Skip to end of metadata
Go to start of metadata

 

Käsikirjan status

Tämä on vanha Tutkimuslaitosten ja yliopistosairaaloiden julkaisutiedonkeruun ohjeistus.

1. Julkaisutiedonkeruu

Tämä ohje koskee valtion tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden vuoden 2015 julkaisujen tiedonkeruuta. Tiedot kerätään kahdessa eri vaiheessa vuoden 2016 aikana.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM)  on tietohallintolain (10.6.2011/20110634), valtiovarainministeriön siitä antamien ohjeiden (VM/1531/00.01.02.03/2012) sekä valtioneuvoston valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksesta kokonaisuudistuksesta 5.9.2013 tekemän periaatepäätöksen nojalla valmistellut korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten julkaisutiedonkeruun yhtenäistämistä. Myös yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat olleet valmistelun piirissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kerännyt julkaisutietoja yliopistoilta vuodesta 2011 ja ammattikorkeakouluilta vuodesta 2012 alkaen. Julkaisutiedonkeruun laajentaminen toteutetaan asteittain siten, että kukin tutkimusorganisaatio liittyy siihen omien valmiuksiensa mukaan. Julkaisutiedonkeruun laajentamisen pilotoinnissa mukaan liittyi neljä tutkimuslaitosta (THL, METLA, MTT ja SYKE) sekä kaikki viisi yliopistollista sairaalaa. Näiden organisaatioiden vuoden 2014 julkaisutiedot kerättiin keväällä 2015. 

Tämän ohjeistuksen lisäksi OKM on koonnut julkaisutiedonkeruusta erillisen tutkijaohjeistuksen, joka on suunnattu ensisijaisesti tutkijoille auttamaan tutkijaa ymmärtämään opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruun periaatteita.

1.1. Tietojen toimittaminen

Mukaan liittyvät tutkimuslaitokset ja yliopistolliset sairaalat voivat toimittaa vuoden 2015 julkaisutietonsa joko ensimmäisessä tai toisessa tiedonkeruuvaiheessa:

Ensimmäinen vaihe (maaliskuu 2016)

    • Tiedot raportoidaan samaan tapaan kuin korkeakouluista 14.3.2015 mennessä: joko csv-muotoisina tiedostoina* sähköpostitse  tai VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta xml-siirtotiedostoina
    • Tiedot julkaistaan JUULIissa kesäkuussa ja Vipusessa loppuvuodesta

Toinen vaihe (syyskuu 2016)

OKM määrittää tietoihin julkaisufoorumiluokituksen julkaisujen viitetietojen pohjalta. Kohdassa 3.3.1.30. kerättävää tietoa julkaisufoorumiluokituksesta käytetään tämän määrittelyn pohjalla. Mikäli kerättävissä tiedoissa on selkeitä puutteita, jotka estävät julkaisujen julkaisufoorumitasojen määrittelyn, ministeriö varaa oikeuden tarkistuttaa tietoja organisaatioilla. Erityisesti tämä koskee konferenssijulkaisujen tietoja.

*) CSV-muotoisen tiedoston tulee olla mallitiedoston mukainen.

1.2. Tietosisältö

Tässä ohjeistuksessa kuvatut julkaisutiedonkeruun määritelmät koskevat ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuta. Yksittäisillä organisaatioilla saattaa olla erilaisia tarpeita ja määritelmiä julkaisutietojen keruussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää tietoja tiedepolitiikan valmisteluun.

Julkaisutietojen keräämisellä halutaan saada tietoa suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tutkimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Täten tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee A) pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön ja B) tekijöillä ja tutkimus- ja asiantuntijatyöllä tulee olla yhteys tutkimusorganisaatioon. Esimerkiksi pelkästään harrastus-, järjestö- tai liiketoimintaan liittyviä julkaisuja, jotka eivät perustu tutkimustoimintaan, ei raportoida. Myöskään pelkästään markkinointiviestintään tarkoitettuja julkaisuja ei raportoida. Julkaisun tulee sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä siten, ettei sitä aikaisemmin ole julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa. Näin ollen esimerkiksi julkaisuarkistoon (esim. arXiv.org) tallennettu julkaisu voidaan raportoida sen ilmestyttyä lehdessä tai muussa raportoitavassa muodossa.

Yhteys organisaatioon edellyttää, että tekijä on organisaatioon palvelussuhteessa julkaisua koskevan tutkimus- ja kirjoitustyön aikana, tai että organisaatio on voimavarojen ja työympäristön (laitteet,aineistot, tutkimusryhmä) tai ohjauksen kautta olennaisesti mahdollistanut julkaisun teon (esim. apurahatutkijat). Käytännössä yhteys organisaatioon todetaan useimmiten tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella (eli tekijä mainitsee julkaisussa organisaation nimen). On kuitenkin tapauksia, joissa tekijälle ei ole em. yhteyttä organisaatioon, vaikka affiliaatiotieto onkin mainittu julkaisussa tai tekijällä on yhteys organisaatioon, vaikka affiliaatiotietoa ei ole mainittu julkaisussa. Organisaatiolla on vastuu tunnistaa julkaisuihin merkityistä affiliaatioista oikeat affiliaatiot. Mikäli julkaisu ei sisällä tekijöiden affiliaatiotietoja, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa, taikka yhteys organisaatioon tulee todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelussuhderekisteristä. Julkaisut kirjataan sille organisaatiolle, jossa julkaisuun liittyvä tutkimustoiminta on pääasiallisesti tehty, vaikka tutkija olisi siirtynyt toiseen organisaatioon ennen julkaisun ilmestymistä.

Julkaisun teon olennainen mahdollistaminen muuten kuin palvelussuhteen kautta vaihtelee tieteenaloittain, mutta yleisesti ottaen pelkkä työhuoneen luovuttaminen tutkijan käyttöön ei vielä tarkoita olennaista mahdollistamista.

