Skip to end of metadata
Go to start of metadata

3.3. Julkaisutiedonkeruu

Käsikirjan status

Tämä on vanha käsikirja.

3.3. Julkaisutiedonkeruu

Opetus- ja kulttuuriministeriö otti vuoden 2010 tiedonkeruussa käyttöön uuden, koko korkeakoulusektorille yhteisen julkaisutyyppiluokituksen (ks. luku 4.5.). Luokitus kehitettiin yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa vuosina 2007-2009. Vuodesta 2011 lähtien yliopistojen osalta tiedonkeruussa on kerätty julkaisukohtaiset viitetiedot. Julkaisutiedonkeruun määritelmät koskevat ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuta. Yksittäisillä korkeakouluilla saattaa olla erilaisia tarpeita ja määritelmiä julkaisutietojen keruussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää tietoja korkeakoulujen ohjaukseen sekä tiedepolitiikan valmisteluun.

Julkaisutietojen keräämisellä halutaan saada tietoa korkeakoulujen tutkimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Täten tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee A) pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön ja B) tekijöillä ja tutkimus- ja asiantuntijatyöllä tulee olla yhteys korkeakouluun. Esimerkiksi pelkästään harrastus-, järjestö- tai liiketoimintaan liittyviä julkaisuja, jotka eivät perustu tutkimustoimintaan, ei raportoida. Myöskään pelkästään markkinointiviestintään tarkoitettuja julkaisuja ei raportoida. Julkaisun tulee sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä siten, ettei sitä aikaisemmin ole julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa. Näin ollen esimerkiksi julkaisuarkistoon (esim. arXiv.org) tallennettu julkaisu voidaan raportoida sen ilmestyttyä lehdessä tai muussa raportoitavassa muodossa.

Yhteys korkeakouluun edellyttää, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisua koskevan tutkimus- ja kirjoitustyön aikana, tai että korkeakoulu on voimavarojen ja työympäristön (laitteet, aineistot, tutkimusryhmä) tai ohjauksen kautta olennaisesti mahdollistanut julkaisun teon (esim. jatko-opiskelijat tai apurahatutkijat). Käytännössä yhteys korkeakouluun todetaan useimmiten tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella (eli tekijä mainitsee julkaisussa korkeakoulun nimen). On kuitenkin tapauksia, joissa tekijälle ei ole em. yhteyttä korkeakouluun, vaikka affiliaatiotieto onkin mainittu julkaisussa tai tekijällä on yhteys korkeakouluun, vaikka affiliaatiotietoa ei ole mainittu julkaisussa. Korkeakoululla on vastuu tunnistaa julkaisuihin merkityistä affiliaatioista oikeat affiliaatiot. Mikäli julkaisu ei sisällä tekijöiden affiliaatiotietoja, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa tai jatko-opiskelijana korkeakoulussa, taikka yhteys korkeakouluun tulee todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelussuhderekisteristä. Julkaisut kirjataan sille korkeakoululle jossa julkaisuun liittyvä tutkimustoiminta on pääasiallisesti tehty, vaikka tutkija olisi siirtynyt toiseen organisaatioon ennen julkaisun ilmestymistä.

Julkaisun teon olennainen mahdollistaminen muuten kuin palvelussuhteen kautta vaihtelee tieteenaloittain, mutta yleisesti ottaen pelkkä työhuoneen luovuttaminen tutkijan käyttöön ei vielä tarkoita olennaista mahdollistamista. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta. Yliopistojen uuden aseman myötä dosentuuri muuttuu arvonimeksi, eikä siten pelkästään riitä siteeksi yliopistoon. Perustutkinto-opiskelijoiden julkaisuja ei oteta huomioon julkaisutiedonkeruussa.

Yhteisjulkaisuissa raportoidaan sen kaikki kirjoittajat, mutta julkaisutietojen vertailukelpoisuuden vuoksi yhteisjulkaisut kirjataan opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa vain kertaalleen korkeakoulua kohden. (Esim. mikäli korkeakoululla x on 3 kirjoittajaa yhdessä julkaisussa ja korkeakoululla y on 1 kirjoittaja samassa julkaisussa, julkaisu kirjataan tiedonkeruissa kertaalleen kumpaakin korkeakoulua kohti).

Julkaisulla täytyy olla aina ulkopuolinen julkaisija, eli tekijän itsensä kustantamia omakustanteita tai omilla kotisivuilla julkaistuja dokumentteja ei raportoida. Myöskään esimerkiksi yksittäisen kirjaston julkaisuarkiston kautta tekijän itse julkiseksi saattamia julkaisuja ei raportoida, mikäli julkaisemisesta ei ole päättänyt tutkijasta riippumaton ulkopuolinen taho.

Julkaisutiedot toimitetaan vuonna 2015 joko Kota-järjestelmän kautta vastaavasti kuin muutkin tiedonkeruut tai VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta. Yliopistojen osalta ministeriö määrittää tietoihin julkaisufoorumiluokituksen julkaisujen viitetietojen pohjalta. Kohdassa 3.3.1.30. kerättävää tietoa julkaisufoorumiluokituksesta käytetään tämän määrittelyn pohjalla. Mikäli kerättävissä tiedoissa on selkeitä puutteita, jotka estävät julkaisujen julkaisufoorumitasojen määrittelyn, ministeriö varaa oikeuden tarkistuttaa tietoja korkeakouluilla. Erityisesti tämä koskee konferenssijulkaisujen tietoja.

Tietojen lataamisen jälkeen julkaisujen lukumäärätiedot ovat nähtävillä Vipunen-portaalissa sekä julkaisukohtaisesti Juuli-portaalissa. Tämän lisäksi ministeriö toimittaa korkeakoulujen tietoon tietojen tarkistusprosessissa esiin tulleita asioita myöhemmin tarkemmin sovittavalla tavalla.

Seuraavassa esitellään joitakin käsitteitä, joita käytetään julkaisutiedonkeruun ohjeistuksessa ja julkaisutyyppiluokituksessa (luku 4.5.). Käytetyt käsitteet ja määritykset ovat yhdenmukaisia julkaisufoorumihankkeessa käytettyjen käsitteiden kanssa.

Julkaisu

Julkaisut voidaan niiden käyttötarkoituksen mukaan karkeasti erottaa kuuteen ryhmään;

  1. julkaisut, jotka on tarkoitettu edistämään tiedettä sekä tuottamaan uutta tietoa (julkaisutyypit A-C),
  2. julkaisut, jotka ovat tarkoitettu levittämään tutkimukseen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön (julkaisutyyppi D),
  3. taiteellisen toiminnan tuloksena syntyvät esitykset tai vastaavat tapahtumaluontoiset julkiset tulokset (julkaisutyyppi F)
  4. julkaisut jotka levittävät tieteellistä ja ammatillista tietoa ympäröivään yhteiskuntaan (julkaisutyyppi E)
  5. muut korkeakoulujen tutkimustoiminnasta kertovat julkaisut, jotka poikkeavat muodoltaan edellisistä ryhmistä (julkaisutyypit H-I)
  6. opinnäytteet (julkaisutyyppi G)

Julkaisut luokitellaan em. ryhmiin julkaisukanavien ja julkaisukanavien kohdeyleisön perusteella. Varsinkin tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten julkaisujen osalta kohdeyleisöt saattavat olla osin samoja, lisäksi kummassakin ryhmässä julkaistut yksittäiset artikkelit saattavat olla hyvinkin samantyyppisiä. Selkeyden vuoksi ammatillisen julkaisun määritelmän yhteydessä on lueteltu muutama esimerkki ammattiyhteisölle suunnatusta julkaisusta. Poikkeuksen yllämainittuun muodostavat ammattilehdet, joissa julkaistaan myös vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Mikäli ko. lehdet ovat luokiteltu julkaisufoorumin tasoille 1-3, niissä julkaistut vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit merkitään julkaisutyyppeihin A1 tai A2,  huolimatta siitä, että ko. lehdet on ensisijaisesti suunnattu ammattiyhteisölle (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta ja tiede). Muuten ko. lehtien vertaisarvioimattomat artikkelit merkitään julkaisutyyppiin D1 (artikkeli ammattilehdessä).

Julkaisufoorumi luokittelee tasoille 1-3 kaikkien tutkimusalojen keskeisimmät tieteelliset julkaisukanavat (lisätietoja luokituksesta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/). Julkaisufoorumin tieteellisen julkaisukanavan määritelmä on yhdenmukainen OKM:n tiedonkeruun kanssa. Julkaisukanavan tieteellisyyden lisäksi julkaisufoorumissa arvioidaan myös julkaisukanavan paikallisuutta ja merkityksellisyyttä suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta, joten tasot 1-3 eivät kata kaikkia ko. määritelmän täyttäviä tieteellisiä julkaisukanavia.

Tämän mukaisesti julkaisufoorumin tasoille 1-3 sijoitetut lehdet, sarjat ja kirjakustantajat ovat yllämainittuja tieteelliselle yhteisölle suunnattuja julkaisukanavia (ks. myös yllämainitut poikkeustapaukset), mutta julkaisukanava voi olla tieteellinen, vaikkei se olisikaan sijoitettu julkaisufoorumihankkeen tasoille 1-3. Julkaisufoorumihankkeessa tasoille 1-3 luokiteltujen tieteellisten julkaisukanavien lista on nähtävillä ja ladattavissa osoitteessa http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php.

Mikäli tutkijan/korkeakoulun julkaisu on ilmestynyt/on ilmestymässä tieteellisellä julkaisukanavalla, jota ei ole luokiteltu julkaisufoorumissa, ko. julkaisukanavaa voidaan ehdottaa arvioitavaksi Julkaisufoorumin ehdotussivun kautta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/ehdota.php.

Alla on määritelty tarkemmin tieteellinen julkaisu, ammatillinen julkaisu, taiteellinen julkaisu ja yleistajuinen julkaisu (em. ryhmät 1-4).


