Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Ammatillinen peruskoulutus

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osaamisalalla.

Ammatillista peruskoulutusta voidaan järjestää oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena (8 a §). Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630

Tutkinnon suoritustapa

Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa peruskoulutuksena tai näyttötutkintona (joka on ammatillisen aikuiskoulutuslain mukainen). Lisäksi oppija voi tehdä ns. kaksoistutkinnon tai kolmoistutkinnon.

Kaksoistutkinto: Ammatillisen koulutuksen ohessa voi suorittaa myös ns. kaksoistutkinnon. Tuolloin oppija suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon. Oppijan on opiskeltava vähintään neljän lukiokoulutuksen aineen oppimäärän (äidinkieli ja kolme seuraavista: toinen kotimainen, kieli, vieras kieli, matematiikka, reaali).

Kolmoistutkinto: Ammatillisen koulutuksen ohessa voi suorittaa myös ns. kolmoistutkinnon eli oppija suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen. Tuolloin oppija suorittaa koko lukion oppimäärän.

Koulutuksen rakenne: Tutkinnon laajuus min. 180 osp.

Koulutuksen osatLaajuus osaamispisteinäosaamisen arviointi

ammatillisia tutkinnon osia

135 osp

Arviointi tehdään arvioinnin kohteittain (työprosessin hallinta, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta, työn perustana olevan tiedon hallinta ja elinikäisen oppimisen avaintaidot) arviointikriteerien mukaisesti. Arviointi perustuu ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Ammatilliset tutkinnon osat arvioidaan ammattiosaamisen näytössä koko tutkinnon osa kerrallaan.

Ammatillisesta tutkinnon osasta annetaan yksi arvio arviointiasteikon mukaisesti: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1).

ks. Arvioinnin mukauttamisessa tieto arvioinnin muutoksista sekä sanallinen arviointi (arvioinnin mukauttaminen (*1)) ja Poikkeus-tilanteissa (*2)

 yhteisiä tutkinnon osat    35 osp

Arviointiasteikko: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) 

ks. Arvioinnin mukauttamisessa tieto arvioinnin muutoksista sekä sanallinen arviointi (arvioinnin mukauttaminen (*1)) ja Poikkeus-tilanteissa (*2)

viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11osp 
matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9ops 
 yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8ops 
sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7ops 

vapaasti valittavia tutkinnon osia, jotka voivat olla:

  • ammatilliset tutkinnon osia
  • paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia
  • yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja
  • jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja
  • työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia tutkinnon osia

10 osp

Arviointiasteikko: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1)

Pl. jos tutkinnon osat ovat jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja tai työkokemuksen kautta hankittua osaamista, jotka koulutuksen järjestäjän päätöksellä voidaan arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty (A 811/1998, muutos 329/2015, 10 §).

Paikalliset tutkinnon osat, mikäli ne ovat ammatillisia tutkinnon osia, ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin mukaisesti. (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014).

 

Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat, jotka voivat olla

  • ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin
  • ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia
 

Mikäli ne ovat ammatillisia tutkinnon osia, ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin mukaisesti. (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014).

Koulutuksen järjestäjän päätöksellä voidaan arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty (A 811/1998, muutos 329/2015, 10 §).

Arviointi jakaantuu kahteen osaan; oppimisen arviointiin ja osaamisen arviointiin. Oppimisen arviointi on ammatillisissa tutkinnon osissa sanallista tai kirjallista palautetta oppijan oppimisesta. Tätä ei huomioida TOR:ssa. Opiskelijan osaamisen arviointi määritellään laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 25 §). Kun ammatillinen perustutkinto suoritetaan näyttötutkintona, tapahtuu arviointi ammatillisen perustutkinnon mukaisesti. (Arvioinnin opas http://www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf)

Mukautus ja poikkeus arvioinnissa:

1* Arvioinnin mukauttaminen: Mukauttaminen tarkoittaa ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten mukaisiksi (tasolle). Koulutuksen järjestäjä laatii tutkinnon osalle tai osille opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin pohjautuvat mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi (L 630/1998, muutos 246/2015, 19 a §). Mukautetut ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja arviointikriteerit laaditaan aina alle T1-tason. Opiskelijan osaaminen arvioidaan näiden mukautettujen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden arviointikriteerien mukaisesti, jolloin tutkintotodistukseen tulee mukautusmerkintä kyseisen tutkinnon osan kohdalle (M). .Erityisopetuksessa voidaan kuitenkin poiketa tutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. (L 630/1998, 20 §, muutos 246/2015, 19 a §, A 811/1998, 8 §). Tutkinnon osan arvosanasta päättävät opetuksesta vastaava opettaja/opettajat siten, että kokonaisuus arvioidaan ja arvosana annetaan harkinnan mukaan ottaen huomioon mukautuksen laajuus ja niin, että se suhteutetaan tutkinnon osan muihin osa-alueisiin.

2* Arvioinnin poikkeus:  Kertoo sen, että oppijan tutkinnon osan suorituksen tavassa on poikkeava arviointi. Tutkinnon osan suoritus, (erityiset opiskelujärjestelyt 246/21§)  Tutkinnon osan osa-alueen, toinen kotimainen kieli, osaamistavoitteiden osalta on poikettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 21 §:n perusteella. Opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen osa-alueen tilalla xx osp äidinkielen osaamistavoitteita ja/tai xx osp vieraan kielen osaamistavoitteita ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (801/2014) 3 §:n perusteella.

(Tutkintojen perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/ammatillinenperuskoulutus)


Osaamisen tunnustaminen ammatilliseen perustutkintoon:

Tutkintoon voidaan tunnustaa tutkinnon osia muista:

  • ammatilliset perustutkinnot,
  • ammattikorkeakouluopinnoista,
  • näyttötutkintojen tutkintojen osat,
  • työkokemuksesta,
  • taitajakilpailuista ja
  • lukion opinnoista.

Todistus:

Opetushallituksen todistuksia koskeva määräys (90/011/2014, muutos 2015) http://www.oph.fi/download/168571_todistusmallit_2015_ammatilliset_perustutkinnot_ja_valmentavat_koulutukset.pdf

Päättötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot:

  • opiskelijan nimi ja henkilötunnus
  • perustutkinnon nimi ja laajuus 180 osp • osaamisalan nimi (jos osaamisala on)
  • tutkintonimike perustutkinnon perusteiden mukaisesti
  • tutkinnon osat ryhmiteltyinä ammatillisiin 135 osp, yhteisiin 35 osp ja vapaasti valittaviin 10 osp tutkinnon osiin, opiskelijan yksilöllisesti suorittamat tutkinnon osat ja niiden laajuudet sekä arvosanat, erityisopetuksessa lisäksi sanallinen kuvaus opiskelijan osaamisesta (L 630/1998, muutos 246/2015, 19 a §, A 329/2015, 10 §)
  • työssäoppimisen kautta hankitun osaamisen yksilöllisesti toteutunut laajuus
  • viittaus erityisiin opiskelujärjestelyihin (L 246/2015, 21§) silloin, kun perustutkinnon perusteiden jonkin tutkinnon osan tai osa-alueen ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja osaamisen arvioinnista on poikettu
  • viittaus erityisopetuksena (L 246/2015, 19 a §) toteutetuista tutkinnon osista tai osaalueista, joissa on poikettu perustutkinnon perusteista mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia
  • päiväys ja allekirjoitukset
  • koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima.