Yhteisjulkaisuissa raportoidaan sen kaikki kirjoittajat, mutta julkaisutietojen vertailukelpoisuuden vuoksi yhteisjulkaisut kirjataan opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa vain kertaalleen organisaatiota kohden. (Esim. mikäli organisaatiolla x on 3 kirjoittajaa yhdessä julkaisussa ja organisaatiolla y on 1 kirjoittaja samassa julkaisussa, julkaisu kirjataan tiedonkeruissa kertaalleen kumpaakin organisaatiota kohti).

Julkaisulla täytyy olla aina ulkopuolinen julkaisija, eli tekijän itsensä kustantamia omakustanteita tai omilla kotisivuilla julkaistuja dokumentteja ei raportoida. Myöskään esimerkiksi yksittäisen kirjaston julkaisuarkiston kautta tekijän itse julkiseksi saattamia julkaisuja ei raportoida, mikäli julkaisemisesta ei ole päättänyt tutkijasta riippumaton ulkopuolinen taho.

Seuraavassa esitellään joitakin käsitteitä, joita käytetään julkaisutiedonkeruun ohjeistuksessa ja julkaisutyyppiluokituksessa . Käytetyt käsitteet ja määritykset ovat yhdenmukaisia julkaisufoorumihankkeessa käytettyjen käsitteiden kanssa.

2. Julkaisu

Tutkimuslaitoksilta ja yliopistollisilta sairaaloilta kerättävät julkaisut voidaan niiden käyttötarkoituksen mukaan karkeasti erottaa neljään ryhmään;

  1. julkaisut, jotka on tarkoitettu edistämään tiedettä sekä tuottamaan uutta tietoa (julkaisutyypit A-C),
  2. julkaisut, jotka ovat tarkoitettu levittämään tutkimukseen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön (julkaisutyyppi D)
  3. julkaisut jotka levittävät tieteellistä ja ammatillista tietoa ympäröivään yhteiskuntaan (julkaisutyyppi E)
  4. opinnäytteet (julkaisutyyppi G)

Julkaisut luokitellaan em. ryhmiin julkaisukanavien ja julkaisukanavien kohdeyleisön perusteella. Varsinkin tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten julkaisujen osalta kohdeyleisöt saattavat olla osin samoja, lisäksi kummassakin ryhmässä julkaistut yksittäiset artikkelit saattavat olla hyvinkin samantyyppisiä. Selkeyden vuoksi ammatillisen julkaisun määritelmän yhteydessä on lueteltu muutama esimerkki ammattiyhteisölle suunnatusta julkaisusta. Poikkeuksen yllämainittuun muodostavat ammattilehdet, joissa julkaistaan myös vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Mikäli ko. lehdet ovat luokiteltu julkaisufoorumin tasoille 1-3, niissä julkaistut vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit merkitään julkaisutyyppeihin A1 tai A2,  huolimatta siitä, että ko. lehdet on ensisijaisesti suunnattu ammattiyhteisölle (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta ja tiede). Muuten ko. lehtien vertaisarvioimattomat artikkelit merkitään julkaisutyyppiin D1 (artikkeli ammattilehdessä).

Julkaisufoorumi luokittelee tasoille 1-3 kaikkien tutkimusalojen keskeisimmät tieteelliset julkaisukanavat (lisätietoja luokituksesta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/). Julkaisufoorumin tieteellisen julkaisukanavan määritelmä on yhdenmukainen OKM:n tiedonkeruun kanssa. Julkaisukanavan tieteellisyyden lisäksi julkaisufoorumissa arvioidaan myös julkaisukanavan paikallisuutta ja merkityksellisyyttä suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta, joten tasot 1-3 eivät kata kaikkia ko. määritelmän täyttäviä tieteellisiä julkaisukanavia.

Tämän mukaisesti julkaisufoorumin tasoille 1-3 sijoitetut lehdet, sarjat ja kirjakustantajat ovat yllämainittuja tieteelliselle yhteisölle suunnattuja julkaisukanavia (ks. myös yllämainitut poikkeustapaukset), mutta julkaisukanava voi olla tieteellinen, vaikkei se olisikaan sijoitettu julkaisufoorumihankkeen tasoille 1-3. Julkaisufoorumihankkeessa tasoille 1-3 luokiteltujen tieteellisten julkaisukanavien lista on nähtävillä ja ladattavissa osoitteessa http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php.

Mikäli  julkaisu on ilmestynyt/on ilmestymässä tieteellisellä julkaisukanavalla, jota ei ole luokiteltu julkaisufoorumissa, ko. julkaisukanavaa voidaan ehdottaa arvioitavaksi Julkaisufoorumin ehdotussivun kautta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/ehdota.php.

Alla on määritelty tarkemmin tieteellinen julkaisu, ammatillinen julkaisu ja yleistajuinen julkaisu (em. ryhmät 1-3).

2.1. Tieteellisen julkaisun määritelmä

Julkaisutyyppiluokittelussa on käytetty termiä tieteellinen julkaisu, jolla tarkoitetaan em. ryhmään 1 kuuluvia julkaisuja. Tieteellisiä julkaisuja yhdistää seuraavien kolmen ehdon täyttyminen.

  1. Julkaisun täytyy tuottaa uutta tietoa suhteessa muuhun aiempaan tutkimustietoon samasta asiasta.
  2. Julkaisu täytyy olla esitettynä muodossa joka antaa mahdollisuuden tutkimustulosten todentamiseen ja/tai niiden käyttöön uudessa tutkimuksessa ja jonka avulla toiset tutkijat voivat arvioida tutkimustuloksia ja käyttää niitä omassa työssään.
  3. Julkaisun julkaisukanava on erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisuun, ja sillä on tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta sekä vertaisarviointikäytäntö. (Huom. Tieteellisillä julkaisukanavilla voidaan julkaista myös vertaisarvioimattomia julkaisuja).

