Blog from December, 2014

Mahdottoman edessä

Olen ollut nyt kahdeksan kuukautta kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman ohjelmapäällikkö. Olen puhunut aiheesta kymmenissä tilaisuuksissa, esitellyt mitä teemme ja mitä sillä tavoittelemme. Lähes jokainen esitys on päättynyt siihen, että joku yleisöstä on tullut kertomaan, että se, mitä teemme ja tavoittelemme, on mahdotonta.

Mahdottomaksi on tuomittu niin palveluväylän tekniikka ja konsepti, palvelunäkymän idea, tunnistamiseen liittyvä lakiesitys ja ajatus siitä, että rooleja ja valtuutuksia voisi hallita sähköisesti. Mahdotonta on lainsäädäntötyön määrä ja se, että mukaan otettaisiin myös yrityksiä. Toteuttavat organisaatiot ovat joko vääriä tai kelvottomia tehtäväänsä tai parhaassa tapauksessa sekä että.

Uskallan olla eri mieltä. Hankkeet eivät ole mahdottomia. Ne ovat mahdollisia ja toteutettavissa. Meillä on koossa tiimi, joka on aidosti poikkihallinnollinen ja tehokas. Meillä on roolit ja vastuut, joiden mukaan viemme asioita eteenpäin. Kansallisessa palveluarkkitehtuurissa toteutettavat asiat tukevat aidosti digitalisaatiota ja sitä, että jatkossa sähköinen asiointi suunnitellaan aidosti asiakaslähtöisesti.

Ja tässä kohtaamme mahdottoman. Se, että koko ajatusmalli ja suunnittelu rakentuu asiakkaan, kansalaisen ympärille, on jotain sellaista mitä ei ole ennen tehty. Olemassa oleva malli perustuu siihen, että kukin hallinnonala päättää omasta tekemisestään, palveluistaan ja toiminnastaan itsenäisesti ja olemassa oleva lainsäädäntö tukee tätä jaottelua. Kun asiointi käännetään niin, että keskiössä onkin asiakas eikä viranomainen, ollaan aivan uusien kysymysten äärellä. Valmiita malleja ja toimintatapoja ei ole. Ne on kaikki luotava.

Voiko tavoitteena olla mikään muu kuin se, että rakennamme yhdessä digitaalisen infrastruktuurin, jonka lähtökohtana on asiakaslähtöinen ajattelu? Miksi tyytyä vähempään? Jos muutosta haluaa, se täytyy tehdä. Tämän kokoluokan muutosta ei tee yksi ohjelma, vaan siihen tarvitaan mukaan koko yhteiskunta. Eikö meidän kaikkien pitäisi tavoitella mahdotonta yhdessä, ja tehdä siitä mahdollista. 

Haluan kiittää kuluneesta vuodesta niin ohjelmassa mukana olevia henkilöitä kuin siihen liittyviä organisaatioita. Kulunut syksy on tehty työtä aidosti yhteisten tavoitteiden eteen. Tämä työ jatkuu ensi vuonna entistä konkreettisempana ja näkyvämpänä. Toivotan meille kaikille hyvää yhteistä matkaa kohti mahdotonta.

 

Kirjoittaja toimii valtiovarainministeriönJulkICT-toiminnossa Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman ohjelmapäällikkönä.

Sähköisen tunnistamisen tulevaisuus

Turvallisuus ja luottamus sähköisiin toimintatapoihin ovat ensiarvoisen tärkeitä sähköisten palveluiden käytön lisäämiseksi. Yksi keskeinen asia luottamuksen rakentamisessa on verkossa toimivien osapuolien luotettava tunnistaminen, käyttäjän ja palvelun molemminpuolinen luottamus. Tällä hetkellä keskeisin tarve palveluilla on osapuolten luotettava tunnistaminen tarpeen niin edellyttäessä.

Suomi on pieni maa, jossa monien päällekkäisten ratkaisujen suunnittelu, toteutus ja käytössä pitäminen eivät ole taloudellisesti kannattavia. Olisikin kaikkien toimijoitten etu, niin hallinnon, liike-elämän kuin yksittäisten kansalaisten, jos maahamme saataisiin yksi sähköisessä asioinnissa ja tunnistamisessa laajasti käytettävä perusratkaisu, jonka varaan eri toimijat voivat palvelut rakentaa.