Osaamisalat kirjoitetaan voimassa olevan asetuksen mukaan ja tutkintonimikkeet kirjoitetaan voimassa olevan perustutkinnon perusteiden mukaan. Jos tutkintonimike kattaa koko perustutkinnon, se kirjoitetaan välittömästi perustutkinnon nimen jälkeen. Jos tutkintonimike koskee pelkästään osaamisalaa, se kirjoitetaan osaamisalan jälkeen. Tutkintojen nimistä ja tutkintonimikkeistä ei voi poiketa. 

Näyttötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot:

  • opiskelijan nimi ja henkilötunnus
  • perustutkinnon nimi ja laajuus 180 osp
  • osaamisalan nimi
  • tutkintonimike
  • suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain (tutkinnon osan nimi ja laajuus, lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä, näyttöpaikan nimi, ammattiosaamisen näytön arvosana ja erityisopetuksessa lisäksi sanallinen kuvaus opiskelijan osaamisesta)
  • päiväys ja allekirjoitus (toimielimen puheenjohtaja)
  • koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima.
  • todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen yhteystiedot 
  • koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi, ellei niitä ole edellä mainittu
  • opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa (päivämäärä ja diaarinumero)
  • lainsäädäntö, johon koulutus perustuu
  • maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen määräämien perustutkinnon perusteiden mukaisesti (määräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero)
  • maininta, että perustutkinto on opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen päivämäärä ja numero)
  • pohjakoulutusvaatimus
  • perustutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus
  • perustutkinnon mitoituksen perusteet (L 630/1998, muutos 787/2014, 12 § ja 12 a §)
  • arviointiasteikko
  • ammattien harjoittamisesta johtuvat erityissäännökset.

Tutkintotodistuksessa tulee olla myös seuraavat tiedot (taustatiedot):

  • Certificate Supplement (kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite)
  • Kunniakirja
  • Ammattikirja

 

Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. 

Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.

Näyttötutkintojen järjestämissopimus perustuu ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin (631/1998, 7 §) ja asetukseen (812/1998, 5 §) sekä Opetushallituksen ohjeeseen (1/440/2012). Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980631

Tutkinnon suoritustapa

Tutkinnon laajuus ja muodostuminen määräytyy henkilökohtaistamisen perusteella. (Tutkintojen perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/ammatillinenaikuiskoulutus)

Arviointi

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa arvioinnin kohteet on määritelty osaamisalueina. Jokaiseen tutkinnon osaan on laadittu omat arvioinnin kohteet ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkintosuoritus arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Näyttötutkintojen tutkintojen osista annetaan yksi arvio.

Todistus:

Opetushallituksen todistuksia koskeva määräys (20/011/2015) http://www.oph.fi/download/167789_Todistukset_Maarays_20_011_2015.pdf

Näyttötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot:

  • opiskelijan nimi ja henkilötunnus
  • perustutkinnon nimi ja laajuus 180 osp
  • osaamisalan nimi
  • tutkintonimike
  • suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain (tutkinnon osan nimi ja laajuus, lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä, näyttöpaikan nimi, ammattiosaamisen näytön arvosana ja erityisopetuksessa lisäksi sanallinen kuvaus opiskelijan osaamisesta)
  • päiväys ja allekirjoitus (toimielimen puheenjohtaja)
  • koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima.
  • todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen yhteystiedot 
  • koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi, ellei niitä ole edellä mainittu
  • opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa (päivämäärä ja diaarinumero)
  • lainsäädäntö, johon koulutus perustuu
  • maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen määräämien perustutkinnon perusteiden mukaisesti (määräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero)
  • maininta, että perustutkinto on opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen päivämäärä ja numero)
  • pohjakoulutusvaatimus
  • perustutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus
  • perustutkinnon mitoituksen perusteet (L 630/1998, muutos 787/2014, 12 § ja 12 a §)
  • arviointiasteikko
  • ammattien harjoittamisesta johtuvat erityissäännökset.