Kaikkia kriteerejä sovelletaan kullekin tieteenalalle muodostuneiden vakiintuneiden käytäntöjen mukaan.

2.2. Ammatillisen julkaisun määritelmä

Ammatillisella julkaisulla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimukseen ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön. Ammatillisten julkaisujen pääasiallinen lukijakunta on alalle koulutettua ja soveltaa tietoa käytännön työssään. Tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten julkaisujen kohdeyleisöt saattavat olla osin samoja, ja lisäksi kummassakin ryhmässä julkaistut yksittäiset artikkelit saattavat olla hyvinkin saman tyyppisiä. Ammatillisen julkaisun määrittelemiseksi ei ole olemassa vakiintuneita tapoja.  Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyminen yhdistää ammatillisia julkaisuja:

  1. Julkaisu tuottaa uutta tietoa ammatillisen yhteisön käyttöön. Julkaisun tuottamia tietoja ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  2. Julkaisu on julkisesti saatavilla
  3. Julkaisukanavalla on olemassa toimituskunta / julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista

Ammatillisia julkaisukanavia ovat esimerkiksi seuraavat ammattilehdet:
Metsälehti, Käytännön maamies, Sosiaalitieto, Kehittyvä elintarvike, Acatiimi, Journalisti, Arkkitehti, Sairaanhoitaja, Puutarha & kauppa, Ulkopolitiikka ja Opettaja.

Ammatillisiksi julkaisuiksi raportoidaan myös erilaiset poliittisen tai ammatillisen päätöksenteon tueksi tuotetut tieteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvat selvitykset ja raportit, joiden tilaaja ja kustantaja on tyypillisesti julkinen taho, kuten ministeriö, virasto tai valtion tutkimuslaitos. Ne merkitään julkaisutyyppiin D4.

2.3. Yleistajuisen julkaisun määritelmä

Yleistajuisilla julkaisuilla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa suurelle yleisölle ja joiden sisällön ymmärtäminen ei edellytä erityistä perehtyneisyyttä alaan. Esimerkkejä yleistajuisista julkaisuista ovat yleistajuiset kirjat, julkiseen keskusteluun osallistuvat kirjoitukset sanomalehdissä, yleistajuisissa aikakauslehdissä ja verkkoalustoilla.

Joissakin tapauksissa yleistajuisen ja ammatillisen julkaisukanavan välinen ero on vakiintumaton. Lähtökohtaisesti yleistajuisen ja ammatillisen julkaisun erottaa toisistaan julkaisukanavan kohdeyleisö tai vaihtoehtoisesti julkaisukanavaa/lehteä julkaisevan järjestön jäsenistö. Mikäli julkaisukanavan kohdeyleisö tai julkaisevan järjestön jäsenistö ei ole rajattu tiettyyn ammattiryhmään, julkaisukanavan julkaisut luokitellaan lähtökohtaisesti yleistajuisiksi julkaisuiksi.

2.4. Vertaisarviointi

Tieteellisten julkaisujen vertaisarvioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa tutkimustuloksia julkaiseva lehti, konferenssi tai kirjakustantaja pyytää tieteenalan asiantuntijoita suorittamaan ennakkoarvion julkaistavaksi tarjottujen käsikirjoitusten tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. Julkaisutiedonkeruussa edellytetään, että vertaisarviointi täyttää seuraavat kriteerit:

  • Julkaisun arvioijat ovat olleet riippumattomia suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen. Riippumattomalla arvioijalla tarkoitetaan ansioituneita tutkijoita tai muita asiantuntijoita, jotka eivät ole julkaisusarjan (lehti tai kirjasarja) tai julkaisun (kokoomateos, lehden erikoisnumero, konferenssijulkaisu) toimittajia.
  • Prosessissa on arvioitu aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.
  • Arvioitavana on ollut koko julkaistavaksi tarjottu käsikirjoitus, ei pelkästään abstrakti tai ote.
  • Kirjoittaja on saanut vertaisarvioinnista kirjallisen referee-lausunnon (alkuperäinen lausunto tai toimituskunnan/päätoimittajan tiivistelmä).

Vertaisarviointi tulee voida epäselvissä tapauksissa todistaa kirjallisen lausunnon perusteella. Vertaisarviointia edellytetään julkaisutyyppeihin A1, A2, A3, A4, C1 ja C2 raportoitavilta julkaisuilta. Jos kotimainen tiedekustantaja käyttää TSV:n vertaisarviointitunnusta, edellä mainittuihin julkaisutyyppeihin raportoidaan ainoastaan tunnuksella merkityt artikkelit ja erillisteokset (http://www.tsv.fi/tunnus/listaus.php).

Huom. Aiemmasta ohjeistuksesta poiketen myös vertaisarvioiduilta kokoomateosartikkeleilta (A3) edellytetään, että arvioitsija on ulkopuolinen ja kirjoittajasta riippumaton (ei kirjan toimittaja). Lisäksi myös tieteellisiltä erillisteoksilta (C1) edellytetään vertaisarviointia.

2.5. Konferenssijulkaisu

Konferenssijulkaisulla tarkoitetaan säännöllisesti toistuvassa konferenssissa esitettäväksi ja julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkelien kokoelmaa, joka julkaistaan konferenssin omassa julkaisusarjassa tai ulkopuolisen tiedekustantajan tai konferenssin järjestäjän toimesta (ks. alla oleva taulukko). Tämä on tyypillinen julkaisumuoto tietojenkäsittelytieteessä ja tekniikan aloilla. Konferenssijulkaisun julkaisija voi olla:

  1. konferenssin taustalla oleva tieteellinen yhteisö tai järjestö, jolloin julkaisu julkaistaan joko
    1. yhteisön omassa sarjassa, jolla on ISSN, tai
    2. yhteisön tukemana, mutta ei sarjajulkaisuna, jolloin julkaisulla ei ole ISSN-numeroa, mutta on ISBN-numero.
  2. konferenssin järjestävä paikallinen host-organisaatio, esim. yliopisto. Tällöin julkaisulla on yleensä vain ISBN.
  3. ulkopuolinen taho, kuten esim. Springerin Lecture Notes in Computer Science –sarja. Ulkopuolisten kustantajien sarjoihin voidaan myös valita eri konferenssien tärkeimpiä julkaisuja. Tällöin julkaisulla on yleensä monografia- tai sarjajulkaisun ISSN.

