Blog from November, 2014

KETTERÄN OSAAMISEN KILPAILUTUS

Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman käytännön toteuttaminen on aloitettu tänä syksynä. Palveluarkkitehtuurin rakentamisessa ja toteuttamisessa keskeinen rooli on Väestörekisterikeskuksella (VRK). Oman työn lisäksi VRK kuitenkin hankkii osaamista ulkopuolelta julkisina hankintoina.

Ohjelman teknisten ratkaisujen täytäntöönpano pyritään toteuttamaan pitkälti ketterän kehityksen mukaisin menetelmin. Hankintalain mukaisten julkisten hankintojen tekeminen on usein kaukana ketterästä. Hankintalaki asettaa tiukat edellytykset muun muassa hankinnassa käytettäville vertailuperusteille. Lisävaikeutta julkisiin hankintoihin tuo ketterille menetelmille tyypillinen kehittämistapa, jossa vaatimuksia ei lyödä etukäteen tiukasti lukkoon. Julkisten hankintojen pääsääntönähän, etenkin muissa hankintamenettelyissä kuin neuvottelumenettelyissä, on nimenomaan päinvastainen menettely.

Yksi tapa sovittaa yhteen ketterän kehityksen ideologian ja lain hankintamenettelylle asettamat vaatimukset on hankkia ketterän kehityksen osaajia. Puhtaimmillaan se tarkoittaa sitä, että ostetaan tietty määrä työtä. Hankittu tiimi toteuttaa työn ketterän kehityksen ideologian periaatteiden mukaisesti tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa. Hankintanäkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että tilaaja pääsee töihin kilpailutuksen ohella myös sopimuskaudella. Hankinnan onnistumisessa keskeistä on tilaajan, erityisesti tuoteomistajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja luottamuksen syntyminen.  

HANKINTOJEN TILANNE

Väestörekisterikeskus kilpailutti palvelunäkymien ja tunnistuksen ohjauspalvelun toteutukset juuri yllä kuvatulla menetelmällä – kilpailutimme asiantuntijaresursseja Hansel Oy:n puitejärjestelyjen kautta. Hankintapäätökset on tehty kummankin hankinnan osalta. Molemmat kilpailutukset voitti Cybercom Finland Oy. Toimittajan scrum-tiimien on tarkoitus päästä aloittamaan varsinainen tekeminen lain vaatiman odotusajan jälkeen viimeistään ensi vuoden alussa. Myös palvelunäkymät-hankkeen palvelumuotoilutiimin hankinta on käynnissä. Hankintailmoitus avoimena menettelynä toteutettavasta kilpailutuksesta julkaistiin 29.10.2014 HILMA-ilmoituskanavassa. Aikaa tarjousten jättämiselle on 15.12. asti.

Kilpailutuksia on kuitenkin tulossa vielä näidenkin jälkeen. Jokainen kilpailutus tuo mukanaan lisäoppia siitä, miten hankinta kannattaisi toteuttaa, jotta saataisiin hyvä pohja toimivalle yhteistyölle.

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksen kansallinen palveluarkkitehtuuri-yksikössä neuvontalakimiehenä.

 

 

 

Virkamies Slushissa

Jalkauduimme Messukeskukseen pariksi erittäin mielenkiintoiseksi päiväksi Slushiin jututtamaan aloittelevia yrityksiä ja nuuskimaan liiketoimintaideoita. Suurin osa ei ehkä lähtökohtaisesti pitänyt virkamiestä kaikkein mielenkiintoisimpana keskustelukumppanina, mutta lopputulemana sitäkin suurempi osa alkoi ymmärtää mitä kansallinen palveluarkkitehtuuri voi onnistuessaan parhaimmillaan tarkoittaa. Me emme ole tekemässä uutta infrastruktuuria julkishallinnon palveluille. Kansalliseksi palveluarkkitehtuuri muuttuu vasta, kun mukana on myös yksityinen sektori ja muutos koskettaa koko yhteiskuntaa.