1. Tieteellisen julkaisun määritelmä

Julkaisutyyppiluokittelussa on käytetty termiä tieteellinen julkaisu, jolla tarkoitetaan em. ryhmään 1 kuuluvia julkaisuja. Tieteellisiä julkaisuja yhdistää seuraavien kolmen ehdon täyttyminen.

  1. Julkaisun täytyy tuottaa uutta tietoa suhteessa muuhun aiempaan tutkimustietoon samasta asiasta.
  2. Julkaisu täytyy olla esitettynä muodossa joka antaa mahdollisuuden tutkimustulosten todentamiseen ja/tai niiden käyttöön uudessa tutkimuksessa ja jonka avulla toiset tutkijat voivat arvioida tutkimustuloksia ja käyttää niitä omassa työssään.
  3. Julkaisun julkaisukanava on erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisuun, ja sillä on tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta sekä vertaisarviointikäytäntö. (Huom. Tieteellisillä julkaisukanavilla voidaan julkaista myös vertaisarvioimattomia julkaisuja).

Kaikkia kriteerejä sovelletaan kullekin tieteenalalle muodostuneiden vakiintuneiden käytäntöjen mukaan.

2. Ammatillisen julkaisun määritelmä

Tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevan tiedon levittäminen ympäröivään yhteiskuntaan muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Ammatillisella julkaisulla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimukseen ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön. Ammatillisten julkaisujen pääasiallinen lukijakunta on alalle koulutettua ja soveltaa tietoa käytännön työssään. Tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten julkaisujen kohdeyleisöt saattavat olla osin samoja, ja lisäksi kummassakin ryhmässä julkaistut yksittäiset artikkelit saattavat olla hyvinkin saman tyyppisiä. Ammatillisen julkaisun määrittelemiseksi ei ole olemassa vakiintuneita tapoja.  Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyminen yhdistää ammatillisia julkaisuja:

  1. Julkaisu tuottaa uutta tietoa ammatillisen yhteisön käyttöön. Julkaisun tuottamia tietoja ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  2. Julkaisu on julkisesti saatavilla
  3. Julkaisukanavalla on olemassa toimituskunta / julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista

Ammatillisia julkaisukanavia ovat esimerkiksi seuraavat ammattilehdet:
Metsälehti, Käytännön maamies, Sosiaalitieto, Kehittyvä elintarvike, Acatiimi, Journalisti, Arkkitehti, Sairaanhoitaja, Puutarha & kauppa, Ulkopolitiikka ja Opettaja.

Ammatillisiksi julkaisuiksi raportoidaan myös erilaiset poliittisen tai ammatillisen päätöksenteon tueksi tuotetut tieteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvat selvitykset ja raportit, joiden tilaaja ja kustantaja on tyypillisesti julkinen taho, kuten ministeriö, virasto tai valtion tutkimuslaitos. Ne merkitään julkaisutyyppiin D4.

3. Taiteellisen julkaisun määritelmä

Taiteellinen toiminta muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Taiteellinen julkaisu tässä tarkoittaa myös taiteellisen toiminnan tuloksena syntyviä esityksiä tai vastaavia tapahtumaluontoisia julkisia tuloksia.

Taidealan julkaisujen määrittelylle ei ole olemassa vakiintuneita tapoja. Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata taidealan julkaisun toimintansa tuloksena.

1. Julkaisu on syntynyt tekijän tai tekijöiden tarkoituksellisen, taiteelliselle näkemykselle perustuvan toiminnan myötä ja vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun.

2. Tulosten kirjauksessa julkisuutta käytetään kirjaamisen yhtenä kriteerinä. Taidealalla julkisuus tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että julkaisemisesta on päättänyt lähinnä taiteellisin perustein jokin muu kuin tekijä itse, esim. tilaaja, kuraattori, tuottaja tai kustantaja. Tuloksen julkisuus pitää voida todentaa jälkeenpäin. Näin ollen, täyttääkseen julkisuuskriteerin taidealan julkaisun täytyy pääsääntöisesti olla:

A)    jonkun muun kuin tekijän tai tekijöiden ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti tavoitettavaksi toimittama, tai
B)    riippumattomasti vertaisarvioitu ja ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti saataville toimitettu, tai
C)    korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama, vastaanottama ja taiteellisessa tarkoituksessa hyödyntämä.

Mikäli julkaisun julkisuutta on vaikea tulkita ed. kriteerien mukaan, täytyy julkaisun kuitenkin ylittää tekijänoikeuslainsäädännön mukaisen teoskynnyksen.

3. Taidealan julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Kuitenkin, jos julkaistu teos koostuu useammista, itsenäistä taiteellista toimintaa edellyttävistä taiteellisista osasuorituksista, osasuoritukset kirjataan erikseen taiteellisen toiminnan tuloksina. Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Samaksi julkaisuksi tulkitaan produktio tai esityskokonaisuus, joka tai jonka osat eivät ole edellyttäneet merkittävää uudelleenvalmistelua tai harjoittelua. Omaksi, erikseen kirjattavaksi tulokseksi katsotaan kuitenkin julkaisun myöhäisempi versio, mikäli sen toteuttaminen on edellyttänyt oleellisesti uutta ja merkittävää taiteellista muokkausta sekä muuta erillistä resursointia tai jos uudelleen julkistaminen perustuu oleellisesti aiempaa korkeamman julkaisukynnyksen ylittämiselle.

Kirjaus suoritetaan ensimmäisen tai muuten merkittävimmän julkisen esilläolon mukaisesti tai saman julkaisun peräkkäisistä julkistamisista muodostuvana kokonaisuutena (kuten produktiona, kiertueena tai projektina). Taidealan julkaisun kirjaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ehtoon, joka määrittää kuinka monta kertaa se voidaan kirjata.

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa taiteellisten julkaisujen osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisun valmistelun, harjoittelun ja/tai tekemisen aikana ja että taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan tai asiantuntijuuden alueeseen korkeakoulussa. Myös sivutoimisissa palvelussuhteissa olevien taiteelliset julkaisut lasketaan mukaan, mikäli julkaisun valmistelu kuuluu henkilön työtehtäviin ja julkaisu liittyy korkeakoulun toimintaan. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet julkaisun valmistelun aikana säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

Taiteellisen opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta taiteellisesta toiminnasta, joka täyttää edeltävät 3 kohtaa. Vaikka produktion teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä opettajan panoksen mukaan.

Julkaisun esiintymismuototyyppien määrittelyssä voidaan soveltaa taidealan julkaisun tyyppikategoriaa.

4. Yleistajuisen julkaisun määritelmä

Yleistajuisilla julkaisuilla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa suurelle yleisölle ja joiden sisällön ymmärtäminen ei edellytä erityistä perehtyneisyyttä alaan. Esimerkkejä yleistajuisista julkaisuista ovat yleistajuiset kirjat, julkiseen keskusteluun osallistuvat kirjoitukset sanomalehdissä, yleistajuisissa aikakauslehdissä ja verkkoalustoilla.

Joissakin tapauksissa yleistajuisen ja ammatillisen julkaisukanavan välinen ero on vakiintumaton. Lähtökohtaisesti yleistajuisen ja ammatillisen julkaisun erottaa toisistaan julkaisukanavan kohdeyleisö tai vaihtoehtoisesti julkaisukanavaa/lehteä julkaisevan järjestön jäsenistö. Mikäli julkaisukanavan kohdeyleisö tai julkaisevan järjestön jäsenistö ei ole rajattu tiettyyn ammattiryhmään, julkaisukanavan julkaisut luokitellaan lähtökohtaisesti yleistajuisiksi julkaisuiksi.

5. Audiovisuaalisten aineistojen ja tieto- ja viestintäteknisten sovellusten määritelmä

Audiovisuaalinen aineisto ja tieto- ja viestintätekninen ohjelma tarkoittavat korkeakoulujen omaehtoisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneitä julkiseksi saatettuja aineistoja ja ohjelmia. Omaehtoinen tutkimus- ja kehitystyö voi pitää sisällään myös kolmannen osapuolen kanssa tehtävän yhteistyöprojektin.

Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata julkaisun toimintansa tuloksena. 

  1. Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun ja työn pitää liittyä henkilöiden tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa.
  2. Aineistoa tai ohjelmaa ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  3. Aineiston tai ohjelman, tai siihen perustuvan sovelluksen pitää olla julkisesti saatavilla ja arvioitavissa. Julkaisemisesta päättää pääsääntöisesti jokin muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan toimituskunta. Vaihtoehtoisesti aineiston tai ohjelman täytyy olla korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama ja hyödyntämä.

Julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Ohjelmistoversioista kirjataan vain ensimmäinen versio, mikäli ohjelmisto ei ole merkittävästi muuttunut jälkimmäisissä versioissa.

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa audiovisuaalisten aineistojen ja tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien osalta osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa aineiston tai ohjelman tekemisen aikana. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa julkaisun valmistelun aikana vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

Opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja (esim. kurssi- ja harjoitustyöt) ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta asiantuntijatoiminnasta, joka täyttää edeltävät kolme kohtaa. Vaikka aineiston tai ohjelmiston teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä opettajan panoksen mukaan

--------------

Vertaisarviointi

Tieteellisten julkaisujen vertaisarvioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa tutkimustuloksia julkaiseva lehti, konferenssi tai kirjakustantaja pyytää tieteenalan asiantuntijoita suorittamaan ennakkoarvion julkaistavaksi tarjottujen käsikirjoitusten tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. Julkaisutiedonkeruussa edellytetään, että vertaisarviointi täyttää seuraavat kriteerit:

  • Julkaisun arvioijat ovat olleet riippumattomia suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen. Riippumattomalla arvioijalla tarkoitetaan ansioituneita tutkijoita tai muita asiantuntijoita, jotka eivät ole julkaisusarjan (lehti tai kirjasarja) tai julkaisun (kokoomateos, lehden erikoisnumero, konferenssijulkaisu) toimittajia.
  • Prosessissa on arvioitu aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.
  • Arvioitavana on ollut koko julkaistavaksi tarjottu käsikirjoitus, ei pelkästään abstrakti tai ote.
  • Kirjoittaja on saanut vertaisarvioinnista kirjallisen referee-lausunnon (alkuperäinen lausunto tai toimituskunnan/päätoimittajan tiivistelmä).