Konferenssijulkaisu ei ole tyypillinen julkaisumuoto yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä tai luonnon- ja lääketieteissä. Ainutkertaisen tapahtuman esitysten pohjalta valmistetun kokoomateoksen artikkelit merkitään kokoomateosartikkeleiksi. Tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit, vaikka ne perustuisivat konferenssissa pidettyyn esitykseen, merkitään aina lehtiartikkeleiksi.Edellä mainituissa tapaukssa myös julkaisufoorumitaso määräytyy ko. julkaisutyypin käytännön mukaisesti. Konferenssijulkaisujen julkaisufoorumitason määritetään aina tapahtuman vakiintuneella nimellä Julkaisufoorumissa luokitellun konferenssin perusteella.

Konferenssijulkaisun julkisuus määritetään samoin kuin muidenkin julkaisujen, eli julkaisun täytyy olla julkisesti saatavilla. Pelkästään yksittäisen kirjaston aineistoissa (esim. julkaisuarkisto) tai tutkijan kotisivuilla julkisena oleva julkaisu ei ole julkisesti saatavilla. Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla.  CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta.

Konferenssijulkaisuissa julkaistaan erilaajuisia julkaisuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa otetaan huomioon vain täydelliset kirjalliset versiot konferenssiesitelmistä (full paper). Full paper määritellään alalla vallitsevan käytännön mukaan, sivumäärä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Konferenssiesitelmien abstrakteja, laajennettuja abstrakteja (extended abstract), postereita tai Powerpoint- esityksiä ei oteta huomioon. Luokkaan A4 kuuluvat vain sellaiset artikkelit, joiden vertaisarviointi on suoritettu koko käsikirjoituksen, ei vain tiivistelmän perusteella.

Konferenssijulkaisun tärkeimmät viitetiedot on esitelty seuraavan sivun taulukossa (tiedonkeruun pakolliset tiedot on määritelty sivun 24 taulukossa). Säännöllisesti toistuvan konferenssin vakiintunut nimi esiintyy tyypillisesti emojulkaisun nimessä.

2.6. Sähköinen julkaisu

Vain sähköisessä muodossa jaetuista dokumenteista (esim. verkkolehdet, -alustat) raportoidaan ainoastaan ne, jotka täyttävät muille julkaisuille asetetut yleiskriteerit sekä julkaisutyyppikohtaiset kriteerit (esim. ISSN-tunnuksen ja ISBN-numeron suhteen). Kukin julkaisu merkitään vain kerran, vaikka sillä olisikin useampi ilmestymismuoto (esim. sähköinen ja painettu). 

2.7. Käännökset ja uudet painokset

Omien tai muiden tekstien käännöksiä ei pääsääntöisesti oteta huomioon julkaisutiedonkeruussa. Ainoan poikkeuksen muodostaa käännös, jonka yhteydessä joissa toimittajalla/kääntäjällä on laaja johdanto tai esipuhe, tällöin johdanto merkitään luokkaan A3, B2, D2 tai E1. Myöskään julkaisujen uusia painoksia tai verkkojulkaisujen päivityksiä ei huomioida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden.

2.8. Julkaisuvuosi

Julkaisuvuosi tarkoittaa pääsääntöisesti vuotta, jolloin julkaisu on julkaistu ensimmäistä kertaa versiona, jossa on täydelliset viitetiedot. Erityisesti tieteellisten aikakauslehtiartikkeleiden osalta julkaisuvuosi voidaan määritellä kahdella eri tavalla, ks. seuraava kappale. Julkaisuvuosi on yleisesti näkyvissä julkaisussa. Jos näin ei ole, julkaisijan täytyy voida todentaa julkaisuvuosi. Julkaisuvuosi tarkoittaa julkaisuun merkittyä julkaisuvuotta, joka saattaa olla eri kuin vuosi jona julkaisu on fyysisesti tai sähköisesti saatavilla.  

Julkaisu voidaan julkaista A) vain elektronisessa muodossa (online only), B) elektronisessa ja painetussa muodossa sekä C) vain painetussa muodossa. Tieteelliset aikakauslehdet julkaisevat usein hyväksyttyjä ja vertaisarvioituja artikkeleita sähköisessä muodossa (online first, publish ahead of print, jne) ennen artikkelin sisältävän lehden julkaisua. Usein näillä versioilla on eri julkaisuvuosi. Eri organisaatioissa on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, missä vaiheessa ja miten julkaisut merkitään organisaation julkaisurekisteriin. OKM:n tiedonkeruussa julkaisuvuosi määritetään organisaation oman käytännön mukaisesti, julkaisuvuosi voi täten olla joko ns. online first version julkaisuvuosi tai painetun version julkaisuvuosi. Ns. online first –artikkeleiden osalta täydelliset viittaustiedot tarkoittavat DOI-tunnistetta ja ISSN-tunnusta. HUOM. Organisaatioiden vastuulla on, että julkaisu raportoidaan vain yhden kerran, ts. jo kertaalleen raportoidun elektronisen artikkelin painettua versiota ei enää raportoida uudelleen.