Mitä haimme?

Lähdimme Slushiin ennen kaikkea oppimaan startup-yritysten ajatusmaailmaa: minkälaisia tyypilliset bisnesideat ovat ja mistä yritykset aikovat tehdä tuloksensa. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, sillä meidän tulee kyetä luomaan palveluarkkitehtuuriohjelmassa puitteet, joissa esteitä uusien sähköisten palveluiden innovoinnille on mahdollisimman vähän. Mitä laajempi joukko saadaan mukaan innovoimaan uutta, sitä todennäköisemmin jotain merkittävää syntyy julkisten tietolähteiden ja palveluiden ympärille. Pisimmälle viedyissä visioissamme palveluväylään liitettyjen julkisten tietolähteiden ympärille syntyy palveluiden ekosysteemi, jonka palveluvalikoimasta - tai miksei sovelluskaupasta - kansalainen voi räätälöidä oman palvelunäkymänsä juuri niistä palveluista, jotka kokee itselleen parhaimmiksi. Joidenkin palveluiden osalta myös kilpailu olisi tervetullutta: yritys voi tehdä kilpailevan version jostakin julkishallinnon palvelusta ja kuluttaja päättäköön kumpaa käyttää. Jo olemassa oleva esimerkki tästä on verohallinnon tarjoama palkka.fi ja Suomen palkanlaskenta Oy:n tekemä palkkaus.fi.

Kaikessa ei tokikaan tarvitse edes kilpailla. Terveydenhuollon alalla on jo olemassa lukematon määrä sovelluksia, joiden avulla kuluttaja voi yhdistää julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijoiden tuottamia tietoja omaksi hyödykseen tai täydentää yksityisillä palveluilla julkisen perusterveydenhuollon tarjoomaa. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Sitran käynnistämään ilmaiseen kotimaiseen taltioni.fi-palveluun, jossa jo on lähdetty toteuttamaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palveluiden yhdistämistä sovelluskaupaksi.

Voi myös olla mahdollista, että yksityinen yritys toimiikin tiedon tuottajana julkishallinnolle. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa pyöräilijöiden keskuudessa suosittu Strava-mobiiliapplikaatio on kerännyt GPS-paikannuksella kattavan tietokannan isojen kaupunkien pyöräilyreiteistä ja myy tätä tietoa kaupunkisuunnittelun tueksi. Jos hinnoittelu on kohdallaan, niin nähdäkseni julkishallinnon tämä tieto kannattaa ostaa eikä yrittää kerätä itse. Saatikka toteuttaa pyöräilyreittejä ilman tietoa missä niille on kysyntää. Suomessa data liikkuu tulevaisuudessa palveluväylän kautta helposti yhteisten rajapintojen kautta niin julkishallinnon sisällä kuin julkisten ja yksityisten toimijoiden välilläkin.

Mitä saimme?

Kuten oletettavaa olikin, saimme todeta, että vain pieni osa ilmassa olevista bisnesideoista liittyy edes löyhästi julkishallintoon tai julkishallinnon tuottamaan dataan. Tämän syitä pohtiessamme teimme mielestäni tärkeimmän havaintomme. Kun kuitenkin uudet bisnesideat pohjautuvat siihen, että on olemassa jokin reaalimaailman ongelma, johon pyritään keksimään ratkaisu, niin on ehkä aavistuksen erikoista, että näitä ratkottavia ongelmia ei useinkaan ole lähdetty etsimään julkishallinnon suunnalta. Tämä tuskin johtuu siitä, että julkishallinnon prosesseista ja palveluista ei löytyisi korjattavaa. Kenties syynä on, että niistä koetaan olevan vaikea saada aikaan liiketoimintaa. Kenties syynä on, että monet startupien perustajat ovat iältään melko nuoria eivätkä vielä tyypillisesti ole asioineet kovin monen julkishallinnon prosessin kanssa. Julkishallinnon prosessien haasteet eivät siten ole läsnä heidän elämässään eikä niiden ratkomiseen sen vuoksi ole suurta mielenkiintoakaan. Kenties syynä on, että jo startupin määritelmän vuoksi kohderyhmäksi otetaan koko maailma ja Suomen kokoisen valtion sisältämää asiakaspotentiaalia ei koeta houkuttelevana. Kannattaisi ehkä kokea. On nimittäin kilpailukin aivan toisella tasolla kuin globaaleilla markkinoilla.