Vertaisarviointi tulee voida epäselvissä tapauksissa todistaa kirjallisen lausunnon perusteella. Vertaisarviointia edellytetään julkaisutyyppeihin A1, A2, A3, A4, C1 ja C2 raportoitavilta julkaisuilta. Jos kotimainen tiedekustantaja käyttää TSV:n vertaisarviointitunnusta, edellä mainittuihin julkaisutyyppeihin raportoidaan ainoastaan tunnuksella merkityt artikkelit ja erillisteokset (http://www.tsv.fi/tunnus/listaus.php).

Huom. Aiemmasta ohjeistuksesta poiketen myös vertaisarvioiduilta kokoomateosartikkeleilta (A3) edellytetään, että arvioitsija on ulkopuolinen ja kirjoittajasta riippumaton (ei kirjan toimittaja). Lisäksi myös tieteellisiltä erillisteoksilta (C1) edellytetään vertaisarviointia.

Konferenssijulkaisu

Konferenssijulkaisulla tarkoitetaan säännöllisesti toistuvassa konferenssissa esitettäväksi ja julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkelien kokoelmaa, joka julkaistaan konferenssin omassa julkaisusarjassa tai ulkopuolisen tiedekustantajan tai konferenssin järjestäjän toimesta (ks. alla oleva taulukko). Tämä on tyypillinen julkaisumuoto tietojenkäsittelytieteessä ja tekniikan aloilla. Konferenssijulkaisun julkaisija voi olla:

  1. konferenssin taustalla oleva tieteellinen yhteisö tai järjestö, jolloin julkaisu julkaistaan joko
    1. yhteisön omassa sarjassa, jolla on ISSN, tai
    2. yhteisön tukemana, mutta ei sarjajulkaisuna, jolloin julkaisulla ei ole ISSN-numeroa, mutta on ISBN-numero.
  2. konferenssin järjestävä paikallinen host-organisaatio, esim. yliopisto. Tällöin julkaisulla on yleensä vain ISBN.
  3. ulkopuolinen taho, kuten esim. Springerin Lecture Notes in Computer Science –sarja. Ulkopuolisten kustantajien sarjoihin voidaan myös valita eri konferenssien tärkeimpiä julkaisuja. Tällöin julkaisulla on yleensä monografia- tai sarjajulkaisun ISSN.

Konferenssijulkaisu ei ole tyypillinen julkaisumuoto yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä tai luonnon- ja lääketieteissä. Ainutkertaisen tapahtuman esitysten pohjalta valmistetun kokoomateoksen artikkelit merkitään kokoomateosartikkeleiksi. Tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit, vaikka ne perustuisivat konferenssissa pidettyyn esitykseen, merkitään aina lehtiartikkeleiksi.Edellä mainituissa tapaukssa myös julkaisufoorumitaso määräytyy ko. julkaisutyypin käytännön mukaisesti. Konferenssijulkaisujen julkaisufoorumitason määritetään aina tapahtuman vakiintuneella nimellä Julkaisufoorumissa luokitellun konferenssin perusteella.

Konferenssijulkaisun julkisuus määritetään samoin kuin muidenkin julkaisujen, eli julkaisun täytyy olla julkisesti saatavilla. Pelkästään yksittäisen kirjaston aineistoissa (esim. julkaisuarkisto) tai tutkijan kotisivuilla julkisena oleva julkaisu ei ole julkisesti saatavilla. Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla.  CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta.

Konferenssijulkaisuissa julkaistaan erilaajuisia julkaisuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa otetaan huomioon vain täydelliset kirjalliset versiot konferenssiesitelmistä (full paper). Full paper määritellään alalla vallitsevan käytännön mukaan, sivumäärä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Konferenssiesitelmien abstrakteja, laajennettuja abstrakteja (extended abstract), postereita tai Powerpoint- esityksiä ei oteta huomioon. Luokkaan A4 kuuluvat vain sellaiset artikkelit, joiden vertaisarviointi on suoritettu koko käsikirjoituksen, ei vain tiivistelmän perusteella.

Konferenssijulkaisun tärkeimmät viitetiedot on esitelty alla olevassa taulukossa (tiedonkeruun pakolliset tiedot on määritelty tätä seuraavassa taulukossa X-merkeillä). Säännöllisesti toistuvan konferenssin vakiintunut nimi esiintyy tyypillisesti emojulkaisun nimessä.

Sähköinen julkaisu

Vain sähköisessä muodossa jaetuista dokumenteista (esim. verkkolehdet, -alustat) raportoidaan ainoastaan ne, jotka täyttävät muille julkaisuille asetetut yleiskriteerit sekä julkaisutyyppikohtaiset kriteerit (esim. ISSN-tunnuksen ja ISBN-numeron suhteen). Kukin julkaisu merkitään vain kerran, vaikka sillä olisikin useampi ilmestymismuoto (esim. sähköinen ja painettu). 

Käännökset ja uudet painokset

Omien tai muiden tekstien käännöksiä ei pääsääntöisesti oteta huomioon julkaisutiedonkeruussa. Ainoan poikkeuksen muodostaa käännös, jonka yhteydessä joissa toimittajalla/kääntäjällä on laaja johdanto tai esipuhe, tällöin johdanto merkitään luokkaan A3, B2, D2 tai E1. Myöskään julkaisujen uusia painoksia tai verkkojulkaisujen päivityksiä ei huomioida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden.

Julkaisuvuosi

Julkaisuvuosi tarkoittaa pääsääntöisesti vuotta, jolloin julkaisu on julkaistu ensimmäistä kertaa versiona, jossa on täydelliset viitetiedot. Erityisesti tieteellisten aikakauslehtiartikkeleiden osalta julkaisuvuosi voidaan määritellä kahdella eri tavalla, ks. seuraava kappale. Julkaisuvuosi on yleisesti näkyvissä julkaisussa. Jos näin ei ole, julkaisijan täytyy voida todentaa julkaisuvuosi. Julkaisuvuosi tarkoittaa julkaisuun merkittyä julkaisuvuotta, joka saattaa olla eri kuin vuosi jona julkaisu on fyysisesti tai sähköisesti saatavilla.  

Julkaisu voidaan julkaista A) vain elektronisessa muodossa (online only), B) elektronisessa ja painetussa muodossa sekä C) vain painetussa muodossa. Tieteelliset aikakauslehdet julkaisevat usein hyväksyttyjä ja vertaisarvioituja artikkeleita sähköisessä muodossa (online first, publish ahead of print, jne) ennen artikkelin sisältävän lehden julkaisua. Usein näillä versioilla on eri julkaisuvuosi. Eri korkeakouluissa on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, missä vaiheessa ja miten julkaisut merkitään korkeakoulun julkaisurekisteriin. OKM:n tiedonkeruussa julkaisuvuosi määritetään korkeakoulun oman käytännön mukaisesti, julkaisuvuosi voi täten olla joko ns. online first version julkaisuvuosi tai painetun version julkaisuvuosi. Ns. online first –artikkeleiden osalta täydelliset viittaustiedot tarkoittavat DOI-tunnistetta ja ISSN-tunnusta. HUOM. Korkeakoulujen vastuulla on, että julkaisu raportoidaan vain yhden kerran, ts. jo kertaalleen raportoidun elektronisen artikkelin painettua versiota ei enää raportoida uudelleen.

Julkaisutiedonkeruuseen otetaan mukaan vain ne julkaisut, joiden viittaustiedot ovat saatavilla 31.1.2016  mennessä. Em. päivämäärän asettamisella pyritään siihen, että yliopistojen väliset yhteisjulkaisut ilmoitettaisiin saman vuoden tiedonkeruussa. Ne julkaisut, joista viitetiedot ovat saatavilla vasta tämän jälkeen, merkitään seuraavan vuoden tiedonkeruuseen siten, että julkaisuvuodeksi merkitään korkeakoulun käytännön mukainen julkaisuvuosi. Ilmoittamisvuosi voi siis olla eri kuin julkaisuvuosi. Julkaisutietojen tilastoinnissa käytetään pääsääntöisesti julkaisujen julkaisuvuotta.

Kerättävät julkaisutyypit ja tietosisällöt

Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuositasolla tietoja korkeakoulujen julkaisutoiminnasta käsikirjassa määriteltyjen julkaisutyyppien mukaisesti. Luokasta G (opinnäytetyöt) kerätään vain tiedot väitöskirjoista (julkaisutyypit G4-G5), tiedot kerätään lomakkeella 3A. Huom! Väitöskirjojen osalta affiliaation määritelmä on erilainen kuin alussa määritelty. Yliopisto toimittaa tiedot kaikista tiedonkeruuvuoden aikana kyseisessä yliopistossa hyväksytyistä väitöskirjoista riippumatta siitä mikä on ollut tekijän affiliaatio. Väitöskirjan voi sen hyväksyneen yliopiston lisäksi raportoida myös korkeakoulu, johon tekijä on palvelus- tai muussa suhteessa.

Alla on listattu julkaisutiedonkeruussa kerättävät tiedot, joista latauksessa vaadittavat pakolliset tiedot on merkitty erikseen (X). Lisäksi on merkitty tieto (julkaisun korkeakoulukohtainen ID, joka ovat pakollisia vain VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta siirrettävien julkaisuille (V).

