Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Jalkauduimme Messukeskukseen pariksi erittäin mielenkiintoiseksi päiväksi Slushiin jututtamaan aloittelevia yrityksiä ja nuuskimaan liiketoimintaideoita. Suurin osa ei ehkä lähtökohtaisesti pitänyt virkamiestä kaikkein mielenkiintoisimpana keskustelukumppanina, mutta lopputulemana sitäkin suurempi osa alkoi ymmärtää mitä kansallinen palveluarkkitehtuuri voi onnistuessaan parhaimmillaan tarkoittaa. Me emme ole tekemässä uutta infrastruktuuria julkishallinnon palveluille. Kansalliseksi palveluarkkitehtuuri muuttuu vasta, kun mukana on myös yksityinen sektori ja muutos koskettaa koko yhteiskuntaa.

Mitä haimme?

Lähdimme Slushiin ennen kaikkea oppimaan startup-yritysten ajatusmaailmaa: minkälaisia tyypilliset bisnesideat ovat ja mistä yritykset aikovat tehdä tuloksensa. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, sillä meidän tulee kyetä luomaan palveluarkkitehtuuriohjelmassa puitteet, joissa esteitä uusien sähköisten palveluiden innovoinnille on mahdollisimman vähän. Mitä laajempi joukko saadaan mukaan innovoimaan uutta, sitä todennäköisemmin jotain merkittävää syntyy julkisten tietolähteiden ja palveluiden ympärille. Pisimmälle viedyissä visioissamme palveluväylään liitettyjen julkisten tietolähteiden ympärille syntyy palveluiden ekosysteemi, jonka palveluvalikoimasta - tai miksei sovelluskaupasta - kansalainen voi räätälöidä oman palvelunäkymänsä juuri niistä palveluista, jotka kokee itselleen parhaimmiksi. Joidenkin palveluiden osalta myös kilpailu olisi tervetullutta: yritys voi tehdä kilpailevan version jostakin julkishallinnon palvelusta ja kuluttaja päättäköön kumpaa käyttää. Jo olemassa oleva esimerkki tästä on verohallinnon tarjoama palkka.fi ja Suomen palkanlaskenta Oy:n tekemä palkkaus.fi.

Kaikessa ei tokikaan tarvitse edes kilpailla. Terveydenhuollon alalla on jo olemassa lukematon määrä sovelluksia, joiden avulla kuluttaja voi yhdistää julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijoiden tuottamia tietoja omaksi hyödykseen tai täydentää yksityisillä palveluilla julkisen perusterveydenhuollon tarjoomaa. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi Sitran käynnistämään ilmaiseen kotimaiseen taltioni.fi-palveluun, jossa jo on lähdetty toteuttamaan julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palveluiden yhdistämistä sovelluskaupaksi.

Voi myös olla mahdollista, että yksityinen yritys toimiikin tiedon tuottajana julkishallinnolle. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa pyöräilijöiden keskuudessa suosittu Strava-mobiiliapplikaatio on kerännyt GPS-paikannuksella kattavan tietokannan isojen kaupunkien pyöräilyreiteistä ja myy tätä tietoa kaupunkisuunnittelun tueksi. Jos hinnoittelu on kohdallaan, niin nähdäkseni julkishallinnon tämä tieto kannattaa ostaa eikä yrittää kerätä itse. Saatikka toteuttaa pyöräilyreittejä ilman tietoa missä niille on kysyntää. Suomessa data liikkuu tulevaisuudessa palveluväylän kautta helposti yhteisten rajapintojen kautta niin julkishallinnon sisällä kuin julkisten ja yksityisten toimijoiden välilläkin.

Mitä saimme?

Kuten oletettavaa olikin, saimme todeta, että vain pieni osa ilmassa olevista bisnesideoista liittyy edes löyhästi julkishallintoon tai julkishallinnon tuottamaan dataan. Tämän syitä pohtiessamme teimme mielestäni tärkeimmän havaintomme. Kun kuitenkin uudet bisnesideat pohjautuvat siihen, että on olemassa jokin reaalimaailman ongelma, johon pyritään keksimään ratkaisu, niin on ehkä aavistuksen erikoista, että näitä ratkottavia ongelmia ei useinkaan ole lähdetty etsimään julkishallinnon suunnalta. Tämä tuskin johtuu siitä, että julkishallinnon prosesseista ja palveluista ei löytyisi korjattavaa. Kenties syynä on, että niistä koetaan olevan vaikea saada aikaan liiketoimintaa. Kenties syynä on, että monet startupien perustajat ovat iältään melko nuoria eivätkä vielä tyypillisesti ole asioineet kovin monen julkishallinnon prosessin kanssa. Julkishallinnon prosessien haasteet eivät siten ole läsnä heidän elämässään eikä niiden ratkomiseen sen vuoksi ole suurta mielenkiintoakaan. Kenties syynä on, että jo startupin määritelmän vuoksi kohderyhmäksi otetaan koko maailma ja Suomen kokoisen valtion sisältämää asiakaspotentiaalia ei koeta houkuttelevana. Kannattaisi ehkä kokea. On nimittäin kilpailukin aivan toisella tasolla kuin globaaleilla markkinoilla.

Startupit eivät tietenkään ole ainoa meitä kiinnostava kohderyhmä yksityisellä sektorilla – palveluarkkitehtuurin liepeiltä pitäisi kyllä löytyä hyödyntämispotentiaalia aivan kaikenkokoisille yrityksille. Hyvä tilaisuus kuulla mistä kansallisessa palveluarkkitehtuurissa oikein on kysymys, on ensi viikon torstaina 27.11. klo 9-11 Messukeskuksessa. Tähän tilaisuuteen liittyen lupaamme, että puitteet eivät ole Slushin tasoa, ovat virkamiesmäiset. Tarjoamamme tieto sen sijaan on yhtä kuranttia.

 

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksessa palveluarkkitehtuuriyksikön johtajana

  • No labels