Startupit eivät tietenkään ole ainoa meitä kiinnostava kohderyhmä yksityisellä sektorilla – palveluarkkitehtuurin liepeiltä pitäisi kyllä löytyä hyödyntämispotentiaalia aivan kaikenkokoisille yrityksille. Hyvä tilaisuus kuulla mistä kansallisessa palveluarkkitehtuurissa oikein on kysymys, on ensi viikon torstaina 27.11. klo 9-11 Messukeskuksessa. Tähän tilaisuuteen liittyen lupaamme, että puitteet eivät ole Slushin tasoa, ovat virkamiesmäiset. Tarjoamamme tieto sen sijaan on yhtä kuranttia.

 

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksessa palveluarkkitehtuuriyksikön johtajana

Rooli- ja valtuutuspalvelu on KaPA-ohjelman yksi neljästä kehityshankkeesta. Rova –palvelulla tarkoitetaan sähköistä asiointipalvelua ja rekistereitä,  joiden avulla henkilölle annetaan valtuudet toimia toisen henkilön tai yrityksen puolesta. 

Esimerkkejä Rova- palvelusta. Lapsen huoltaja voi asioida alaikäisten huolettavien lastensa puolesta tai vastaavasti hoitaa iäkkäiden vanhempiensa asioita. Maistraatin määräämä edunvalvoja voi asioida sähköisesti viranomaisten tai yritysten kanssa.

Rova-palvelussa luodaan sähköisesti valtakirja, jolla aikuinen voi valtuuttaa luotettavan henkilön tai yrityksen hoitamaan erikseen määriteltyjä asiota, kuten yrityksen kirjanpitoa tai asuntokauppaa, rajatuin ehdoin. Valtakirja tallennetaan valtuutusrekisteriin, josta valtakirjan tai valtuudet voi tarkistaa. Asiointi tapahtuu sähköisesti, turvallisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti mobiili-laitteita tukien.

Kansalaisen palvelunäkymä eli käyttöliittymä Rova-palveluun voidaan toteuttaa henkilökohtaisen palvelunäkymän kautta, tällöin henkilö on vahvasti tunnistettu. Vahva tunnistus,  rooleihin ja valtuuksiin perustuvat palvelut luovat mahdollisuuden aivan uusille toimintatavoille ja prosesseille, joita voidaan automatisoida käyttäjälle näkymättömiin taustaprosesseihin.  Prosesseihin voidaan liittää henkilötietoja, osoitteita ja tarkistuksia  julkisista tietorekistereistä (Vero, Kela, Väestörekisterikeskus, Kaupparekisteri ym.) sekä liittää luotettavaa oheistietoja asioinnin ja lomakkeiden pohjatiedoiksi.