TiedonkeruukohtaJulkaisutyypit A-E ja G4-G5Julkaisutyypit F-I
3.3.1.1. JulkaisutyyppiXX
3.3.1.2. Julkaisun tieteenalaXX
3.3.1.3. Julkaisun koulutusala

X

X

3.3.1.4. Organisaation tekijät

X

 

3.3.1.5. Organisaation alayksikkö

  

3.3.1.6. Julkaisun tekijät

X

 

3.3.1.7. Julkaisun tekijöiden lukumäärä

X

 

3.3.1.8. Kansainvälinen yhteisjulkaisu

X

 

3.3.1.9. Kansallinen yhteisjulkaisu

X

 

3.3.1.10. Julkaisun nimi

X

 

3.3.1.11. Julkaisuvuosi

X

 

3.3.1.12. Volyymi

  

3.3.1.13. Numero

  

3.3.1.14. Sivut

  

3.3.1.15. Artikkelinumero

  

3.3.1.16. Julkaisun kieli

  

3.3.1.17. Lehden / sarjan nimi

 

 

3.3.1.18. ISSN

*

 

3.3.1.19. ISBN

*

 

3.3.1.20. Emojulkaisun nimi

  

3.3.1.21. Emojulkaisun toimittajat

  

3.3.1.22. Kustantaja

*

 

3.3.1.23. Julkaisun kustannuspaikka

  

3.3.1.24. Julkaisumaa

  

3.3.1.25. Julkaisun kansainvälisyys

X

X

3.3.1.26. DOI tunniste

  

3.3.1.27. Pysyvä verkko-osoite

  

3.3.1.28. Avoin saatavuus

X

 

3.3.1.29. Lähdetietokannan koodi

  

3.3.1.30. Julkaisun julkaisukanava (JUFO-ID)

  

3.3.1.31. Julkaisun korkeakoulukohtainen id

V

 

3.3.1.32. Konferenssin vakiintunut nimi

 *

 

3.3.1.33. Avainsanat  
 * Pakollisuus riippuu julkaisutyypistä, ks. alla

Yllä tähdellä merkityt tietojen (ISSN, ISBN ja konferenssin vakiintunut nimi) pakollisuus riippuu julkaisutyypistä alla olevan taulukon mukaisesti. Näiden tietojen avulla julkaisukanava identifioidaan julkaisufoorumitason määrittämistä varten. Julkaisufoorumitason identifiointi on luotettavampaa, mikäli lisäksi lehden/sarjan tai kustantajan nimi on ilmoitettu.

Artikkelit tieteellisissä lehdissä

Erillisteokset ja artikkelit kokoomateoksissa

Artikkelit konferenssijulkaisuissa**

A1, A2 ja B1

A3, B2, C1 ja C2

A4 ja B3

 

Kustantaja kotimainen*

Kustantaja ulkomainen

 

ISSN

Kustantajan nimi sekä joko ISSN tai ISBN

Kustantajan nimi sekä ISBN

Konferenssin vakiintunut nimi sekä joko ISSN tai ISBN

* Kotimaisilla kustantajilla on eri tasoluokkiin kuuluvia kirjasarjoja, ja tason määrittää julkaisusarjan tasoluokka. ISSN-tunnusta käytetään julkaisufoorumitason tunnistamiseen, jos kokoomateos/monografia on julkaistu kotimaisen kustantajan kirjasarjassa.
** Konferenssijulkaisujen osalta tärkeät tiedot on selvennetty yllä.

 

3.3.1. Kerättävät tiedot

Julkaisutyypeistä A-E sekä G4 ja G5 kerätään tiedot julkaisun julkaisutyypistä, koulutusalasta, tieteenalasta ja julkaisun metatiedoista. Julkaisutyypeistä F, H ja I kerätään lukumäärätiedot tieteenaloittain, koulutusaloittain ja julkaisun kansainvälisyyden suhteen.

Tiedot kerätään kahdella eri tiedonkeruulomakkeella, julkaisutyyppien A-E ja G4-G5 tiedot omalle lomakkeelle ja julkaisutyyppien F-I tiedot omalle lomakkeelle. Julkaisutyypeissä  A-E ja G4-G5 yhden julkaisun tiedot tulevat tiedonkeruussa yhdelle riville ja julkaisutyypeissä F-I tiedot summataan julkaisun julkaisutyypin, tieteenalan, koulutusalan ja kansainvälisyyden mukaan.

Huom. VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta toimitettavien tietojen muoto on kuvattu tarkemmin täällä .

 

3.3.1.1. Julkaisutyyppi

Kuvaus

Julkaisutyypit on esitelty tarkemmin luvussa 4.5. Julkaisutyyppi merkitään kokonaan, ts. ei pelkästään pääluokkaa.

Tiedon muoto

Julkaisutyyppiluokittelun mukainen arvo, esim. "A1" (Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikauslehdessä).

3.3.1.2. Julkaisun tieteenala

Kuvaus

Tilastokeskuksen tieteenalaluokitus 2010. Julkaisulle voi ilmoittaa useita tieteenaloja (max. 6). Tieteenalat tulee ilmoittaa siinä järjestyksessä, mitä tieteenalaa julkaisu eniten koskee. Julkaisutyypeille A-E ja G4-G5 merkitään vähintään yksi tieteenala ja julkaisutyypeille F, H ja I merkitään jokin tieteenala tai erittelemätön tieteenala.

Tieteenala tarkoittaa julkaisun sisällöllistä tieteenalaa, eli tutkijan/tutkijoiden näkökulmaa julkaisuun. Tieteenalatieto on olennainen tieto julkaisutietojen käyttämisessä tiedepolitiikan valmisteluun.

Tiedon muoto

Tiedonkeruulomakkeessa kuusi kohtaa:

  1. I Tieteenala (Ensisijainen tieteenala)
  2. II Tieteenala
  3. III Tieteenala
  4. IV Tieteenala
  5. V Tieteenala
  6. VI Tieteenala

Tilastokeskuksen tieteenala 2010 -luokituksen mukainen 3 tai 4 -numeroinen arvo (esim. 212), lisättynä erittelemätön tieteenalakoodilla (NNN). Erittelemätön tieteenalakoodia voidaan käyttää julkaisutyypeissä F, H ja I. Tieteenalaluokitus löytyy luvusta 4.4.

Huom. Tilastokeskuksen www-sivuilla löytyvästä tieteenala 2010 -luokitus sisältää teknisistä syistä myös 4-numeroisten koodien 3-numeroiset yläkohdat (esim. 118 biotieteet). Mikäli 3-numeroinen koodi on jaettu 4-numeroisiin alaryhmiin, 3-numeroinen koodi ei ole käytettävissä tieteenalan merkitsemiseen.

Mikäli julkaisulle ilmoitetaan alle 6 tieteenalaa, jätetään kohtia 2-6 tarpeen mukaan tyhjiksi. Kohtaan 1 tulee aina jokin arvo, julkaisutyypeillä A-E ja G4-G5 jokin tieteenala ja julkaisutyypeillä F, H ja I jokin tieteenala tai erittelemätön tieteenala.

3.3.1.3. Julkaisun koulutusala

Kuvaus

Julkaisun koulutusala yliopiston koulutusvastuun sisällä. Koulutusala merkitään opetushallinnon vuoden 1995 opintoalaluokituksen mukaisena. Koulutusalat tulee ilmoittaa siinä järjestyksessä, mitä koulutusalaa julkaisu eniten koskee. Opetushallinnon 1995 opintoaloja nimitetään yleisesti koulutusaloiksi mm. valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen koulutusvastuista.

Kielikeskusten ja kirjaston henkilökunnan osalta julkaisut merkitään sille yliopiston koulutusalalle, johon ne sisällöllisesti parhaiten kuuluvat.

Julkaisua kohden voi ilmoittaa useamman koulutusalan (maks 6). Julkaisutyypeille A-E ja G4-G5 merkitään vähintään yksi koulutusala ja julkaisutyypeille F, H ja I merkitään jokin koulutusala tai erittelemätön koulutusala.

Tiedon muoto

Tiedonkeruulomakkeessa kuusi kohtaa:

  1. I Koulutusala
  2. II Koulutusala
  3. III Koulutusala
  4. IV Koulutusala
  5. V Koulutusala
  6. VI Koulutusala

Opetushallinnon koulutusluokituksen 1995 mukainen 2-numeroinen koodi (esim. 90), lisättynä erittelemätön koulutusalakoodilla (NN). Erittelemätön koulutusalakoodia voidaan käyttää julkaisutyypeissä F, H ja I. Koulutusalaluokitus löytyy luvusta 4.2.

Mikäli julkaisulle ilmoitetaan alle 6 koulutusalaa, jätetään kohtia 2-6 tarpeen mukaan tyhjiksi. Kohtaan 1 tulee aina jokin arvo, julkaisutyypeillä A-E ja G4-G5 jokin koulutusala ja julkaisutyypeillä F, H ja I jokin koulutusala tai erittelemätön koulutusala.

3.3.1.4. Organisaation tekijät

Kuvaus

Korkeakouluun kuuluvat tutkijat, jotka ovat osallistuneet julkaisun tekemiseen. Tekijän suhde korkeakouluun on määritelty luvun 3.3. johdannossa.

Tiedon muoto

Tekijätietojen esitysmuodon täytyy olla yhdenmukainen korkeakoulukohtaisesti ja nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä. Etunimi ilmoitetaan ensisijaisesti aukikirjoitettuna.

Tekijätiedot ilmoitetaan ensisijaisesti muodossa ”von Hummel, Essi; Möttönen, Matti”.

3.3.1.5. Organisaation alayksikkö (koodi)

Kuvaus

Korkeakoulun tiedekunta, osasto, laitos tai yksikkö, jonka henkilökuntaan kuuluva on osallistunut julkaisun tekemiseen. Korkeakoulusta voidaan ilmoittaa enintään 20 organisaation alayksikköä per julkaisu.

Suositellaan käytettäväksi samoja kustannuspaikkoja / vastuualueita kuin Tilastokeskuksen t&k-tiedonkeruissa sekä OKM:n henkilöstötiedonkeruussa (kenttä 3.1.1.5.).

Poiketen vuoden 2013 tiedonkeruusta kohdassa ilmoitetaan alayksikön koodi. Yliopistoja pyydetään toimittamaan erikseen ministeriöön listaus käytettyjen alayksiköiden nimistä.

Tiedon muoto

Korkeakoulun oman koodiston mukainen koodiarvo. Lomakkeella on kenttä 20 alayksikölle, ylimääräiset kentät jätetään tyhjiksi.

