Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Voit jättää julkaisutiedonkeruuseen liittyviä kysymyksiä ja kommentteja OKM:lle sivun alalaitaan. Kommentointi edellyttää HAKA-kirjautumista.

Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän keskustelualustalla voit keskustella muiden korkeakoulujen asiantuntijoiden kanssa julkaisutiedonkeruusta ja muista julkaisuihin liittyvistä asioista



Ajankohtaista:
  • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkaisutiedot 2014 on julkaistu JUULIssa
  • OKM:n julkaisutiedonkeruun 2015 ohjeistus tutkijalle on julkaistu täällä (saatavilla myös englanniksi ja ruotsiksi)
     
  • TUHA-verkoston alle perustettu julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmä toimii asiantuntijaverkostona korkeakoulujen julkaisutiedonkeruussa mukana oleville
  • Korkeakoulujen raportoimat julkaisutiedot vuosilta 2011-2013 löytyvät excel-tiedostoina täältä. 
  •  OKM:n asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta (Finlex A 3.7.2014/526).  
  • Julkaisufoorumin uusi hakusivu beetatestauksessa: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/test/haku.php. 
     

Huom. Tiedonkeruukäsikirjast löytyvät nykyisin täältä

 

OKM:n julkaisutyyppiluokitus

OKM:n tieteenalaluokitus

Julkaisutiedonkeruun prosessi 2012, ammattikorkeakoulut

 Ohje UTF-8-merkistökoodatun CSV-tiedoston tuottamiseksi

 

Tiedonkeruuta koskevia selvityksiä:

Julkaisut korkeakoulujen tietomallissa (XDW-käsitemalli):

  • No labels

126 Comments

  1. Tänne voi jättää kommentteja ja keskustelunavauksia julkaisutiedonkeruuseen liittyvistä asioista nimettömänä tai nimellä.

    1. Anonymous

      Tietääköhän kukaan, onko lopullisten käsikirjojen ilmestysajakohta jo tiedossa?

      Saila Veijalainen

  2. Anonymous

    Hei! Katsotaan, toimiiko tämän keskustelufoorumi.

    Kertokaa minulle, miten minun pitää suhtautua julkaisun eri kielisiin versioihin? Onko kysessä 2 erilistä vai yksi ja sama julkaisu? Minulla on käsissäni kaksi julkaisua, jotka ovat ensin ilmestyneet suomeksi ja nyt niistä puuhataan englanninkielistä versiota. Suomenkielinen versio ilmestyi suomenkielisessä tieteellisessä lehdessä ja englanninkielinen versio ilmestyy aikanaan kv. julkaisussa. Opastanko kirjoittajaa ilmoittamaan sekä suomen- että englanninkielisen version erikseen vai onko kyseessä vain sama teksti, mutta eri kielellä? Suomen- ja englanninkielisellä julkaisulla on eri ISSN-nro, koska artikkelit ilmestyvät eri lehdissä.

    Auttakoon, ken osaa!

    T. Tarja Laakkonen/ Laurea

    1. Anonymous

      Minusta tuntuisi itsestään selvältä, että käännös ei ole uusi julkaisu. Tekijän kannattaisi tehdä uusi versio artikkelista, jolloin se on uusi.

      1. Anonymous

        Tämä vastaus siis Anneli Korhoselta HAMKista.

  3. Anonymous

    Tämä kohta lienee muuttumassa, mutta kysyn kuitenkin, mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Jos toimittaja merkitään tekijäksi, niin laitetaanko kuitenkin muillekin tekijöille julkaisutyypiksi D4? Mihin viittaa "kenttä organisaation tekijä"?

    D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

    • Tieteellisen työhön perustuva julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys, joka on yleisesti saatavilla.
    • Raporttien osia ei kirjata erikseen vaan raportti merkitään aina kokonaisuutena. Toimitetuissa raporteissa julkaisun toimittajat merkitään julkaisun tekijöiksi ja osakokonaisuuksien kirjoittajat liitetään tekijöiksi organisaatioaffiliaation kautta (kenttä: organisaation tekijä)..