Tutkintotodistuksessa tulee olla myös seuraavat tiedot (taustatiedot):

  • Certificate Supplement (kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen liite)
  • Kunniakirja
  • Ammattikirja

 

Näyttötutkintoon valmistava koulutus

Lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena tai oppisopimuskoulutuksena järjestetty koulutus, jonka aikana tutkinnon suorittaja hankkii valmiudet suorittaa näyttötutkintoon tai tutkinnon osaan liittyvät tutkintosuoritukset hyväksytysti.

Valmistavan koulutuksen ja työssä oppimisen tarkoitus on hankkia tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito, jonka tutkinnon suorittaja osoittaa tutkintotilaisuudessa.

Arviointiprosessi

Arviointia näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tehdään vain oppimisesta. Oppimista arvioidaan näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa, työssä oppimisen aikana, oppisopimuskoulutuksen tietopuolisten opintojen aikana tai esim. verkko-opintojen palautteena.

(Osaamisen arviointi toteutetaan tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaisesti (Oppija osoittaa osaamisen arvioinnin tutkintotilaisuudessa, josta saa näyttötutkintotodistuksen.))

Todistus

Näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta annetaan osallistumistodistus. Osallistumistodistuksessa luetellaan koulutuksen sisällöt eli tutkinnon osat (nimi) ja tieto koulutuksen sisällöstä ja kestosta.

Todistusmalli http://www.oph.fi/download/167789_Todistukset_Maarays_20_011_2015.pdf  (malli 7)

 

 

Koulutuksen järjestämismuotona oppisopimuskoulutus      

Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) ja edellyttää työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimusta oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä.

Oppisopimuskoulutus tehdään pääsääntöisesti työpaikalla. Oppija suorittaa koulutuksensa tietopuoliset opinnot henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti (koulutuksen järjestäjä organisoi).

lainsäädäntö: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/oppisopimuskoulutus/lainsaadanto

Tutkinnot:

  • ammatillinen perustutkinto
  • ammattitutkinto
  • erikoisammattitutkinto 

Suoritustapoja:

Oppisopimuksena suoritettu ammatillinen perustutkinto (ns. 2+1 malli): Oppija suorittaa ammatillisen perustutkinnon opiskelemalla 2 vuotta oppilaitosmuotoista koulutusta ja 1 vuoden oppisopimuksella.

Oppisopimuksena suoritettu ammatillinen peruskoulutus näyttötutkintona: Oppija suorittaa ammatillisen perustutkinnon opiskelemalla 2 vuotta oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja siirtyy sitten näyttötutkintona toteutettavaan oppisopimukseen. 

Suoritustapa

Oppisopimuksena suoritettu ammatillinen perustutkinto (ns. 2+1 malli):

Oppisopimuksena suoritettu ammatillinen peruskoulutus näyttötutkintona

ammatillinen perustutkinto  
   
Arviointi

 

 
Todistus

 

 

Todistus: Kun opiskelija on opiskellut oppisopimuskoulutuksessa ja suorittanut tutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena lain (630/1998, muutos 787/2014) mukaisesti (ei näyttötutkintona), hänelle kirjoitetaan samanlainen tutkintotodistus kuin muutoinkin ammatillisesta peruskoulutuksesta (tutkintotodistus sisältää päättö- ja näyttötodistuksen). Työssäoppimista ei merkitä, koska kyse on oppisopimuskoulutuksesta. Näyttötodistuksen arvosanat annetaan ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Päättötodistuksen arvosanat annetaan ammattiosaamisen näytön ja mahdollisen muun osaamisen arvioinnin perusteella.

Osallistusmistodistus: Oppija saa oppisopimuksesta ammatillisesta osaamisestaan päättöarvioinnin oppisopimuspaikaltaan. Tutkinnon osat arvioidaan asteikolla 1-3. Päättöarviointi toimitetaan koululle, joka järjestää tietopuolisen koulutuksen. Koulutuksen järjestäjä toimittaa oppijalle todistuksen tutkintoon valmistavasta oppisopimuskoulutuksesta.