3.3.1.6. Julkaisun tekijät

Kuvaus

Julkaisun täydelliset tekijätiedot (ml. ulkomaiset tekijät) siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Tunnistamista varten julkaisun ensimmäisen tekijän kirjoitusasuun tulee kiinnittää huomiota. Jos tekijöitä on enemmän kuin 20, ilmoitetaan tekijöiden kokonaismäärä erillisessä kentässä (3.3.1.7.). Kuitenkin julkaisun tekijät -kentässä tulee mainita 20 ensimmäisen tekijän nimet.

Tiedon muoto

Nimet ilmoitetaan muodossa jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä.

3.3.1.7. Julkaisun tekijöiden lukumäärä

Kuvaus

Julkaisun tekijöiden kokonaislukumäärä. Jos tekijöitä on yli 50, riittää merkintä ”50”. Mikäli julkaisujen tekijöinä on ryhmiä, niin ryhmien jäsenet lasketaan mukaan tekijöiksi tieteenalan vakiintuneen käytännön tai tutkimusryhmien sopimusten mukaan. 

Tiedon muoto

Tieto kokonaislukuna.

3.3.1.8. Kansainvälinen yhteisjulkaisu

Kuvaus

Kansainvälinen yhteisjulkaisu tarkoittaa, että tekijöissä on vähintään yksi muun kuin suomalaisen organisaation palveluksessa oleva henkilö. Jos henkilö on palvelussuhteessa sekä suomalaiseen että ulkomaalaiseen organisaatioon ja on merkinnyt julkaisuun affiliaatiokseen molemmat, katsotaan julkaisu kansainväliseksi yhteisjulkaisuksi. Julkaiseminen julkaisussa, jossa toimittaja tulee toisesta organisaatiosta, ei vielä tarkoita yhteisjulkaisua toisen organisaation kanssa.

Käytettävät koodit ovat seuraavat:

Tiedon muoto

Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. 1:

Koodi             Selite

0                    ei ole kv-yhteisjulkaisu
1                    on kv-yhteisjulkaisu

3.3.1.9. Kansallinen yhteisjulkaisu

Kuvaus

Kansallinen yhteisjulkaisu tarkoittaa, että julkaisu on tehty yhteistyössä jonkin kansallisen tutkimusorganisaation (muu kuin korkeakoulu) kanssa, jaoteltuna ryhmiin A) yliopistollinen sairaanhoitopiiri, B) valtion sektoritutkimuslaitos tai C) muu kotimainen tutkimusorganisaatio (ml. yritykset). Kunkin julkaisun kohdalla merkitään erikseen, onko se tehty yhteistyössä ko. organisaatioryhmien kanssa (ts. organisaatioryhmät 1-3 erikseen).

Julkaisun tekeminen yhteistyössä tarkoittaa, että tekijöissä on vähintään yksi em. tutkimusorganisaatiotyypin palveluksessa oleva henkilö. Jos henkilö on palvelussuhteessa sekä korkeakouluun että muuhun kotimaiseen tutkimusorganisaatioon ja on merkinnyt julkaisuun affiliaatiokseen molemmat, katsotaan julkaisu kansalliseksi yhteisjulkaisuksi. Julkaiseminen julkaisussa, jossa toimittaja tulee toisesta organisaatiosta, ei vielä tarkoita yhteisjulkaisua toisen organisaation kanssa.

Tiedot kotimaisten korkeakoulujen kanssa tehdyistä yhteisjulkaisuista saadaan yhdistämällä OKM:n julkaisukeruun tiedot yhteen.

Tiedon muoto

Lomake jaetaan kolmeen kenttään A) yliopistollinen sairaanhoitopiiri, B) valtion sektoritutkimuslaitos ja C) muu kotimainen tutkimusorganisaatio. Kussakin on koodisto:

0                 ei ole yhteisjulkaisu ko. organisaatiotyypin kanssa
1                 on  yhteisjulkaisu ko. organisaatiotyypin kanssa

3.3.1.10. Julkaisun nimi

Kuvaus

Julkaisun nimi siten kun se on artikkelissa tai teoksessa mainittu. Jos artikkelin nimi on emojulkaisun sisällysluettelossa eri muodossa kuin itse artikkelissa, käytetään artikkelin versiota. Pääotsikko ja mahdollinen alaotsikko tallennetaan samaan kenttään, ja ne voi erottaa toisistaan välilyönti, kaksoispiste, välilyönti -yhdistelmällä. Vieraskielisen julkaisun nimi voidaan tarvittaessa tallentaa translitteroituna versiona.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä. Pääotsikko ja mahdollinen alaotsikko tallennetaan samaan kenttään, ja ne voi erottaa toisistaan välilyönti, kaksoispiste, välilyönti -yhdistelmällä.

Vieraskielisen julkaisun nimi voidaan tarvittaessa tallentaa translitteroituna versiona. Mikäli julkaisun nimi kuitenkin sisältää erikoismerkkejä (ei-latinalaisia kirjaimia, matemaattisia kaavoja jne.), on varmistettava että erikoismerkit ovat oikeassa muodossa tiedonkeruutiedostossa. Tiedoston käsittely esim. Excel-ohjelmassa saattaa sekoittaa tiedoston merkistöjä.

3.3.1.11. Julkaisuvuosi

Kuvaus

Julkaisuvuosi tarkoittaa pääsääntöisesti vuotta, jolloin julkaisu on julkaistu ensimmäistä kertaa versiona, jossa on täydelliset viitetiedot. Erityisesti tieteellisten aikakauslehtiartikkeleiden osalta julkaisuvuosi voidaan määritellä kahdella eri tavalla, ks.  edeltävä ohjeistus.

Tiedon muoto

Nelinumeroinen vuoden esitysmuoto esim. 1976.

3.3.1.12 Volyymi

Kuvaus

Lehden volyymi, jossa artikkeli on ilmestynyt.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.3.1.13. Numero

Kuvaus

Lehden numero, jossa artikkeli on ilmestynyt.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.3.1.14. Sivut

Kuvaus

Julkaisun sivunumerot (esim. 1-20), joilla artikkeli on ilmestynyt.

Tiedon muoto

Tieto kuten viitetiedoissa on esitetty, esim. 1-20.

3.3.1.15. Artikkelinumero

Kuvaus

Osa tieteellisistä aikakauslehdistä käyttää artikkelinumeroa. Tämä ilmoitetaan siinä muodossa kun se on julkaisussa.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.3.1.16. Julkaisun kieli

Kuvaus

Kieli, jolla julkaisu on kirjoitettu.

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen kielet 2003 -luokituksen mukainen 2-kirjaiminen arvo, esim. fi.

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kieli/001-2003/index.html

3.3.1.17. Lehden / sarjan nimi

Kuvaus

Lehden/sarjan nimi mahdollisimman täydellisenä (kokonaan auki kirjoitettuna, ei lyhenteitä esim. British Medical Journal, ei BMJ).

Etenkin jos lehdellä/sarjalla tai konferenssilla ei ole ISSN-koodia, tai ISSN-koodi ei ole tiedossa, nimi kannattaa kopioida suoraan Julkaisufoorumin lehti/sarjaluettelosta, jos julkaisukanava on luokiteltu Julkaisufoorumissa: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php.

Monografioiden ja kokoomateosartikkeleiden osalta merkitään sarjan nimi mikäli se on tiedossa. Erityisesti kotimaisten monografioiden / kokoomateosartikkeleiden osalta asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.3.1.18. ISSN

Kuvaus

Lehden, monografiaa tai emojulkaisua julkaisseen sarjan ISSN-numero. Lehden ISSN -numero ilmoitetaan ensisijaisesti painetun version mukaisesti. Jos lehdellä ei ole painettua versiota tai jos artikkeli ilmestyy ainoastaan lehden elektronisessa versiossa, voidaan käyttää elektronisen version ISSN -numeroa. Kirjataan vain yksi ISSN-numero, vaikka lehdellä tai sarjalla olisi useita ISSN-numeroita.

ISSN-tunnuksen tarkistemerkki tarkistetaan tietojen latauksen yhteydessä.

Tiedon muoto

2 kertaa 4 merkkiä väliviivalla ilman ylimääräisiä merkkejä, esim. 0090-8258.

3.3.1.19. ISBN

Kuvaus

Julkaisun tai emojulkaisun ISBN -numero.

ISBN-numeron tarkistemerkki tarkistetaan tietojen latauksen yhteydessä.

Tiedon muoto

Virallisen ISBN-tunnuksen muotoinen tekstikenttä, ilman alun ISBN-lyhennettä, esim. 978-951-42-9761-8.

http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html#ISBN-tunnuksen rakenne

3.3.1.20. Emojulkaisun nimi

Kuvaus

Emojulkaisun (esim. artikkelikokoelman) nimi.

Konferenssijulkaisujen kohdalla emojulkaisun nimi kirjoitetaan siinä muodossa kun se esiintyy julkaisussa.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.3.1.21. Emojulkaisun toimittajat

Kuvaus

Emojulkaisun toimittajien nimet.

Tiedon muoto

Emojulkaisun toimittajat ilmoitetaan siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa. Nimien erottimena täytyy käyttää puolipistettä.

3.3.1.22. Kustantaja

Kuvaus

Julkaisun kustantaja.

Etenkin jos julkaisulla ei ole ISBN-koodia, tai ISBN-koodi ei ole tiedossa, kustantajan nimi kannattaa kopioida suoraan Julkaisufoorumin kirjakustantajaluettelosta, jos julkaisukanava on luokiteltu Julkaisufoorumissa: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.3.1.23. Julkaisun kustannuspaikkakunta

Kuvaus

Julkaisun kustantajan nimen yhteydessä ilmoitettu paikkakunta tai paikkakunnat.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä.

3.3.1.24. Julkaisumaa

Kuvaus

Lehden, monografian tai emojulkaisun julkaisumaa.