     

    terv. Anneli Korhonen / HAMK

     

     

     

     

    1. Anonymous

      Ohjeista löytyi kohta, jossa selitetään kenttä organisaation tekijä:

      3.3.1.4 Organisaation tekijät

      Kuvaus

      Korkeakouluun kuuluva henkilöstön edustajat, jotka ovat osallistuneet julkaisun tekemiseen. Tekijän suhde

      korkeakouluon on määritelty luvun 3.3. johdannossa. Korkeakoulusta voidaan ilmoittaa enintään 20 organisaation

      tekijää.

  4. Anonymous

    Hei,

    Nyt selkeytettiin ohjeet siitä, mille vuodelle laitetaan artikkelit, jotka ilmestyvät elektronisina ja painettuina eri vuosina. Kädessäni on nyt (marraskuu 2012) kokoomateos (Routledge handbook of international environmental law), joka on tullut yhden artikkelin tekijälle jo viikkoja sitten ja Turun yliopiston kirjasto näyttää luetteloineen sen 30.10. Siinä lukee First published 2013 ja nimiösivun kääntöpuolella on Kongressin kirjaston luettelointitietue, jossa julkaisuvuodeksi on merkitty 2012. Minkä vuoden julkaisuksi siinä oleva artikkeli laitetaan OKM-tiedonkeruussa?

    t. Liisa

    1. Anonymous

      Minä laittaisin vuoden 2012 julkaisuksi, jos se kerran on jo painettu. Oleellistahan on se, että samaa ei tyrkytetä tilastoihin kahteen kertaan.

       

      terv. Anneli K HAMKista

  5. Anonymous

    I2:een kuuluvat Tieto- ja viestintätekniset ohjelma tai ohjelmisto -tyyppiset julkaisut. Onko olemassa tarkempia määritelmiä ja kriteerejä ohjelmalle tai ohjelmistolle niin, että sitä voidaan pitää julkaisuna? Mikä tekee ohjelmasta /ohjelmistosta julkaisun? Koodin pituus?

    Nykyisessä tiedonkeruukäsikirjassa on ohjeistuksena ainoastaan: Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu tieto- ja viestintätekninen ohjelma tai ohjelmisto.
    Luokkaan sisältyvät mm.: Tieto- ja viestintätekniset ohjelmat tai ohjelmistot.

    yt. Marjatta Hassi / Metropolia AMK

  6. Anonymous

    Julkaisutyyppi D4

    Mitä tarkoittaa:

    "Mikäli kokoomateoksena julkaistu raportti koostuu useiden organisaatioiden tekijöistä, merkitään sen tiedot kokoomateoksen tavoin."

    Tilastoidaanko siis artikkelit? Ja kullekin artikkelille julkaisutyypiksi D4? Kuulostaa epäoikeudenmukaiselta, jos yhden organisaation tekijöiden raporttia kohdellaan eri tavalla: "Yhden organisaation toimitettuja raportteja ei tiedonkeruussa kohdella kokoomateoksen tavoin, vaan julkaisun toimittajat merkitään julkaisun tekijöiksi ja osakokonaisuuksien kirjoittajat liitetään tekijöiksi organisaatioaffiliaation kautta (kenttä: organisaation tekijät)"

    1. Anonymous

      Tämä kysymys Anneli Korhoselta HAMKista

  7. Anonymous

    Jääkö organisaation verkkosivuilla julkaistu artikkeli tiedonkeruun ulkopuolelle? Vai voiko verkkosivuston tulkita olevan emojulkaisu?

  8. Anonymous

    Kirjoitusvirheen voisi korjata sivulta 26:

    I2 Tieto- ja viestintätekniset ohjelma tai ohjelmisto -> I2 Tieto- ja viestintätekninen ohjelma tai ohjelmisto tai I2 Tieto- ja viestintätekniset ohjelmat tai ohjelmistot

  9. Anonymous

    Milloinkas saamme amkien tiedonkeruuohjeen lopullisen versio?

  10. Anonymous

    Sivulta 59 :"Mikäli kokoomateoksena julkaistu D4-julkaisutyypin raportti koostuu useiden organisaatioiden tekijöistä, merkitään sen tiedot kokoomateoksen tavoin, eli yksittäiset artikkelit (myös esipuheet ja johdannot) merkitään erikseen julkaisutyyppiin D4. "

    Hei!

