotettiin, että työryhmän jäsenet tuottavat tekstiä, jonka pohjalta työryhmä tekee seuraavissa kokouksissaan tarvittavat täydennykset tiekarttaan. Esim. Terkossa on jo selvitetty paljon erilaisia indikaattoreita. Sovittiin, että Anssi ja Hanna-Mari tekevät pohjaksi jäsennyksen, jonne voi lisätä valmista tekstiä sekä olemassa olevia selvityksiä.

4.4.    Sovitaan tarkemmin aikataulusta

ATT:n tiekarttaan tulevien ehdotusten tulee olla valmiita 10.11. mennessä. Aikataulun puitteissa tiekarttaan on käytännössä mahdollista tehdä joitakin nostoja ja suuntaviivoja, mutta ei suurta määrää tekstiä. Sekä tiekartta että käsikirja täydentyvät vuosittain, joten niitä voidaan korjata jälkeenpäin.

5.      Kokouskäytännöistä ja työmuodoista sopiminen

5.1.    Valitaan työryhmälle varapuheenjohtaja

Nimettiin varapuheenjohtajaksi Anu Nuutinen.

5.2.    Sovitaan kokouskäytännöistä (mm. varahenkilöt, kokouspaikat, etäosallistuminen)

Sovittiin, että jos ei pääse itse kokoukseen, voi tilalle lähettää varahenkilön. Kokoukset pidetään Helsingissä HY:n tiloissa.

5.3.    Sovitaan työmuodoista (mm. työalustat, kokousmateriaalit)

Sovittiin, että työalustana käytetään confluencea ja dokumenttien työstämisessä google docsia. Materiaalit ovat lähtökohtaisesti julkisia ja kokousmateriaalit pyritään julkaisemaan etukäteen.

6.      Muut asiat

-

7.      Seuraavat kokoukset

  • Torstaina 23.10. klo 13–16
  • Perjantaina 7.11. klo 12–14

8.      Kokouksen päätös

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.05

  • No labels