Tiedon muoto

Tilastokeskuksen valtiot ja maat 2012 -luokituksen mukainen 3-numeroinen arvo, esim. 246.

https://www.tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/valtio/001-2012/index.html

3.3.1.25. Julkaisun kansainvälisyys

Kuvaus

Kotimainen julkaisu (=0) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu Suomessa. Kansainvälinen julkaisu (=1) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on ei-suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu muualla kuin Suomessa. Konferenssijulkaisujen osalta julkaisijalla tarkoitetaan konferenssijulkaisun kustantajaa.

Tiedon muoto

Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo:

Koodi             Selite

0                    Kotimainen julkaisu
1                    Kansainvälinen julkaisu

3.3.1.26. DOI tunniste

Kuvaus

Julkaisun DOI-tunniste.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä, esim.10.1038/ng1104-1133.

3.3.1.27. Pysyvä verkko-osoite

Kuvaus

Julkaisun pysyviin tunnisteisiin (esim. DOI, URN tai handle) pohjautuva verkko-osoite, joka vie suoraan julkaisun kokotekstiversioon (ei siis esim. lehden/kustantajan etusivulle). Voi viitata sekä vapaasti saatavilla olevaan versioon että kustantajan palvelimella sijaitsevaan käyttöoikeudeltaan rajoitettuun versioon.

Tiedon muoto

Verkko-osoite, esim. http://dx.doi.org/10.1038/ng1104-1133.

3.3.1.28. Avoin saatavuus

Kuvaus

Julkaisun avoin saatavuus koodataan seuraavasti:

0                   ei Open access -julkaisu

1                   Open access -julkaisu
                                - julkaisu on ilmestynyt lehdessä tai sarjassa, jonka kaikki artikkelit tai osajulkaisut ovat pysyvästi ladattavissa ja luettavissa Internetin kautta ilman korvausta.

2                   Open access -julkaisu, rinnakkaistallennettu
                                - tilausmaksullisessa lehdessä tai muussa lukijoiden kannalta maksullisessa teoksessa ilmestyneen julkaisun pysyvästi saatavilla oleva open access -kopio, joka on rinnakkaistallennettu esim. organisaation omaan tai tieteenalakohtaiseen digitaaliseen arkistopalveluun. Julkaisu voi olla joko ns. kustantajan versio tai tutkijan oma viimeinen (vertaisarvioitu) versio ja se voi olla saatavissa välittömästi tai kustantajan määrittämän kohtuullisen mittaisen (esim. puoli vuotta) embargoajan jälkeen. Julkaisu voi olla myös tiedeyhteisön käyttöön ennen virallista julkaisua annettu pre print -versio, jos se on pysyvästi saatavilla organisaation tai tieteenalan digitaalisessa arkistopalvelussa. Otetaan huomioon myös ne yksittäiset julkaisut, jotka ovat avoimesti saatavilla, vaikka itse sarja ei olisikaan avoimesti saatavilla.

9                    ei tietoa onko julkaisu Open access –julkaisu.

Tiedon muoto

Seuraavan koodiston mukainen 1-numeroinen arvo, esim. "1" (Open access julkaisu):

Koodi             Selite

0                    Ei Open access -julkaisu
1                    Open access -julkaisu
2                    Open access –julkaisu, rinnakkaistallennettu
9                    Ei tietoa

3.3.1.29. Lähdetietokannan koodi

Kuvaus

Julkaisun tunniste tai ID-numero tietokannassa, josta sen tietue on haravoitu.

Lähdetietokantoja ovat mm. ISI Web of Science, Scopus, Pubmed, ArXiv, Cab Abstracts, Arto, Fennica.

Tiedon muoto

Kirjataan muodossa lähdetietokannan nimi/lyhenne: varsinainen tunniste (esim. WOS: 000275364300009). Jos koodeja on useampia erotetaan ne toisistaan puolipisteellä (esim. WOS: 000275364300009; PMID:20036235).

3.3.1.30. Julkaisun julkaisukanava (JUFO-ID)

Kuvaus

OKM lisää yliopistojen julkaisuihin julkaisun julkaisufoorumi-luokan. Korkeakoulut voivat halutessaan merkitä omissa järjestelmissään olevan julkaisukanavatiedon käsittelyn helpottamiseksi.

Tiedon muoto

Julkaisufoorumin (http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php) luokituksen mukainen 4/5 -numeroinen arvo, esim. 5003.

3.3.1.31. Julkaisun korkeakoulukohtainen id

Kuvaus

Käytetään selkeyttämään julkaisutietojen käsittelyä korkeakoulujen ja OKM:n välillä.

Mikäli korkeakoulu ei ole syöttänyt tähän tietoja, OKM generoi arvot.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä

VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta siirrettävien julkaisuille tieto on pakollinen.

3.3.1.32. Konferenssin vakiintunut nimi

Kuvaus

Aiemmin konferenssin vakiintunut nimi on merkitty samaan kenttään julkaisun sarjan nimen kanssa, mutta vuoden 2014 tiedonkeruusta lähtien sillä on oma kenttä. Koskee niitä konferenssijulkaisuja, joissa ko. tieto on olemassa. Tietoa käytetään konferenssijulkaisujen julkaisufoorumitasojen määrittämiseen.

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen tekstikenttä

3.3.1.33. Avainsanat

Kuvaus

Julkaisun avainsanat (keywords)

Tiedon muoto

Vapaamuotoinen teksti. Jos avainsanoja on useampia, erotetaan ne toisistaan puolipisteellä.

  • No labels

29 Comments

  1. Ohjeistusta muokattu 3.9.2015: Kenttien pakollisuuksia muutettu siten, että joko ISSN- tai ISBN-tunniste on aina pakollinen julkaisutyypeille A-C.  (Aiemmin joko ISSN/ISBN tai vaihtoehtoisesti lehden/sarjan tai kustantajan nimi oli pakollinen.) Lisäksi konferenssin vakiintunut nimi on edelleen pakollinen julkaisutyypeille A4 ja B3.

  2. Anonymous

    Voisiko tämä ohjeen viedä selkeäsanaisesti myös kohtiin 4.5.1. A4 artikkeli konferenssijulkaisussa ja 4.5.2 B3 vertaisarvioimaton artikkeli konferenssijulkaisussa. Esim.  tyyliin "Konferenssijulkaisulla oltava ISSN tai ISBN-tunnus".

     

     

  3. Kannatan ylläolevaa ehdotusta! Konferenssijulkaisujen kelpaamisesta on ollut eniten epäselvyyksiä.

  4. Anonymous

    Julkaisutiedonkeruun ohjeistuksessa tutkijoille 23.4.2015 todetaan että "perustutkinto-opiskelijoiden julkaisuja ei oteta huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruussa." Voisiko tuon lauseen saada tähänkin käsikirjaan?

  5. Ohjeistusta muokattu 21.9.2015:

    • Lisätty vapaaehtoinen kenttä "Avainsanat" (3.3.1.34)
    • Lisätty linkki elementtien kuvaukseen VIRTA-julkaisutietopalvelussa
    • VIRTA-julkaisutietopalvelun elementtien kuvaukset -sivustolle lisätty taulukkoon kutakin elementtiä  vastaava kenttä OKM:n tiedonkeruussa
  6. Pahaa pelkään, että ISSN/ISBN -numeron pakollisuus myös konferenssijulkaisuissa entisestään lisää niihin liittyvää problematiikkaa. Koska todellakin, konferenssijulkaisut nimenomaan ovat ryhmänä epäselvin. En kannata ISBN/ISSN -numeron pakollisuutta tähän tyyppiin.

    Ilmeisesti tunnusnumerottomat konferenssiartikkelit voi kuitenkin muita ryhmiä koskevan  toimintamallin mukaan kirjata ryhmään D3 eli ammatillisiin konferenssijulkaisuihin? (Mikä epälooginen ratkaisu kyllä sekin.)

     

  7. ISSN/ISBN:n pakollisuutta konferenssijulkaisuille (A4) olisi harkittava uudelleen. Jos ISSN/ISBN-tulee pakolliseksi, se aiheuttaa kyllä ongelmia ja ristiriitaisuuksia. Julkaisufoorumissa on runsaasti konferensseja, joilla ei ole ISSN-numeroa, mm. 2-tason konferensseja on 30 kpl. Jätetäänkö näissä johtavissa tieteellisissä julkaisukanavissa julkaistut artikkelit tiedonkeruun ulkopuolelle?

  8. Julkaisufoorumin puitteissa konferenssit on luokiteltu tapahtuman vakiintuneella nimellä, ja niille on merkitty ISSN-tunnus jos niillä on oma ISSN-tunnuksellinen julkaisusarja, jossa julkaistaan vain kyseisen konferenssin papereita. Osa konferensseista julkaisee proceedingsinsa vuosittain eri sarjoissa tai kustantajilla, joten konferenssin yksilöivää ISSN-tunnusta ei voi määrittää. Joissain tapauksessa useiden eri tasoluokkiin sijoitettujen konferenssien proceedingseja julkaistaan vuosittain samassa sarjassa (esim. Lecture Notes), jolloin taas ISSN-tunnuksen perusteella ei voida yksilöidä konferenssia.

    Se että konferenssille ei ole Jufon julkaisukanavatietokantaan merkitty ISSN-tunnusta ei mitenkään estä vaatimusta, että A4/B3-julkaisulta vaaditaan joko ISSN tai ISBN, koska konferenssi tunnistetaan yliopiston pakollisena ilmoittaman konferenssin vakiintuneen nimen perusteella. ISSN/ISBN vaatimus konferenssijulkaisujen osalta perustuu siihen, että ISSN/ISBN tunnuksen kautta pystytään varmistumaan siitä, että konferenssijulkaisun julkaisusarjan muodolliset vaatimukset (ennen kaikkea julkaisusarjan julkisuus) täyttyvät.

    Jukka Haapamäki /OKM

    1. Se ei ole ongelma, että ISSN-numeroita on tavallaan monta riippuen siitä, missä sarjassa Proceedings kulloinkin ilmestyy ja että yksilöivää tunnusta ei sen vuoksi ole Jufoon merkitty. Ongelma tulee silloin, jos konferenssi on Jufossa - ja jollakin 0-tasoa isommalla tasolla vielä - mutta varsinaisessa julkaisussa ei ole ISBN/ISSN -numeroa. 