Kuinka Rova-palveluissa edetään

Rova-hanke on suunnitteluvaiheessa. Isoa Ronsua pitää paloitella pienempiin palasiin, jotta saamme  ensimmäiset Rova-palvelut ketterästi toteutettua.  Ensivaiheessa hyödynnämme nykyisiä  perustietorekistereitä. Viranomaisten perusrekistereistä voidaan varmistaa lapsen huoltajuus ja yritysten kaupparekisteritiedot.  Terveyden huollon KANTA-rekisteriä voidaan hyödyntää terveyden hoitoon liittyvissä sähköisissä palveluissa.  Samaan aikaan suunnitellaan teknistä toteutusta ja rakennetaan pohjaa kansalliselle valtuutus-rekisterille, josta sähköiset valtuutukset ja valtakirjat voidaan turvallisesti tarkistaa.  KaPA-ohjelman palveluväylä, palvelunäkymä, vahva tunnistus ja Rova-palvelut pitää synkronoida  saumattomasti toisiinsa, jotta kokonaisuus ja toimintaprosessit toimivat keskenään käyttäjälähtöisesti ja turvallisesti. KaPa –ohjelman kokonaisuus on tuotannossa vuonna  2017 ja kehitys jatkuu ketterin menetelmin.

Opitaan virheistä, korjataan ja kehitetään yhdessä palveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi.

 

                       

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksen Palveluarkkitehtuuri -yksikössä  hankepäällikkönä.

 

Jokainen meistä tarvitsee elämässään julkisen hallinnon palveluja - toiset useammin ja toiset harvemmin. Miksi niiden palvelujen löytäminen ja käyttäminen on kuitenkin niin vaikeaa? Eikö asioita voisi tehdä toisin, ehkä jopa paremmin kuin yksityisellä sektorilla? Tai jopa paremmin kuin missään muualla maailmassa?

Palvelunäkymät -hankkeen tavoitteena on vuoden 2017 loppuun mennessä kehittää ja ottaa käyttöön selainpohjainen verkkopalvelu, jossa

  • käyttäjä löytää helposti julkisen hallinnon palvelut eri rooleissa (kansalainen, yrittäjä, virkamies),
  • näkee omia tietojaan viranomaisten perusrekistereissä,
  • saa herätteitä viranomaisilta oman tilanteensa mukaan,
  • voi viestiä viranomaisten kanssa sähköisesti ja
  • voi valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan.

Tulemme rakentamaan aivan uudenlaisen palvelukonseptin: personoidun, elämäntilanteeseen ja käyttäjärooliin mukautuvan, päätelaiteriippumattoman ja käyttäjää aidosti palvelevan näkymän julkiseen hallintoon ja sen palveluihin sekä käyttäjän omiin tietoihin.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitetään seuraaja nykyiselle suomi.fi – palvelulle. Samalla tarkennetaan palvelun konseptia yrittäjän näkymän osalta suhteessa nykyiseen yrityssuomi.fi ja oma.yrityssuomi.fi – palveluihin.  

Palvelunäkymän ensimmäinen versio tulee sisältämään tunnistetun käyttäjän pääsyn joihinkin omiin tietoihin julkisen hallinnon perusrekistereissä. Alustavien suunnitelmien mukaan näitä tietoja ovat:

  • omat henkilötiedot,
  • omiin omistuksiin liittyvät tiedot (esimerkiksi kiinteistöihin tai ajoneuvoihin liittyvät tiedot) ja
  • mahdollisuus siirtyä tunnistettuna olemassa oleviin muihin palveluihin joissa on omia tietoja (esimerkiksi omat terveystiedot tai kansalaisen asiointitili)

Palvelunäkymä tulee mahdollistamaan keskitetyn paikan vastaanottaa herätteitä ja muistutuksia erilaisilta julkisen hallinnon toimijoilta. Tältä osin ominaisuudet tarkentuvat hankkeen aikana.

Palvelunäkymät-hankkeessa otetaan käyttöön myös julkisen hallinnon palvelutietovaranto. Palvelutietovaranto tulee sisältämään määrämuotoiset kuvailutiedot julkisen hallinnon palveluista ja kanavista joista palvelut ovat saatavilla (sähköiset palvelut, fyysiset toimipisteet, puhelinpalvelut ja muut palvelumuodot). Palvelutietovaranto mahdollistaa helpomman tavan hakea ja esittää käyttäjälle tarpeellisia julkisten palvelujen tietoja palvelunäkymässä.