    Onko yllä olevassa painovihre eli pitäiskö olla että: -eli yksittäiset artikkelit (myös esipuheet ja johdannot) merkitään erikseen julkaisutyyppiin D2 - (eli artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa???)

    Terveisin Riitta Kokko Oulun seudun ammattikorkeakoulu

    1. Anonymous

      Vastaako täällä kukaan OKM:n puolesta?

    2. Anonymous

      Tämä D4 aiheuttaa tosiaan harmaita hiuksia. Miksi yhteen organisaatioon kuuluvien tekijöiden raporttia käsitellään eri tavalla kuin useampiin organisaatiohin kuuluvien tekijöiden laatimaa raporttia? Tuntuu kauhean sekavalta. Vai onko tässä tosiaan jokin virhe?

       

      terv. Anneli Korhonen HAMKista

      1. Anonymous

        D4 –julkaisutyyppi tarkoittaa nimensä mukaisesti kehittämis- tai tutkimusraporttia, eli ko. julkaisutyypin raportit ovat erilaisia kuin D2- julkaisutyypin raportit, jotka ovat luonteeltaan ammattiyhteisön käyttöön suunnattuja artikkeleita.

        Yhden organisaation tekijöiden raportit ovat erityistyyppi kehittämis- tai tutkimusraporttien luokassa, koska niissä usein kaikki tekijät kuuluvat samaan tutkimusryhmään, jonka jäsenien tuottamat osakokonaisuudet kuitenkin merkitään raporttiin omina osioina. Näin ollen on luontevaa, että raporttia kohdellaan kokonaisuutena, jossa osakokonaisuuksien tekijät osallistuvat kollektiivisesti raportin tekoon.

         

        terv,

        Jukka Haapamäki

        Opetus- ja kulttuuriministeriö

        1. Anonymous

          Rautalankaa pyydän! Tarkoitatko, että monen organisaation tekijöiden raportin artikkelit merkitään luokkaan D2?

           

          terv. Anneli Korhonen

  11. Anonymous

    Hei!

    Mutta ei kai yksittäistä artikkelia voi merkitä D4 -luokkaan?

    Terveisin Riitta Kokko Oamk

  12. Anonymous

    Sama ongelma täällä! Meillä tutkimusraportti, joka koostuu monesta artikkelista. Projekti oli yhteistyö toisen korkeakoulun kanssa (Umeå universitet) joten se kuuluisi raportoida kokoomateoksen tavoin. Haluaisimme raportoida artikkelit erillisinä osina luokkaan D2, mutta ohjeet sanovat D4. Tosin D4-ohjeiden mukaan artikkelit kirjoissa tai kokoomateoksissa EIVÄT kuulu tähä ryhmään. Mikä neuvoksi?

    Martina Österberg

    Yh Novia

     

    1. D4 julkaisutyyppi on poikkeustapaus D-julkaisutyypissä. Muuten D-julkaisutyyppi koostuu karkeasti ammattiyhteisölle suunnatuista julkaisuista jaoteltuna eri julkaisumuotoihin (D1 artikkelit ammattilehdessä, D2 kokoomateosartikkelit, D3 artikkelit konferenssijulkaisuissa ja D5 ammatilliset kirjat), mutta D4 tarkoittaa erillistä julkaisutyyppiä, eli kehittämis- tai tutkimusraportti tai selvitys. Kehittämis- tai tutkimusraportteja voidaan julkaista useassa muodossa, käytännössä ne julkaistaan pääosin joko erillisinä artikkeleina kokoomateoksissa tai monografiatyyppisinä raportteina. Koska D4 julkaisutyyppi voi sisältää artikkelimuotoisia raportteja tai monografiamuotoisia raportteja, tiedonkeruun käsikirjassa on ohjeistus miten eri julkaisumuotojen viitetiedot täytetään. Lisäksi erikoistapauksena on huomioitu sellainen tutkimusraportti, joka koostuu vain yhden organisaatioiden tekijöistä. Kaikissa näissä julkaisutyyppi pysyy koko ajan D4:nä.

      Ero ammattillisen artikkelin/monografian ja tutkimusraportin välillä saattaa luonnollisesti jossain tapauksissa olla hankala tehdä. Esimerkkejä D4 ryhmän julkaisuista löytyy tiedonkeruun käsikirjasta. Esimerkkinä D2 ryhmään menevästä ammatillisesta julkaisusta voisi käydä vaikka Opetushallituksen julkaisema OPO - Opinto-ohjaajan käsikirja, joka sisältää artikkeleita jotka on suunnattu tietylle ammattiryhmälle http://verkkokauppa.oph.fi/9789521346965.