      Ks. esimerkki 'Dewald Roode Workshop on Information Systems Security Research'.
      Jufo-ID: 79164

      Em. julkaisu on Jufo-tasolla 1. Artikkelit on vertaisarvioitu. Julkinen saatavuus. (Vaatii salasanan, mutta 'salasana' kerrotaan Proceedingsin sivuilla eli kaikille saatavissa siis.) Yhtenäistetty nimeke, vakiintunut konferenssi.

      Ei kuitenkaan ISBN/ISSN -numeroa.

      Uuden säännön mukaan tuota ei siis voisi laittaa luokkaan A4. Olletenkin voi muiden tyyppien mallia mukaellen laittaa tyyppiin D3? Joka se sitten epälooginen Jufo-tasoon nähden. Ja joka se merkintä poistaa myös yhtenäistetyn nimekkeen avulla muuten löytyvän tasotiedon.

      Eli voiko Jufo-tasoa saada konferenssi, jolla tunnistenumeroita ei ole?

      Vähänhän näitä on, valtasosalla vakiintuneista konferensseista ISSN/ISBN on, mutta esim. nyt tässä tapauksessa torjutuksi joutuisi 24 sivua pitkä vertaisarvioitu Jufo 1 -tason artikkeli.

      (Jos joku löytää tuolle tunnisteet, niin kiitos, jos ilmoitat.)

       

       

    2. Huomiona, että vertaisarvioitujen ISSN:ttömien ongelma ei rajoitu pelkästään konferensseihin, vaan myös joihinkin lehtiin. Jufon tämänhetkisissä (=haettu 3.2.2016) tiedoissa on 127 lehteä/sarjaa ilman issn:ää. Näistä 22:lla on Jufo-taso 1. Määrä on toki pieni, mutta tuntuu kohtuuttomalta, että Jufossa vertaisarvioduksi todetulle julkaisukanavalle (olkoon tämä sitten lehti tai konferenssi) jätetään "pisteet" antamatta vain ISSN:n puutteen vuoksi, jos kanava on muuten tieteenalalla vakiintunut. Sarjan nostaminen 1-tasolle Jufossa pitäisi vertaisarvioinnin lisäksi olla riittävä osoitus myös kanavan julkisuudesta.

      Esim. Atmospheric pollution research -lehdelle taso 1 on myönnetty 2015, ja CMCS Working Papers -sarjalla taso 1 on ollut 2012-vuodesta asti.

      1. Lehdet jotka on luokiteltu Jufo-tasolle 1, mutta joilla ei ole ISSN-numeroa liittyvät julkaisufoorumin alkutaipaleeseen. Julkaisufoorumissa on tasoilla 1-3 yhteensä 22 000 lehteä. Mikäli näistä 22:lla ei ole ISSN-numeroa, niin niiden takia ei vielä kannata poistaa vaatimusta ISSN-tunnuksesta. Mikäli ko. lehtiin ollaan ilmoittamassa vertaisarvioituja artikkeleita, niin niistä voi ottaa suoraan yhteyttä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Suoraan Julkaisufoorumiin voi ottaa yhteyttä, jos julkaisufoorumin listalla on lehtiä joille ei merkitty ISSN-tunnusta, mutta joilla oikeasti sellainen on. Ainakin Atmospheric pollution research -lehdellä näyttäisi olevan ISSN- tunnus (http://www.journals.elsevier.com/atmospheric-pollution-research).

        Jukka Haapamäki /OKM

  9. Anonymous

    Elsevierin verkkojulkaisu Data in Brief (http://www.journals.elsevier.com/data-in-brief) julkaisee lyhyitä artikkeleita, joissa tutkijat kuvaavat avoimeksi asettamaansa tutkimusdataa. Nämä "data-artikkelit" vertaisarvioidaan, mutta hieman poikkeavalla periaatteella (ks. kohta "The Data in Brief peer review process": http://www.elsevier.com/journals/data-in-brief/2352-3409?generatepdf=true).

    Mikä mahtaisi olla oikea luokka tällaisille artikkeleille?

     

  10. Kysymys konferenssiartikkeleista: Hyväksytäänkö konferenssin: "Conference on performance measurement and management control" http://www.eiasm.org/frontoffice/event_announcement.asp?event_id=1035#4212 konferenssipaperit tiedonkeruuseen? Konferenssilla on  ISSN-numero ja jufoID, mutta paperit salasanan takana. Tutkijan mukaan hyväksymiskäytäntö vaihtelee eri yliopistoissa.

     

    1. Minusta ne otetaan mukaan, koska konferenssilla on ISSN-numero (jos konferenssista on koottu toimitettu proceedings). Eri asia on sitten se, kuuluisiko konferenssilla olla ISSN-tunnusta, jos artikkelit eivät ole kaikkien vapaasti saatavilla.

  11. Ohjeistusta muokattu 6.11.2015:

    • Lisätty teksti:                   Perustutkinto-opiskelijoiden julkaisuja ei oteta huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruussa
    • Poistettu kenttä:              EVO-julkaisu
    • Muutettu D1, D5, E2:      Julkaisulla on pääsääntöisesti ISSN/ISBN (ei pakollinen näillä)
    • Muutettu D4:                    Pelkästään sisäiseen käyttöön tarkoitetut julkaisut -> Pelkästään sisäiseen käyttöön tarkoitetut raportit.
    • Muutettu E1:                     Luokkaan eivät sisälly: Artikkelit, jotka kirjoittaja on kirjoittanut työskennellessään sanomalehdessä tai aikakauslehdessä.
    • Muutettu teksti:              Julkaisutiedot toimitetaan vuonna 2015 joko Kota-järjestelmän kautta vastaavasti kuin muutkin tiedonkeruut tai vaihtoehtoisesti VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta
    • Lisätty teksti:                     Väitöskirjan voi sen hyväksyneen yliopiston lisäksi raportoida myös korkeakoulu, johon tekijä on palvelus- tai muussa suhteessa.
    • Poistettu teksti:                Väitöskirjojen (julkaisutyypit G4 ja G5) osalta jätetään tyhjäksi. (oli kohdassa julkaisun tekijät)
    • Muutettu:                           3.3.1.28. Avoin saatavuus (muutettu ennalleen, luokitus muuttuu vasta vuoden 2016 tiedonkeruuseen)
    • Muutettu taulukkoon pakollisuuksista: Kustantajan nimi pakollinen luokissa C1, C2, A3, B2
  12. YO-käsikirja 2015 on valmis ja lukittu. Käsikirjaa voi kommentoida edelleen ja siitä voi esittää kysymyksiä. OKM vastaa kommentteihin ja ne voidaan ottaa huomioon seuraavaa, vuoden 2016 käsikirjaa valmisteltaessa. Vuoden 2015 käsikirjan sisältöä ei kuitenkaan enää muuteta

  13. Anonymous

    Onko tämä käsikirja pdf- tai ylipäätään jossain printattavassa muodossa?

    Kysyy Anneli Vartio, Työterveyslaitos

    1. Pdf-versiot ovat saatavilla mahdollisesti vielä tämän viikon aikana. Ne ilmestyvät Tiedonkeruun käsikirjat -pääsivulle, missä muita dokumentteja on listattu.

  14. Anonymous

    Tulemmeko saamaan mallitedostoja myös vuoden 2015 amk-julkaisutiedonkeruuta varten ja koska ne ilmestyvät?

    kysyy Maria v. Hertzen, Arcada

    1. Kyllä, tulossa ovat vielä tällä viikolla.

  15. Sähköpostitse tullut kysymys:

    Mitä tämä, kohdassa Julkaisutiedonkeruu 3.3. tarkoittaa:

    ”Julkaisun tulee sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä siten, ettei sitä aikaisemmin ole julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa. Näin ollen esimerkiksi julkaisuarkistoon (esim. arXiv.org) tallennettu julkaisu voidaan raportoida sen ilmestyttyä lehdessä tai muussa raportoitavassa muodossa.”

    Tarkoittako tämä että EMME saa raportoida arXiv.org- julkaisuja, vaan ne raportoidaan vasta sitten kun ovat ilmestyneet ”oikeassa” julkaisussa?

     Vastaus

    Julkaisutiedonkeruumielessä arXiv voi olla joko A) julkaisuarkisto, minne voidaan tallentaa ei-vielä-julkaistuja artikkeleita tai B) se voi olla vertaisarvioimaton julkaisukanava, jossa julkaistut artikkelit luokitellaan B1-julkaisuiksi.

    arXiv.org on JUFOssa luokiteltu tasolle 0. Tiedonkeruuohjeistuksen mukaan kuitenkaan samaa julkaisua ei voi raportoida kahteen kertaan, eli mikäli arXiv-julkaisu raportoidaan, sen myöhemmin lehdessä julkaistua ei tulisi raportoida. Näin ollen siis tutkijalle olisi joka tapauksessa hyödyllisempää raportoida artikkeli vasta, kun se on vertaisarvioitu ja julkaistu korkeamman tasoluokan kanavassa.

    Ohjeistusta tullaan jatkossa tarkentamaan tämän osalta.

  16. Hei,

    miten tulisi menetellä tieteellisessä lehdessä ilmestyneen muistokirjoitusten kanssa? Hyväksytäänkö ne tiedonkeruuseen ja mihin luokkaan? Varsinaista tieteellistä panostustahan muistokirjoituksissa ei ehkä kuitenkaan juuri ole. Esim. nämä muistokirjoitukset ovat ilmestyneet jufoluokitetuissa julkaisuissa:

    http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2015/muistokirjoitus-brian-sutton-smith-ja-greg-lastowka

    https://solecris.uta.fi/crisyp/disp/_/fi/cr_redir_all/fet/fet/sea?direction=2&id=29217881

     

    1. Tieteellisissä lehdissä ilmestyneet muistokirjoitukset kuuluvat julkaisutiedonkeruun luokkaan B1, eli vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä.

