Skip to end of metadata
Go to start of metadata

ATT-vaikuttavuusselvitysryhmän kokous

Aika: Perjantai 7.11.2014 klo 12–14

Paikka: HY Metsätalo, Istuntosali U40 (os. Unioninkatu 40, 2. krs).

Osallistujat:

  • Anssi Neuvonen, VTT (puheenjohtaja)
  • Jukka Englund, Helsingin yliopiston kirjasto
  • Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Elise Johansson, Turun yliopisto
  • Aila Louhelainen, Oulun yliopisto
  • Hanna-Mari Puuska, CSC (sihteeri)
  • Tuija Sonkkila, Aalto-yliopisto
  • Sirpa Thessler, Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä – LYNET
  • Antti Tuomi-Nikula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto (asiantuntijana)

Asiat

  1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12.10

2. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja

3. Jatkotyön organisointi 

Alustus (Anssi Neuvonen)

Työryhmä keskusteli toimeksiannosta erityisesti avoimuuden ja hyödynnettävyyden mittaamisesta. Hyödyntämisen tai näkyvyyden mittarit eivät välttämättä kuvaa avoimuutta – esimerkiksi twiittaaminen ei kerro siitä, onko artikkelia oikeasti luettu tai onko se avoimesti saatavilla. Kiinnostavaa olisi, onko avoimuudella vaikutusta ko. mittareihin. Tutkimustuloksia on mm. siitä, että maksullisten julkaisuaineistojen (esim. Elsevier) käyttö olisi laskenut open accessin ja rinnakkaistallennuksen vaikutuksesta. Todettiin, että avoimuus on selvityksessä yhtenä näkökulmana, mutta myös hyödynnettävyyden ja näkyvyyden mittaaminen (altmetriikka jne.) pidetään mukana, koska näissä nähdään kuitenkin tarve kansallisen tason selvitykselle.

Työryhmä keskusteli mittareista, ja mainittiin mm. että

    • Rinnakkaistallennettujen julkaisujen lataamisten mittaaminen ei ole yksiselitteistä (esim. sivulataukset vs tiedostolataukset).
    • On vaikeaa seurata, miten ja kuinka paljon dataa käytetään, jos se avataan. Helpompaa sen sijaan mitata, kuinka paljon esimerkiksi palveluja tarjotaan ja kenen käyttöön ne ovat tarjolla.
    • Suomenkielinen tuotanto jää toistaiseksi altmetriikan ulkopuolelle. Tämäkin olisi tosin mahdollista, jos palveluntarjoajat olisivat siihen valmiita (esim. DOIt julkaisuilla).

Todettiin, että kansallinen tilannekuva puuttuu, ja osittain sitä voidaan hahmottaa kyselyn avulla. Työryhmä keskusteli mahdollisuudesta kansainvälisen tilannekatsauksen teettämiseen ulkopuolisella taholla. Ulkopuoliseen selvityksen tuomaan lisäarvoon suhtauduttiin epäilyksellä. Selvityksen tekijän pitäisi olla ainakin mukana työryhmän kokouksissa. Asia jätettiin pohdittavaksi ATT-ryhmien yhteisessä tilaisuudessa.

Todettiin, että pienryhmät työstävät indikaattoreiden ja palveluiden kuvauksia työryhmän raporttiin. Työn tulisi valmistua tammi-helmikuun aikana. Sovittiin pienryhmien kokoonpanot:

1) Indikaattorit

Anu Nuutinen (pj), Anssi Neuvonen, Jukka Englund, Tuija Sonkkila, Jukka Haapamäki

2) Palvelut

Hanna-Mari Puuska (pj), Aila Louhelainen, Elise Johansson, Antti Tuomi-Nikula

4. Indikaattorikysely

Työryhmä totesi, että kysely voisi olla hyvä yhdistää geneerisempään ATT-kyselyyn, joka toteutetaan joulu-tammikuussa.

Pohdittiin, kenelle kysely suunnataan ja onko samasta organisaatiosta mahdollista pyytää useita vastauksia. Toisaalta organisaation sisällä kyselyä voidaan kierrättää ja kerätä yhteen vastaukset eri alueiden asiantuntijoilta. Kommentoitiin kuitenkin, että yksi organisaatiokohtainen vastaus jättää huomiotta tieteenalaerot ja ylipäätään organisaation sisäisen vaihtelun palvelujen ja mittareiden kehityksessä. Toisaalta, jos vastauksia on useita, voi olla vaikeuksia tulkita erisuuntaisia vastauksia.

Toivottiin, että vastausaikaa on riittäväsi. Mainittiin, että kyselyä olisi hyvä testata ennen sen lähettämistä esimerkiksi ATT-ryhmien jäsenillä. 

Työryhmä teki muokkausehdotuksia Kyselyluonnokseen

 

 1) Palvelut

 

·         Aineistojen osalta palvelut tuotetaan usein itse

 

o   Onko palvelua, jossa dataa voi ladata?

 

o   Voiko metadataa ladata?

 

o   Rajapinta vai lataamismahdollisuus?

 

o   Ovatko datametapalvelut ulkopuolisten vai vain talon sisäisessä käytössä?

 

·         ”Vaikuttavuus” -termi pois (po. oman tutkimustoiminnan avoimuuden tai näkyvyyden)

 

·         Avoin vastaus: mihin käytetään?

 

·         Open Access Gold  -julkaiseminen menee yleensä tutkimusryhmien kautta, johon organisaatiolla ei ole roolia - sen sijaan rinnakkaistallentamisen prosessin olemassaolosta voisi kysyä

 

·         Lisätään ”Ei käytössä eikä suunnitteilla” -vaihtoehto

 

·         Alustat, joilla voi tehdä avointa tiedettä – esim. labrapäiväkirjat (onko Suomessa jo käytössä?)

 

 

 

 2) Indikaattorit

 

·         Indikaattorit otsikossa -> po. seurataanko organisaatiossanne tutkimuksen avoimuutta

 

·         Kerätään tietoa vai käytetään kaupallisia palveluita?

 

·         Riittäisi, jos jossain käytetään, ei välttämättä koko organisaation tasolla.

 

·         OKM kerää tietoja open access –julkaisemisesta, joten yliopistot keräävät joka tapauksessa – tässä kyselyssä tarkoitus kuitenkin etupäässä kartoittaa sisäistä käyttöä

 

·         Missä vaiheessa kerätään, rekrytoinnissa? Onko avoimuus valinnan kriteerinä jossakin rekrytoinnissa?

 

·         Mihin blogit (tieteellistä, mutta talon tukemaa)?

 

·         ORCID?

 

·         Some liittyy erityisesti tutkimukseen

 

·         Mitä mitataan ja miten (määrää, osuutta tms.)?

 


Menetelmien osalta todettiin, että niillä viitataan ATT:ssä etupäässä laskennalliseen tutkimukseen, jossa ohjelmistoja tai koodeja voidaan tarjota avoimesti saataville. Ne eivät kuitenkaan toistaiseksi ole mittaamisen kannalta olennaisia.

 

 

5. Muut asiat 

 

 

Todettiin, että esille nostettavia asioita työryhmän näkökulmasta ovat ainakin tilannekatsauksen tilaaminen ulkopuoliselta taholta sekä kyselyjen yhdistäminen.


 

  • Avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumi 25.11.

 

http://avointiede.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/UJglmibGKmbR/content/ilmoittaudu-ajoissa-avoimen-tieteen-foorumi-25-11-?_101_INSTANCE_UJglmibGKmbR_redirect=%2Fajankohtaista 


6. Seuraava kokous

 

 

 

Työryhmä teki muokkausehdotuksia

  • No labels