Suomessa on hyvin toimiva vahvan sähköisen tunnistamisen infrastruktuuri. Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisestä allekirjoituksesta tuli voimaan syyskuussa 2009. Vireillä oleva lakimuutos vastaa paremmin tämän päivän vahvan sähköisen tunnistamisen tarpeisiin ja siten mahdollistaa kansallisen tunnistusratkaisun ja luottamusverkoston, jossa käyttäjä voi kirjautua eri palveluihin hyödyntäen eri palveluntarjoajien tunnistusvälineitä.  

Vahvaa tunnistamista tarvitaan muun muassa henkilön omien tietojen tarkastamisessa, sekä sähköisten palveluiden käyttämiseen, että sähköistä allekirjoitusta sopimuksien teossa. Vahva sähköinen tunnistaminen antaa mahdollisuuden kehittää sähköisiä palveluita, kuten vaikkapa äänestäminen vaaleissa. Sähköisten palveluiden käytön lisäämiseksi on turvallisuus ja luottamus ensiarvoisen tärkeää. Siten on syytä korostaa henkilötietolain tärkeyttä yksityisyyden suojaamiseksi, jossa kielletään muiden kuin tarpeellisten attribuuttien kerääminen ja tallettaminen henkilöstä (luku 9). Laki toteaa yksiselitteisesti, että käsiteltävien henkilötietojen tulee olla määritellyn henkilötietojen käsittelyn kannalta tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia.

Tunnistaminen mahdollistaa paljon sähköistä asiointia ja liiketoimintaa, itse tunnistamispalvelu tarjoaa tähän tarkoitukseen toimintavälineet. Monesti ajatellaan kuluttajia kannustavan sähköiseen asiointiin ensisijaisesti kiinnostavat ja laadukkaat palvelut eikä tunnistusvälineillä tai tekniikalla ole niin suurta merkitystä. Kuitenkin liian vaikealla ja monimutkaisella tunnistamisella voidaan pilata kiinnostavien ja laadukkaiden palveluiden käytettävyys. Tunnistamispalvelun tehtävä on tunnistaa käyttäjä luotettavasti, mutta yhtä tärkeää on asiakkaan käyttämän palvelun todentaminen asiakkaalle tunnistuspalvelun avulla ja siten asiakas voi luottaa käyttämäänsä palveluun. Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman tuloksena asiakkaille syntyy luotettava ja käytettävä tunnistuspalvelu, jotta valtiohallinnon laadukkaat palvelut ovat kansalaisen laajalti käytettävissä.

 

 

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksen kansallinen palveluarkkitehtuuri-yksikössä hankepäällikkönä.

 

Viihdytkö sinä kauppakeskuksessa? Tai ymmärrätkö, miksi monet ihmiset haluavat tehdä ostoksensa siellä? Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa (KaPA) rakennettavat kansalaisen, yrityksen ja viranomaisen kootut palvelunäkymät ovat jossain mielessä hallinnon asiakkaan ”kauppakeskuksia”. Julkishallinto rakentaa katon, seinät, kauppatilat, rullaportaat, hissit, wc:t, lastenhoitohuoneet ja sisustuksen ilmeen sekä tarjoaa neuvontapisteen, vartioinnin, sähkön, valaistuksen, siivouspalvelut ja tuo jopa sisäänheittäjät parveilemaan yhteisiin tiloihin. Asiakkaan kannalta asiointi on helppoa, viranomaisten ja jopa yksityisten yritysten palvelut ovat saman katon alla, takkia voi vähän avata ja räntäsade pysyy ulkopuolella.

No, kootut palvelunäkymät ovat paljon muutakin kuin virtuaalimaailman kauppakeskus. Ajatuksena on se, että palvelunäkymässä hallinnon asiakas voi hakea palveluja ja niiden tietoja helposti, nähdä kootusti omia tai edustamansa organisaation tietoja hallinnon rekisteristä, käyttää sähköisiä palveluja kertakirjautumisella sekä saada suosituksia, muistutuksia ja muita viestejä itselleen ja organisaatioilleen tarkoitetuista palveluista ja velvoitteista. Asiakas voi myös itse viestiä turvallisesti viranomaisten kanssa sekä asioida tai saada neuvoja tulevaisuudessa myös chat- tai etäpalveluna. Tarkoitus on, että myös yksityiset yritykset voisivat tuoda palvelujaan tarjolle palvelunäkymiin ja käyttäjä lopulta valitsee, millaisen palvelukokonaisuuden hän näkymäänsä kokoaa.