  13. Julkaisujen affiliaatioista. Riittääkö pelkkä jatko-opiskelijan status olennaiseksi mahdollistumiseksi tilanteessa, jossa affiliaatiota ei ole julkaisussa mainittu? Mielestäni pitäisi riittää. Hämäävää on että olennaisuuden kohdalla on "j-op TAI apurahatutkijat", mutta myöhemmin "osallistuvat aktiivisesti ... JA ovat saaneet ... apurahaa ...". Jos TAI voittaa, j-op status riittää affiliaatioksi olennaisuuden täyttyessä muuten. Jos taas JA voittaa, jää osa jatko-opiskelijoista pois laskennasta.

    Sitten on tilanteita, joissa julkaisun affiliaatiossa on yritys tai tutkimuslaitos, mutta kirjoittaja on jatko-opiskelija (työn ohessa jatko-opintoja tekevät). Voittaako (olennaiseksi arvioitu) j-op -status affiliaatiotiedon?

    Vielä kolmas: on henkilöitä, joiden affiliaationa on ulkomainen yliopisto, mutta ovat meillä osa-aikaisina opettajina, esim. osan vuodesta. Voidaanko tällaista oa-suhdetta pitää olennaisena vai voittaako affiliaatiotieto?

    1. Riittääkö pelkkä jatko-opiskelijan status olennaiseksi mahdollistumiseksi tilanteessa, jossa affiliaatiota ei ole julkaisussa mainittu?

      > Ei riitä. Jatkotutkinto-opiskelijoiden osalta ohjeessa on erikseen tarkennettu, että olennainen mahdollistaminen tarkoittaa sitä, että he A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) he ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

      Tiedonkeruuohjeen sivun 19 (yo-versio, sivu 21 amk-versio) kolmannessa kappaleessa kerrotaan, että tekijän yhteys korkeakouluun tulee joko palvelussuhteen kautta tai siten, että korkeakoulu on tilojen tai ohjauksen kautta olennaisesti mahdollistanut julkaisun teon. Suluissa on mainittu, että ei-palvelussuhteessa olevia ryhmiä ovat esimerkiksi jatko-opiskelijat tai apurahatutkijat. Lisäksi kappaleessa on todettu että tämä yhteys todetaan ensisijaisesti tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella, mutta on olemassa myös tapauksia joissa julkaisu ei sisällä tekijän affiliaatiotietoja. Eli, jotta julkaisu kuuluu OKM:n tiedonkeruun piiriin, sen täytyy täyttää kaksi ehtoa: A) tekijällä ja korkeakoululla täytyy olla yhteys ja B) julkaisun täytyy sisältää tekijän affiliaatio-tieto tai affilaatio on muuten todettu. Em. ehdot ovat toisistaan riippumattomia, julkaisussa voi olla mainittu tekijän affiliaatiotieto, vaikka tekijällä ei olisikaan tiedonkeruun tarkoittamaa yhteyttä korkeakouluun (esim. dosentit).

      Tiedonkeruuohjeen saman sivun neljännessä kappaleessa on selitetty tarkemmin mitä ed. kappaleen olennainen mahdollistaminen tarkoittaa. Olennainen mahdollistaminen on muuten tulkinnallinen tapaus, mutta jatko-opiskelijoiden osalta ohjeessa esitetty yllä oleva kriteeri jatko-opiskelijoiden julkaisujen kirjaamisesta. Yhtenäisellä kriteerillä on haluttu yhdenmukaistaa julkaisutietojen merkintää. (Jatko-opiskelijoita koskevaa kohtaa ei ole ammattikorkeakoulujen tiedonkeruuohjeessa).

      Sitten on tilanteita, joissa julkaisun affiliaatiossa on yritys tai tutkimuslaitos, mutta kirjoittaja on jatko-opiskelija (työn ohessa jatko-opintoja tekevät). Voittaako (olennaiseksi arvioitu) j-op -status affiliaatiotiedon?