Julkaisutiedonkeruuseen otetaan mukaan vain ne julkaisut, joiden viitetiedot ovat saatavilla 31.1.2016  mennessä. Em. päivämäärän asettamisella pyritään siihen, että organisaatioiden väliset yhteisjulkaisut ilmoitettaisiin saman vuoden tiedonkeruussa. Ne julkaisut, joista viitetiedot ovat saatavilla vasta tämän jälkeen, merkitään seuraavan vuoden tiedonkeruuseen siten, että julkaisuvuodeksi merkitään organisaation käytännön mukainen julkaisuvuosi. Ilmoittamisvuosi voi siis olla eri kuin julkaisuvuosi. Julkaisutietojen tilastoinnissa käytetään pääsääntöisesti julkaisujen julkaisuvuotta.

3. Kerättävät tiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuositasolla tietoja organisaatioiden julkaisutoiminnasta käsikirjassa määriteltyjen julkaisutyyppien mukaisesti. Luokasta G (opinnäytetyöt) kerätään vain tiedot väitöskirjoista (julkaisutyypit G4-G5). Huom! Väitöskirjojen osalta affiliaation määritelmä on erilainen kuin alussa määritelty. Yliopisto toimittaa tiedot kaikista tiedonkeruuvuoden aikana kyseisessä yliopistossa hyväksytyistä väitöskirjoista riippumatta siitä mikä on ollut tekijän affiliaatio. Väitöskirjan voi sen hyväksyneen yliopiston lisäksi raportoida myös organisaatio, johon tekijä on palvelus- tai muussa suhteessa.

Alla on listattu julkaisutiedonkeruussa kerättävät tiedot, joista latauksessa vaadittavat pakolliset tiedot on merkitty erikseen (X). Lisäksi on merkitty tieto (julkaisun organisaatiokohtainen ID, joka ovat pakollisia vain VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta siirrettävien julkaisuille (V).

TiedonkeruukohtaJulkaisutyypit A-E ja G4-G5
3.3.1.1. JulkaisutyyppiX
3.3.1.2. Julkaisun tieteenalaX
3.3.1.3. Julkaisun koulutusala


3.3.1.4. Organisaation tekijät

X

3.3.1.5. Organisaation alayksikkö

 

3.3.1.6. Julkaisun tekijät

X

3.3.1.7. Julkaisun tekijöiden lukumäärä

X

3.3.1.8. Kansainvälinen yhteisjulkaisu

X

3.3.1.9. Kansallinen yhteisjulkaisu

X

3.3.1.10. Julkaisun nimi

X

3.3.1.11. Julkaisuvuosi

X

3.3.1.12. Volyymi

 

3.3.1.13. Numero

 

3.3.1.14. Sivut

 

3.3.1.15. Artikkelinumero

 

3.3.1.16. Julkaisun kieli

 

3.3.1.17. Lehden / sarjan nimi

 

3.3.1.18. ISSN

*

3.3.1.19. ISBN

*

3.3.1.20. Emojulkaisun nimi

 

3.3.1.21. Emojulkaisun toimittajat

 

3.3.1.22. Kustantaja

*

3.3.1.23. Julkaisun kustannuspaikka

 

3.3.1.24. Julkaisumaa

 

3.3.1.25. Julkaisun kansainvälisyys

 

3.3.1.26. DOI tunniste

 

3.3.1.27. Pysyvä verkko-osoite

 

3.3.1.28. Avoin saatavuus

 

3.3.1.29. Lähdetietokannan koodi

 

3.3.1.30. Julkaisun julkaisukanava (JUFO-ID)

 

3.3.1.31. Julkaisun organisaatiokohtainen id

V

3.3.1.32. Konferenssin vakiintunut nimi

 *

3.3.1.33. Avainsanat 
 * Pakollisuus riippuu julkaisutyypistä, ks. alla

Yllä tähdellä merkityt tietojen (ISSN, ISBN ja konferenssin vakiintunut nimi) pakollisuus riippuu julkaisutyypistä alla olevan taulukon mukaisesti. Näiden tietojen avulla julkaisukanava identifioidaan julkaisufoorumitason määrittämistä varten. Julkaisufoorumitason identifiointi on luotettavampaa, mikäli lisäksi lehden/sarjan tai kustantajan nimi on ilmoitettu.

Artikkelit tieteellisissä lehdissä

Erillisteokset ja artikkelit kokoomateoksissa

Artikkelit konferenssijulkaisuissa**

A1, A2 ja B1

A3, B2, C1 ja C2

A4 ja B3

 

Kustantaja kotimainen*

Kustantaja ulkomainen

 

ISSN

Kustantajan nimi sekä joko ISSN tai ISBN

Kustantajan nimi sekä ISBN

Konferenssin vakiintunut nimi sekä joko ISSN tai ISBN

* Kotimaisilla kustantajilla on eri tasoluokkiin kuuluvia kirjasarjoja, ja tason määrittää julkaisusarjan tasoluokka. ISSN-tunnusta käytetään julkaisufoorumitason tunnistamiseen, jos kokoomateos/monografia on julkaistu kotimaisen kustantajan kirjasarjassa.
** Konferenssijulkaisujen osalta tärkeät tiedot on selvennetty yllä.

3.1. Tietokenttien kuvaukset

Huom. VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta toimitettavien tietojen muoto on kuvattu tarkemmin täällä .

 

3.1.1. Julkaisutyyppi

Kuvaus

Julkaisutyypit on esitelty tarkemmin täällä. Julkaisutyyppi merkitään kokonaan, ts. ei pelkästään pääluokkaa.

Tiedon muoto

Julkaisutyyppiluokittelun mukainen arvo, esim. "A1" (Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikauslehdessä).

3.1.2. Julkaisun tieteenala

Kuvaus

Tilastokeskuksen tieteenalaluokitus 2010. Julkaisulle voi ilmoittaa useita tieteenaloja (max. 6). Tieteenalat tulee ilmoittaa siinä järjestyksessä, mitä tieteenalaa julkaisu eniten koskee. Julkaisutyypeille A-E ja G4-G5 merkitään vähintään yksi tieteenala ja julkaisutyypeille F, H ja I merkitään jokin tieteenala tai erittelemätön tieteenala.