Meillä kaikilla on omat päivittäin käyttämämme arkielämän sovellukset, joissa jo nyt yksityiset ja julkiset palvelut sekoittuvat. Minä tökin kännykkääni ja maksan kotimatkalla laskuja, ilmoitan poikani seuraavan viikon jalkapallopeliin, peruutan oman jumppani ja kuittaan koulusovelluksessa olevan myöhästymismerkinnän. Jokaiseen palveluun on kirjauduttava erikseen ja asiointi on yhtä hyppimistä paikasta toiseen. Ainakin julkishallinnon palvelujen välillä asioinnin pitäisi olla sujuvampaa, yhden tunnistautumisen pitäisi riittää. Olisi myös mukavaa saada muistutuksia tai vinkkejä ajankohtaisista tai juuri minulle ja perheelleni soveltuvista palveluista. Ja joskus olisi kätevää saada hoitaa miehen tai ikääntyneen omaisen veroilmoitus oman ilmoituksen ohella heidän valtuuttamanaan. Näitä kaikkia asioita KaPA-ohjelmassa kehitetään.  

Palvelunäkymiä toteutetaan jo paraikaa Väestörekisterikeskuksessa. Ensimmäisenä v. 2015 lopulla julkaistaan Kansalaisen palvelunäkymän kokeiluversio Beta.suomi.fi. Se jatkaa nykyisen kansalaisportaalin Suomi.fi:n parhaita perinteitä, mutta tarjoaa kokonaan uusia toimintoja, esimerkiksi joidenkin omien rekisteritietojen katselun (vaikkapa ”Ajoneuvoni”) kansalaisen käyttöön. Beta.suomi.fi on julkaisuvaiheessa vielä keskeneräinen ja aktiivisessa kehitysvaiheessa, mutta ideana onkin hankkia siitä laajaa palautetta jo ”puolivalmiina” ja varmistaa, että kehittämisessä mennään koko ajan oikeaan, käyttäjän tarpeet tyydyttävään suuntaan. Jo lähiviikkoina Kansalaisen palvelunäkymästä julkaistaan suunnitelmia havainnollista prototyyppi (joka ei siis näytä samalta kuin lopullinen palvelunäkymä…). Prototyypistä tehdään esittelyvideo, joka pannaan verkkoon näidenkin sivujen kautta katseltavaksi ensi vuoden alussa.

Yrityksen palvelunäkymän kehittämissuunnitelmia kirkastetaan paraikaa työ- ja elinkeinoministeriön ja nykyisen Yritys-Suomi.fi-palvelun tekijätiimin kanssa, joka on jo tehnyt erinomaista työtä ja toteuttanut yrityksen kootun palvelunäkymän ja oman sähköisen työpöydän. Yritys-Suomen kehittämissuunnitelmia havainnollistetaan myös myöhemmin julkaistavan prototyypin avulla.

Suunnittelun lisäksi itse tekeminen on alkamassa. Kilpailutettu kehittäjätiimi – koodarit - on aloittelemassa työtään ja palvelunäkymien visuaalista ilmettä ja toimintojen logiikkaa suunnittelevan palvelumuotoilutiimin kilpailutus on käynnissä vielä joulukuun 15. päivään asti. Näkymiä rakennetaan ketterillä menetelmillä ensi sijassa avoimen lähdekoodin tuotteilla. Hankkeessa luodaan myös yhteiskehittämisen malli, joka varmistaa sen, että kansalaisia ja yrityksiä kuullaan kehittämisen aikana aktiivisesti koko ajan ja eri tavoin. Näitä näkymiä ei todellakaan tehdä pelkästään virkamiesvoimin!  Kannattaa siis pysyä kuulolla!

 

Kirjoittaja toimii valtiovarainministeriössä JulkICT-toiminnossa Palvelunäkymien toteutushanketta ohjaavana kehittämispäällikkönä.