      > Kuten yllä on todettu, tekijällä ja korkeakoululla voi olla yhteys vaikka julkaisussa ei olisikaan mainittu korkeakoulua tekijän affilaationa. Eli julkaisu kuuluu tiedonkeruun piiriin jos yllämainitut jatko-opiskelijan kriteerit täyttyvät.

      Vielä kolmas: on henkilöitä, joiden affiliaationa on ulkomainen yliopisto, mutta ovat meillä osa-aikaisina opettajina, esim. osan vuodesta. Voidaanko tällaista oa-suhdetta pitää olennaisena vai voittaako affiliaatiotieto?

      -> Sama kuin yllä, tekijän ja korkeakoulun välinen yhteys on riippumaton siitä, mitä affiliaatiotietoja julkaisussa on.

       

      Toivottavasti ylläolevat ohjeet auttavat. Uskoisin, että suurimmassa osassa julkaisuja tekijän affilaatio on helposti määriteltävissä (henkilö on palvelussuhteessa ja tekijän affiliaatiotieto löytyy julkaisusta). Ylläolevat ohjeet koskeva niitä rajatapauksia, joissa tekijän ja tutkimustyön suhde korkeakouluun on vähemmän selvä. Ohjeistuksen perusperiaatteena on ollut, että mukaan lasketaan kaikki ne julkaisut, jotka syntyvät ko. yliopiston panostuksen ansiosta.

  14. Anonymous

    Olenko ymmärtänyt oikein: vaikka emojulkaisu olisi kansainvälinen yhteisjulkaisu, niin artikkeli ei ole, jos tekijät ovat kaikki suomailaisten organisaatioiden palveluksessa?

    1. Näin juuri. Kansainvälinen yhteisjulkaisu viittaa nimenomaan ko. artikkelin/monografian kansainvälisyyteen, ei mahdollisen emojulkaisun muihin tekijöihin.

  15. Anonymous

    Vaikuttaa siltä, että vertaisarviointi sekoitetaan toimittajien tekemään toimitustyöhön, jossa artikkelit tarkastetaan ja annetaan tekstistä palautetta ennen kokoomateoksen julkaisua. Onko mahdollista saada tarkennusta vertaisarvioinnin määrittelyyn?

    1. Kokoomateoksen osalta vertaisarvioinnissa on erilaisia käytäntöjä. Tietojen tallentamista ja vertailua vaikeuttaa se, että kokoomateoksen vertaisarviointikäytänteistä ei useinkaan ole tietoa tietyn julkaisusarjan tai kustantajan osalta. Tiedonkeruukäsikirjassa on määritelty allaolevat minimivaatimukset vertaisarviointille, jotka koskevat myös kokoomateoksia:

      - arvioitavana on koko käsikirjoitus (ei pelkästään abstrakti tai ote)

      - vertaisarviointi on suoritettu ennen julkaisua

      - vertaisarvioinnin tekee ansioitunut sekä julkaisun tekijästä riippumaton asiantuntija.

      1. Anonymous

        Jos toimittajat ovat samasta organisaatiosta kuin artikkelien kirjoittajat, niin heitä ei varmaan voi katsoa riippumattomiksi.

  16. Anonymous

    Jos kokouksella tai konferenssilla ei ole vakiintunutta nimeä (kyseessä yksittäinen tapahtuma), merkitäänkö artikkeli kuitenkin artikkeliksi konferenssijulkaisussa?

    1. Ei merkitä konferenssiksi, vaan jos yksittäisen konferenssin papereista on julkaisu kokoomateos, se merkitään kokoomateosartikkeliksi, tai jos juttu on julkaistu lehdessä, merkitään alkuperäis- tai katsausartikkeliksi.

  17. Anonymous

    Miten pitäisi suhtautua painettuun julkaisuun, jossa osa artikkeleista on sähköisessä liitteessä? Tai hyväksytäänkö sähköisen liitteen artikkelit tilastointiin?

    1. Tiedonkeruuohjeistuksen mukaisesti sähköisessä muodossa olevia julkaisuja koskevat samat säännöt kuin painetussa muodossa olevia julkaisuja. Ts. niiltä vaaditaan esim. ISSN-tunnukset ja ISBN-numerot, mikäli tätä vaaditaan painetuilta julkaisuilta. Sama pätee myös sähköisiin liitteisiin, ISBN-numero tulee näkyä myös liitteissä.