Tieteenala tarkoittaa julkaisun sisällöllistä tieteenalaa, eli tutkijan/tutkijoiden näkökulmaa julkaisuun. Tieteenalatieto on olennainen tieto julkaisutietojen käyttämisessä tiedepolitiikan valmisteluun.

Tiedon muoto

Tiedonkeruulomakkeessa kuusi kohtaa:

  1. I Tieteenala (Ensisijainen tieteenala)
  2. II Tieteenala
  3. III Tieteenala
  4. IV Tieteenala
  5. V Tieteenala
  6. VI Tieteenala

Tilastokeskuksen tieteenala 2010 -luokituksen mukainen 3 tai 4 -numeroinen arvo (esim. 212). Tieteenalaluokitus löytyy täältä

Huom. Tilastokeskuksen www-sivuilla löytyvästä tieteenala 2010 -luokitus sisältää teknisistä syistä myös 4-numeroisten koodien 3-numeroiset yläkohdat (esim. 118 biotieteet). Mikäli 3-numeroinen koodi on jaettu 4-numeroisiin alaryhmiin, 3-numeroinen koodi ei ole käytettävissä tieteenalan merkitsemiseen.

Mikäli julkaisulle ilmoitetaan alle 6 tieteenalaa, jätetään kohtia 2-6 tarpeen mukaan tyhjiksi. Kohtaan 1 tulee aina jokin arvo.

3.1.3. Julkaisun koulutusala

Kuvaus

Koulutusalatietoa ei kerätä tutkimuslaitoksilta ja yliopistollisilta sairaaloilta

Tiedon muoto

Tiedonkeruulomakkeessa kuusi kohtaa:

  1. I Koulutusala
  2. II Koulutusala
  3. III Koulutusala
  4. IV Koulutusala
  5. V Koulutusala
  6. VI Koulutusala

Julkaisun koulutusala -kentät jätetään tyhjäksi

3.1.4. Organisaation tekijät

Kuvaus

Tiedon muoto

Tekijätietojen esitysmuodon täytyy olla yhdenmukainen organisaatiokohtaisesti ja nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä. Etunimi ilmoitetaan ensisijaisesti aukikirjoitettuna.

Tekijätiedot ilmoitetaan ensisijaisesti muodossa ”von Hummel, Essi; Möttönen, Matti”.

3.1.5. Organisaation alayksikkö (koodi)

Kuvaus

Organisaation osasto, laitos tai yksikkö, jonka henkilökuntaan kuuluva on osallistunut julkaisun tekemiseen. Organisaatiosta voidaan ilmoittaa enintään 20 alayksikköä per julkaisu.

Poiketen vuoden 2013 tiedonkeruusta kohdassa ilmoitetaan alayksikön koodi. Organisaatioita pyydetään toimittamaan erikseen OKM:ään listaus käytettyjen alayksiköiden nimistä.

Tiedon muoto

Organisaation oman koodiston mukainen koodiarvo. Lomakkeella on kenttä 20 alayksikölle, ylimääräiset kentät jätetään tyhjiksi.

3.1.6. Julkaisun tekijät

Kuvaus

Julkaisun täydelliset tekijätiedot (ml. ulkomaiset tekijät) siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Tunnistamista varten julkaisun ensimmäisen tekijän kirjoitusasuun tulee kiinnittää huomiota. Jos tekijöitä on enemmän kuin 20, ilmoitetaan tekijöiden kokonaismäärä erillisessä kentässä (3.3.1.7.). Kuitenkin julkaisun tekijät -kentässä tulee mainita 20 ensimmäisen tekijän nimet.

Tiedon muoto

Nimet ilmoitetaan muodossa jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä.

3.1.7. Julkaisun tekijöiden lukumäärä

Kuvaus

Julkaisun tekijöiden kokonaislukumäärä. Jos tekijöitä on yli 50, riittää merkintä ”50”. Mikäli julkaisujen tekijöinä on ryhmiä, niin ryhmien jäsenet lasketaan mukaan tekijöiksi tieteenalan vakiintuneen käytännön tai tutkimusryhmien sopimusten mukaan. 

Tiedon muoto

Tieto kokonaislukuna.

3.1.8. Kansainvälinen yhteisjulkaisu

Kuvaus

Kansainvälinen yhteisjulkaisu tarkoittaa, että tekijöissä on vähintään yksi muun kuin suomalaisen organisaation palveluksessa oleva henkilö. Jos henkilö on palvelussuhteessa sekä suomalaiseen että ulkomaalaiseen organisaatioon ja on merkinnyt julkaisuun affiliaatiokseen molemmat, katsotaan julkaisu kansainväliseksi yhteisjulkaisuksi. Julkaiseminen julkaisussa, jossa toimittaja tulee toisesta organisaatiosta, ei vielä tarkoita yhteisjulkaisua toisen organisaation kanssa.

Käytettävät koodit ovat seuraavat:

Tiedon muoto

Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1:

Koodi             Selite

0                    ei ole kv-yhteisjulkaisu
1                    on kv-yhteisjulkaisu

3.1.9. Kansallinen yhteisjulkaisu

Kuvaus

Kansallinen yhteisjulkaisu tarkoittaa, että julkaisu on tehty yhteistyössä jonkin kansallisen tutkimusorganisaation (muu kuin korkeakoulu) kanssa, jaoteltuna ryhmiin A) yliopistollinen sairaanhoitopiiri, B) valtion sektoritutkimuslaitos tai C) muu kotimainen tutkimusorganisaatio (ml. yritykset). Kunkin julkaisun kohdalla merkitään erikseen, onko se tehty yhteistyössä ko. organisaatioryhmien kanssa (ts. organisaatioryhmät 1-3 erikseen).