Ensimmäinen julkinen, käyttäjien kokeiltavissa oleva versio palvelunäkymistä (”beta.suomi.fi”) julkaistaan vuoden 2015 loppuun mennessä.  Palvelunäkymä tulee korvaamaan nykyisen suomi.fi palvelun vuoden 2017 aikana.


Palvelunäkymien pelkistetty arkkitehtuuri.

Miten palvelua kehitetään?

Palvelun strategisesta ohjauksesta vastaa valtiovarainministeriö. Palvelun operatiivista kehittämistä ohjaa Väestörekisterikeskuksessa palvelun tuoteomistaja (allekirjoittanut), jonka tukena toimii tuotetukiryhmä jossa on jäseniä eri sidosryhmiltä. Palvelunäkymien hanketta ohjaa eri hallinnonalojen toimijoista koostuva ohjausryhmä.


Palvelunäkymät – hankkeen ohjaus.

Palvelun kehittäminen tapahtuu ketterin menetelmin (scrum) ostamalla osaajia hankkeen käyttöön. Näkymiä kehitetään yhdessä loppukäyttäjien, sekä eri sidosryhmien kanssa (julkinen hallinto, yritykset, yhteisöt, kansainväliset toimijat) kanssa.


Ketterä kehittäminen hankkeessa.

Sisällön, toiminnallisuuksien ja käyttöliittymien osalta palvelua kehitetään päätelaiteriippumattomasti (responsiivisuus, ”Mobile First”). Palvelun laatutavoitteita ovat tekninen esteetön toteutus (WCAG AA), korkea tietoturva ja palvelun hyvä käytettävyys.

Mitä hankintoja tehdään?

Väestörekisterikeskus hankkii markkinoilta osaajia palvelunäkymän suunnitteluun:

  • prototyyppi (kilpailutettu, toimittaja Idean)
  • yhteiskehittäminen (kilpailutettu, toimittaja Cresense)
  • palvelumuotoilu, visuaalinen suunnittelu, käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelu (avoin kilpailutus käynnissä, katso ilmoitus HILMAssa)

ja toteutukseen:

  • ketterä kehitystiimi (kilpailutus päättynyt, Hansel puitejärjestely, hankintapäätöstä ei ole vielä tehty)
  • käytettävyyden ja esteettömyyden auditoinnit (tulossa myöhemmin)
  • tietoturva-auditoinnit (hankitaan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin kautta)
  • mahdolliset muut hankinnat (viestintä, markkinointi, sisällöntuotanto).

Miltä se voisi näyttää?

Palvelun konseptia havainnollistetaan kehitteillä olevan prototyypin avulla. Beta.suomi.fi voisi näyttää esimerkiksi tältä:


Sneak preview: Tältä palvelunäkymä saattaisi tulevaisuudessa näyttää.

Palvelun käyttöliittymien ja ulkoasun lopullisesta suunnittelusta vastaa hankittava palvelumuotoilutiimi.

Missä mennään?

Palvelunäkymät -hanke on asetettu kesällä 2014 ja hankkeen suunnitteluvaihe on valmis. Palvelunäkymän ensimmäistä prototyyppiä suunnitellaan ja toteutetaan parhaillaan Ideanin toimesta. Prototyypin avulla tullaan keräämään kokemuksia palvelun konseptista loppukäyttäjiltä Cresensen toimesta.

Ketterä kehitystiimi aloittaa työnsä vuoden 2014 joulukuussa tai vuoden 2015 alussa. Palvelumuotoilutiimi aloittaa työnsä arviolta helmikuun 2015 alusta. Hanke etenee tällä hetkellä asetetussa aikataulussa ja tavoitteiden mukaisesti.

Palvelunäkymien edistymisestä viestitään niin tässä blogissa kuin myöhemmässä vaiheessa itse kehitettävän palvelun yhteydessä.

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksessa palveluarkkitehtuuriyksikössä palvelunäkymät – hankkeen hankepäällikkönä.