       

      Jukka Haapamäki

      Opetus- ja kulttuuriministeriö

  17. Hei,

    Voiko julkaisun tulkita OKM-kriteerit täyttävästi vertaisarvioiduksi, jos arviointiprosessi kuvataan kirjassa näin:

    "Artikkeleiden käsikirjoitusten luonnoksia kommentoitiin yhteisissä kirjoittajatapaamisissa. Loppuvaiheessa jokaista käsikirjoitusta kommentoi julkaisun toimittajien lisäksi vähintään yksi toinen kirjoittaja."

    Säännöissä edellytetään, että "arvioitsija on ulkopuolinen ja riippumaton suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen". Ja että riippumattomalla arvioijalla tarkoitetaan ansioituneita tutkijoita tai muita asiantuntijoita, jotka eivät ole julkaisun toimittajia.

    Entä samaan kirjaan kirjoittanut toinen kollega? Täyttyykö riittävä ulkopuolisuuden ja riippumattomuuden vaatimus? (Vallankin, jos kommentit ovat oleet suullisia, kuten ilmeisesti tässä. -> Vaatimus kirjallisesta referee-lausunnosta.)

     

    1. Kirjoittajatapaamiset eivät liity vertaisarviointiin. Se, että käsikirjoitusta kommentoi julkaisun toimittajien lisäksi vähintään yksi toinen kirjoittaja, voidaan tietyin edellytyksin tulkita vertaisarvioinniksi. Vertaisarvioinnin kriteerit ovat alla:

      • Julkaisun arvioijat ovat olleet riippumattomia suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen. Riippumattomalla arvioijalla tarkoitetaan ansioituneita tutkijoita tai muita asiantuntijoita, jotka eivät ole julkaisusarjan (lehti tai kirjasarja) tai julkaisun (kokoomateos, lehden erikoisnumero, konferenssijulkaisu) toimittajia.
      • Prosessissa on arvioitu aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.
      • Arvioitavana on ollut koko julkaistavaksi tarjottu käsikirjoitus, ei pelkästään abstrakti tai ote.
      • Kirjoittaja on saanut vertaisarvioinnista kirjallisen referee-lausunnon (alkuperäinen lausunto tai toimituskunnan/päätoimittajan tiivistelmä).

      Tässä tapauksessa kannattaa kiinnittää huomiota ensimmäiseen ja viimeiseen ehtoon. Kriteerissä riippumattomuus tarkoittaa riippumattomuutta julkaisusarjasta, kriteerissä ei oteta kantaa siihen pitääkö arvioijien olla riippumattomia muista julkaisun kirjoittajista. Ehdoissa ei myöskään ole vaatimusta siitä, etteikö arvioija voisi tietää arvioidun tekstin kirjoittajaa. Viimeinen ehto sen sijaan pitää sisällään sen, että kirjoittaja on saanut vertaisarvioinnista kirjallisen lausunnon.

      Toisin sanoen, nykyisten ehtojen mukaan kuvattu arviointi voidaan rinnastaa vertaisarviointiin, mikäli kirjoittaja on saanut arvioinnista kirjallisen lausunnon ja mikäli muutkin em. ehdot täyttyvät. Nykyiset ehdot eivät ota kantaa pitääkö arvioijien olla riippumattomia muista julkaisun kirjoittajista. OKM:n tiedonkeruussa olevat vertaisarvioinnin ehdot ovat pitkälti samoja mitkä ovat käytössä Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen käyttöprosessissa sekä TSV:n julkaisufoorumin ehdoissa. Näissä ryhmissä sekä OKM:n tiedonkeruun ohjausryhmässä on syytä jossain vaiheessa tarkentaa kriteerejä tämän osalta.

       

      Jukka Haapamäki

      Opetus- ja kulttuuriministeriö

  18. Kyselen nyt hieman ohjeita ja neuvoja tämän vuoden (2016) tiedonkeruun kohdasta avoin saatavuus, joka on hankala ja epämääräinen. Vastausvaihtoehdot ovat ehkä jotenkin käytettävissä kv. lehtiartikkelien kohdalla, mutta monien muiden julkaisujen kohdalla vastausvaihtoehdot eivät anna oikeaa kuvaa julkaisun avoimesta saatavuudesta. Jos kohta avoin saatavuus merkitään annettujen ohjeiden mukaan, moni avoimesti verkossa oleva julkaisu voi jäädä kokonaan merkitsemättä avoimeksi julkaisuksi.

    Mitä kaikkea avoimesti saatavilla olevaa aineistoa voidaan siis merkitä koodilla 1=Open access-julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu (julkaisukanavan kaikki julkaisut avoimesti saatavilla)? Tässä muutama esimerkki:

    1. Avoimesti verkossa ilmestynyt raportti, esim. http://vnk.fi/documents/10616/2009122/4_Julma.pdf/d72804ca-65ef-42f6-a53f-635b01ede1ff?version=1.0. Onko tämä 1=Open access-julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu vai täytyykö merkitä koodilla 0=Ei vastausta? Tämä koodi tosin jättää kokonaan huomioimatta sen, että kyseessä on avoimesti verkossa julkaistu raportti.
    2. Lehdet, jotka ilmestyvät sekä painettuna että verkossa? Esim. lehti Alue ja ympäristö. Merkitäänkö avoin saatavuus arvolla 1=Open Access –julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu vai miten?
    3. Kirjan Politics, Citizenship and Rights johdanto (ilmoitetaan A3-artikkelina) on luettavissa avoimesti verkossa kustantajan sivuilla: http://link.springer.com/referencework/10.1007%2F978-981-4585-57-6. Kirja ei muuten ole avoimesti saatavilla. Miten tämän avoin saatavuus merkitään?
  19. Julkaisutiedonkeruun tarkistuksessa nousee usein esiin kysymyksiä, joihin kaivattaisiin myös vastauksia. Onko tämä oikea foorumi kysellä näitä asioita? Uskon, että monet pohtivat näitä samoja kysymyksiä. Näiden alla olevien kysymysten lisäksi toivoisin edelleen vastauksia myös yllä esittämiini kysymyksiin.

    Tämän vuoden (2016) tiedonkeruussa kysytään yhteistyötä yrityksen kanssa. Ohjeistus tähän on kuitenkin hieman epäselvä, siksi kyselenkin hieman tarkennusta. Miten yritys määritellään tässä kohden? Ovatko esim. UKK-instituutti ja Suomen Syöpärekisteri yrityksiä, entäs erilaiset instituutit?

    Lisäksi muutama epäselvä kohta lisää liittyen avoin saatavuus –kohtaan. Miten määritellään Helsingin Sanomien artikkelien avoimuus? Kuuluvatko ne luokkaan 1=Open access –julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu? HS:n artikkeleitahan voi lukea avoimesti verkossa viisi artikkelia viikossa kultakin päätelaitteelta.

    Avoin saatavuus-kohta on ongelmallinen myös väitöskirjojen kohdalla. Tämä avoimuus tieto on vaadittu väitöskirjoilta aikaisemminkin, joten oletan, että tämä tieto halutaan väitöskirjoilta jatkossakin. Miten väitöskirjat siis merkitään? Onko oikein merkitä väitöskirjat koodilla 1=Open access –julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu? Vai ovatko väitöskirjat rinnakkaistallennettuja? Vai näitä molempia? Tampereen yliopiston väitöskirjat julkaistaan siis pääsääntöisesti sekä painettuna että avoimesti verkossa yliopiston TamPub-julkaisuarkistossa.

  20. Tulkintakysymyksiä voisi ehkä käsitellä myös tuha-julkaisuryhmässä. OA-kenttää on ainakin JY:ssä tulkittu tiukasti - vain lehdille/sarjoille, jotka ovat kokonaan avoimesti saatavilla, maksumuurit eivät tähän oikein istu. Väitöskirjojen ja muiden oman yliopiston sarjoissa ilmestyneiden osalta olemme käyttäneet OA-arvona rinnakkaistallennettuna, jos julkaistu julkaisuarkistossa (vaikka tätä voisikin tässä tapauksessa ajatella myös "ensisijaisena" julkaisukanavana - kuitenkaan sarjojen kaikkia kappaleita ei välttämättä ole julkaistu avoimesti verkossa). Toivottavasti ensi vuonna käyttöön otettava uusi OA-luokitus selkeyttää näitäkin tapauksia.

    Tutkimuslaitosten/yritysten osalta lisäohjeet olisivat tarpeen. Kattaako siis vain yritykset vai muutkin tutkimusorganisaatiot (joita tähän mennessä on raportoitu)? Vrt. esim. pari vuotta sitten tehdyssä esiselvityksessä https://confluence.csc.fi/download/attachments/37818643/Esiselvitys+valtion+tutkimuslaitosten+ja+yliopistollisten+sairaaloiden+julkaisutiedonkeruusta+27-3-2014.pdf  oli listattuna (s. 8) "muihin julkisiin" useita organisaatioita, joita asiaa tuntematon ei heti ymmärtäisi tähän luokitella, esim. ei-okm-hallinnonalaiset korkeakoulut.

  21. Anonymous

    Kommentti kohtaan "Vertaisarviointi": Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta käyttävät sarjat ja kustantajat löytyvät nykyisin täältä: http://tsv.fi/fi/palvelut/tunnus/tunnusta-kayttavat-kirjankustantajat-ja-julkaisusarjat. Sivulle on nyt myös lisätty päivämäärä, jolloin kullekin sarjalle tai kustantajalle on myönnetty tunnuksen käyttöoikeus. Tiedonkeruun ohjeissa lukee: "Jos kotimainen tiedekustantaja käyttää TSV:n vertaisarviointitunnusta, edellä mainittuihin julkaisutyyppeihin raportoidaan ainoastaan tunnuksella merkityt artikkelit ja erillisteokset". Väärinymmärrysten välttämiseksi ehdotamme tekstiä muokattavaksi niin, että otetaan huomioon, milloin tunnus on otettu käyttöön.

    terv. HAKA-tunnukseton tsv:läinen, Anna Ruth