Huom. Tietoa ei kerätä tutkimuslaitoksilta ja yliopistollisilta sairaaloilta.

Tiedon muoto

Lomake jaetaan kolmeen kenttään A) yliopistollinen sairaanhoitopiiri, B) valtion sektoritutkimuslaitos ja C) muu kotimainen tutkimusorganisaatio. Kussakin on koodisto:

0                 ei ole yhteisjulkaisu ko. organisaatiotyypin kanssa
1                 on  yhteisjulkaisu ko. organisaatiotyypin kanssa

Huom. Tutkimuslaitokset ja yliopistolliset sairaalat voivat jättää kentät tyhjiksi.

3.1.10. Julkaisun nimi

Kuvaus

Julkaisun nimi siten kun se on artikkelissa tai teoksessa mainittu. Jos artikkelin nimi on emojulkaisun sisällysluettelossa eri muodossa kuin itse artikkelissa, käytetään artikkelin versiota. Pääotsikko ja mahdollinen alaotsikko tallennetaan samaan kenttään, ja ne voi erottaa toisistaan välilyönti, kaksoispiste, välilyönti -yhdistelmällä. Vieraskielisen julkaisun nimi voidaan tarvittaessa tallentaa translitteroituna versiona.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä. Pääotsikko ja mahdollinen alaotsikko tallennetaan samaan kenttään, ja ne voi erottaa toisistaan välilyönti, kaksoispiste, välilyönti -yhdistelmällä.

Vieraskielisen julkaisun nimi voidaan tarvittaessa tallentaa translitteroituna versiona. Mikäli julkaisun nimi kuitenkin sisältää erikoismerkkejä (ei-latinalaisia kirjaimia, matemaattisia kaavoja jne.), on varmistettava että erikoismerkit ovat oikeassa muodossa tiedonkeruutiedostossa. Tiedoston käsittely esim. Excel-ohjelmassa saattaa sekoittaa tiedoston merkistöjä.

3.1.11. Julkaisuvuosi

Kuvaus

Julkaisuvuosi tarkoittaa pääsääntöisesti vuotta, jolloin julkaisu on julkaistu ensimmäistä kertaa versiona, jossa on täydelliset viitetiedot. Erityisesti tieteellisten aikakauslehtiartikkeleiden osalta julkaisuvuosi voidaan määritellä kahdella eri tavalla, ks.  edeltävä ohjeistus.

Tiedon muoto

Nelinumeroinen vuoden esitysmuoto esim. 1976.

3.1.12 Volyymi

Kuvaus

Lehden volyymi, jossa artikkeli on ilmestynyt.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.1.13. Numero

Kuvaus

Lehden numero, jossa artikkeli on ilmestynyt.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.1.14. Sivut

Kuvaus

Julkaisun sivunumerot (esim. 1-20), joilla artikkeli on ilmestynyt.

Tiedon muoto

Tieto kuten viitetiedoissa on esitetty, esim. 1-20.

3.1.15. Artikkelinumero

Kuvaus

Osa tieteellisistä aikakauslehdistä käyttää artikkelinumeroa. Tämä ilmoitetaan siinä muodossa kun se on julkaisussa.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.1.16. Julkaisun kieli

Kuvaus

Kieli, jolla julkaisu on kirjoitettu.

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen kielet 2003 -luokituksen mukainen 2-kirjaiminen arvo, esim. fi.

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kieli/001-2003/index.html

3.1.17. Lehden / sarjan nimi

Kuvaus

Lehden/sarjan nimi mahdollisimman täydellisenä (kokonaan auki kirjoitettuna, ei lyhenteitä esim. British Medical Journal, ei BMJ).

Etenkin jos lehdellä/sarjalla tai konferenssilla ei ole ISSN-koodia, tai ISSN-koodi ei ole tiedossa, nimi kannattaa kopioida suoraan Julkaisufoorumin lehti/sarjaluettelosta, jos julkaisukanava on luokiteltu Julkaisufoorumissa: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php.

Monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden osalta merkitään sarjan nimi mikäli se on tiedossa. Erityisesti kotimaisten monografioiden / kokoomateosartikkeleiden osalta asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.1.18. ISSN

Kuvaus

Lehden, monografiaa tai emojulkaisua julkaisseen sarjan ISSN-numero. Lehden ISSN -numero ilmoitetaan ensisijaisesti painetun version mukaisesti. Jos lehdellä ei ole painettua versiota tai jos artikkeli ilmestyy ainoastaan lehden elektronisessa versiossa, voidaan käyttää elektronisen version ISSN -numeroa. Kirjataan vain yksi ISSN-numero, vaikka lehdellä tai sarjalla olisi useita ISSN-numeroita.

ISSN-tunnuksen tarkistemerkki tarkistetaan tietojen latauksen yhteydessä.

Tiedon muoto

2 kertaa 4 merkkiä väliviivalla ilman ylimääräisiä merkkejä, esim. 0090-8258.

3.1.19. ISBN

Kuvaus

Julkaisun tai emojulkaisun ISBN -numero.

ISBN-numeron tarkistemerkki tarkistetaan tietojen latauksen yhteydessä.

Tiedon muoto

Virallisen ISBN-tunnuksen muotoinen tekstikenttä, ilman alun ISBN-lyhennettä, esim. 978-951-42-9761-8.

http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html#ISBN-tunnuksen rakenne

3.1.20. Emojulkaisun nimi

Kuvaus

Emojulkaisun (esim. artikkelikokoelman) nimi.

Konferenssijulkaisujen kohdalla emojulkaisun nimi kirjoitetaan siinä muodossa kun se esiintyy julkaisussa.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.1.21. Emojulkaisun toimittajat

Kuvaus

Emojulkaisun toimittajien nimet.

Tiedon muoto

Emojulkaisun toimittajat ilmoitetaan siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä.