 

  

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA)

Koulutus antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen ja vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on tarkoitettu ensisijassa vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Valmentavasta koulutuksesta voi siirtyä suorittamaan ammatillista koulutusta joko ammatillisena peruskoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena, jos opiskelijan valmiudet riittävät ja koulutuksen järjestäjällä on vapaita aloituspaikkoja.


  • Koulutus on tutkintoon johtamatonta, ammatillisen perustutkinnon yhteydessä järjestettävää koulutusta.
  • Koulutuksen laajuus (60op) ja kesto max. 3v
  • Voidaan suorittaa myös oppisopimuksena sekä  nuorille että aikuisille

  • Perusteet ja todistusmallit: http://www.oph.fi/download/166555_Maarays_5_011_2015_Ammatilliseen_peruskoulutukseen_valmentava_koulutus.pdf
  • Osaamisen arviointi: Osaaminen arvioidaan koulutuksen osien arviointikriteerien pohjalta koulutuksen perusteiden mukaisesti. Arviointia voidaan täydentää tarvittaessa sanallisella arvioinnilla.

Koulutuksen rakenne:

Koulutuksen osatLaajuus osaamispisteinäOsaamisen arviointi
Pakollinen koulutuksen osa

 

 
Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiuksien hankkiminen

10 osp

hyväksytty/hylätty

tarvittaessa täydennetään sanallisella arvioinnilla

Valinnaiset koulutuksen osat50 osp 
Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen

10-30 osp

hyväksytty/hylätty tarvittaessa täydennetään sanallisella arvioinnilla

lisäksi arvioinnista huomioitava (ks. alla *)

Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen

10-20 osp

hyväksytty/hylätty tarvittaessa täydennetään sanallisella arvioinnilla

Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen

10-20 osp

hyväksytty/hylätty tarvittaessa täydennetään sanallisella arvioinnilla

Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat tai osa-alueet

0-10 osp

tutkinnon osan perusteiden mukaisesti

Vapaasti valittavat koulutuksen osat

0-5 sop

Koulutuksen järjestäjän itse päättämille vapaasti valittaville osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. 

Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla hyväksytty -merkinnän lisäksi.

*Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla hyväksytty -merkinnän lisäksi. Lisäksi todistukseen merkitään tarvittaessa opiskelijan saavuttama kielitaidon taso eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärän arvosanoja (perusopetuslain 628/98, 38 §:n mukaisessa erityisessä tutkinnossa), annetaan niitä hyväksytysti suorittaneille erillinen todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Jos opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osaalueita, se osaaminen arvioidaan yhteisten tutkinnon osien arviointia koskevien määräysten mukaisesti.

Oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen sisältyy ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen valmentautuvat opiskelijat voivat suorittaa henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti koulutuksen osien vaihtoehdoista itselleen sopivat (yhteensä vähintään 30 osp). Oppisopimuskoulutukseen valmentautuvalla opiskelijalla on mahdollisuus missä vaiheessa tahansa valmentavaa koulutusta siirtyä oppisopimusmuotoiseen tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen, kun hän löytää sopivan oppisopimuspaikan.

 

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)

Koulutus antaa sairauden ja vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta työhön ja mahdollisimman itsenäiseen suoriutumiseen elämässä. Tarkoitus on, että opiskelija löytää työn ja toimeentulon, asumisen, vapaa-ajan ja kuntoutumisen osalta ratkaisun hyvään ja itsenäiseen elämään. Koulutus toteutetaan aina erityisopetuksena ja opiskelijalle laaditaan HOJKS.

 

Koulutuksen rakenne:

Koulutuksen osatLaajuus osaamispisteinä

 Pakollinen koulutuksen osa

 

Toimintakyvyn vahvistaminen

15-25 osp
Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen10-15 osp
Työelämään valmentautuminen15-20 osp
Valinnaiset koulutuksen osat0-20 osp

 




  • No labels