3.1.22. Kustantaja

Kuvaus

Julkaisun kustantaja.

Etenkin jos julkaisulla ei ole ISBN-koodia, tai ISBN-koodi ei ole tiedossa, kustantajan nimi kannattaa kopioida suoraan Julkaisufoorumin kirjakustantajaluettelosta, jos julkaisukanava on luokiteltu Julkaisufoorumissa: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.1.23. Julkaisun kustannuspaikkakunta

Kuvaus

Julkaisun kustantajan nimen yhteydessä ilmoitettu paikkakunta tai paikkakunnat.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.1.24. Julkaisumaa

Kuvaus

Lehden, monografian tai emojulkaisun julkaisumaa.

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen valtiot ja maat 2012 -luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim. 246.

https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/valtio/001-2012/index.html

3.1.25. Julkaisun kansainvälisyys

Kuvaus

Kotimainen julkaisu (=0) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu Suomessa. Kansainvälinen julkaisu (=1) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on ei-suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu muualla kuin Suomessa. Konferenssijulkaisujen osalta julkaisijalla tarkoitetaan konferenssijulkaisun kustantajaa.

Tiedon muoto

Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo:

Koodi             Selite

0                    Kotimainen julkaisu
1                    Kansainvälinen julkaisu

3.1.26. DOI-tunniste

Kuvaus

Julkaisun DOI-tunniste.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä, esim.10.1038/ng1104-1133.

3.1.27. Pysyvä verkko-osoite

Kuvaus

Julkaisun pysyviin tunnisteisiin (esim. DOI, URN tai handle) pohjautuva verkko-osoite, joka vie suoraan julkaisun kokotekstiversioon (ei siis esim. lehden/kustantajan etusivulle). Voi viitata sekä vapaasti saatavilla olevaan versioon että kustantajan palvelimella sijaitsevaan käyttöoikeudeltaan rajoitettuun versioon.

Tiedon muoto

Verkko-osoite, esim. http://dx.doi.org/10.1038/ng1104-1133.

3.1.28. Avoin saatavuus

Kuvaus

Julkaisun avoin saatavuus koodataan seuraavasti:

0                   ei Open access -julkaisu

1                   Open access -julkaisu
                                - julkaisu on ilmestynyt lehdessä tai sarjassa, jonka kaikki artikkelit tai osajulkaisut ovat pysyvästi ladattavissa ja luettavissa Internetin kautta ilman korvausta.

2                   Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu
                                - tilausmaksullisessa lehdessä tai muussa lukijoiden kannalta maksullisessa teoksessa ilmestyneen julkaisun pysyvästi saatavilla oleva open access -kopio, joka on rinnakkaistallennettu esim. organisaation omaan tai tieteenalakohtaiseen digitaaliseen arkistopalveluun. Julkaisu voi olla joko ns. kustantajan versio tai tutkijan oma viimeinen (vertaisarvioitu) versio ja se voi olla saatavissa välittömästi tai kustantajan määrittämän kohtuullisen mittaisen (esim. puoli vuotta) embargoajan jälkeen. Julkaisu voi olla myös tiedeyhteisön käyttöön ennen virallista julkaisua annettu pre print -versio, jos se on pysyvästi saatavilla organisaation tai tieteenalan digitaalisessa arkistopalvelussa. Otetaan huomioon myös ne yksittäiset julkaisut, jotka ovat avoimesti saatavilla, vaikka itse sarja ei olisikaan avoimesti saatavilla.

9                    ei tietoa onko julkaisu Open access –julkaisu.

Tiedon muoto

Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. "1" (Open access julkaisu):

Koodi             Selite

0                    Ei Open access -julkaisu
1                    Open access -julkaisu
2                    Open access –julkaisu, rinnakkaistallennettu
9                    Ei tietoa

3.1.29. Lähdetietokannan koodi

Kuvaus

Julkaisun tunniste tai ID-numero tietokannassa, josta sen tietue on haravoitu.

Lähdetietokantoja ovat mm. ISI Web of Science, Scopus, Pubmed, ArXiv, Cab Abstracts, Arto, Fennica.

Tiedon muoto

Kirjataan muodossa lähdetietokannan nimi/lyhenne: varsinainen tunniste (esim. WOS: 000275364300009). Jos koodeja on useampia erotetaan ne toisistaan puolipisteellä (esim. WOS: 000275364300009; PMID:20036235).

3.1.30. Julkaisun julkaisukanava (JUFO-ID)

Kuvaus

OKM lisää julkaisuihin julkaisun julkaisufoorumi-luokan. Organisaatiot voivat halutessaan merkitä omissa järjestelmissään olevan julkaisukanavatiedon käsittelyn helpottamiseksi.

Tiedon muoto

Julkaisufoorumin (http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php) luokituksen mukainen 4/5 -numeroinen arvo, esim. 5003.

3.1.31. Julkaisun organisaatiokohtainen id

Kuvaus

Käytetään selkeyttämään julkaisutietojen käsittelyä organisaatioiden ja OKM:n välillä.

Mikäli organisaatio ei ole syöttänyt tähän tietoja, OKM generoi arvot.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä

VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta siirrettävien julkaisuille tieto on pakollinen.

3.1.32. Konferenssin vakiintunut nimi

Kuvaus

Aiemmin konferenssin vakiintunut nimi on merkitty samaan kenttään julkaisun sarjan nimen kanssa, mutta vuoden 2014 tiedonkeruusta lähtien sillä tulee oma kenttä. Koskee niitä konferenssijulkaisuja, joissa ko. tieto on olemassa. Tietoa käytetään konferenssijulkaisujen julkaisufoorumitasojen määrittämiseen.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä

3.1.33. Avainsanat

Kuvaus

Julkaisun avainsanat (keywords)

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen teksti. Jos avainsanoja on useampia, erotetaan ne toisistaan puolipisteellä.

  • No labels