  18. Anonymous

    Jos proceedings-julkaisu on julkaistu lehden suplementtinumerona, käsitelläänkö sitä monografiana vai lehden numerona? Ovatko artikkelit lehtiartikkeleita vai konferenssiartikkeleita?

    1. Mikäli yksittäisen konferenssien artikkeleista muodostetaan lehtien erikoisnumero, ne merkitään lehtiartikkeleiksi.

  19. Anonymous

    Tuleeko vuoden 2013 julkaisujen tiedonkeruuseen muutoksia vai voiko jo alkaa tallentaa luottavaisin mielin tämän vuotisten julkaisujen tietoja? Julkaisujen tekijöille pitäisi voida antaa ohjeita jo alkuvuodesta.

    1. Tiedonkeruun muutoksista vuoden 2013 on kerrottu tiedonkeruukäsikirjassa. Julkaisujen osalta uusi kerättävä tieto on kansallisen yhteisjulkaisun tieto, ts. tieto siitä onko julkaisu tehty yhteistyössä jonkin kansallisen tutkimusorganisaation kanssa, jaoteltuna ryhmiin A) yliopistollinen sairaalanhoitopiiri B) valtion sektoritutkimuslaitos tai C) muu kotimainen tutkimusorganisaatio.

      Julkaisutiedonkeruuta pyritään kehittämään korkeakouluilta saadun palautteen ja ministeriön tietotarpeiden pohjalta. Tämän takia tiedonkeruuohjeisiin saattaa tulla selvennyksiä eri tiedonkeruukohtien osalta. Täysin uudet kerättävät tiedot pyritään aina, kun se on mahdollista, kertomaan vähintään edellisen vuoden tiedonkeruuohjeessa (kuten ylläoleva muutos).

  20. Anonymous

    Hyväksytäänkö teoksen toimitustyö siinä tapauksessa, kun toimittaja on kirjoittanut loppusanat (mutta ei osallistunut alkusanojen tai johdannon kirjoittamiseen)? Eli ovatko alkusanat/johdanto ja loppusanat samanarvoisia tiedonkeruussa?

     

    1. Ohjeistuksen mukaan merkitään "toimitetut julkaisut, joissa toimittajalla on myös tieteellistä panosta, kuten laaja johdanto tai esipuhe". Mikäli loppusanat sisältävät tieteellistä panosta, niin ne hyväksytään julkaisuksi luokassa C2.

  21. Anonymous

    Tiedonkeruukäsikirjan kohdassa 3.3.1.6 Julkaisun tekijät sanotaan: "Julkaisun täydelliset tekijätiedot (ml. ulkomaiset tekijät) siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa."

    Jos on tiedossa tekijöiden etunimet, niin ilmoitetaanko silti vain nimikirjaimet, jos julkaisussa niin on?

    1. Julkaisun tunnistamisen takia tekijätiedot ilmoitetaan siinä muodossa missä ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetiedokannassa, eli vain nimikirjaimet jos tiedot on ilmoitettu tällä tasolla julkaisussa.

      1. Anonymous

        Kuinka suuri synti tämä on? Tietojen ilmoittaja ei välttämättä anna tekijätietoja siinä muodossa kuin ne ovat julkaisussa. Jos alkuperäistä julkaisua ei ole käsissä, on laitettava ne tiedot, jotka tietojan ilmoittaja antaa.

        1. Ei ole suuri synti. Julkaisun identifioinnissa tärkein tunniste on luonnollisesti julkaisun nimi ja toisaalta julkaisukanavan tunnistetiedot.

  22. Anonymous

    Kaipaisin tarkennusta kohtaan "Julkaisujen osalta uusi kerättävä tieto on kansallisen yhteisjulkaisun tieto, ts. tieto siitä onko julkaisu tehty yhteistyössä jonkin kansallisen tutkimusorganisaation kanssa, jaoteltuna ryhmiin A) yliopistollinen sairaalanhoitopiiri B) valtion sektoritutkimuslaitos tai C) muu kotimainen tutkimusorganisaatio."

    Tuleeko tähän oma koodisto kuten muissakin, esim. kansainvälinen yhteisjulkaisu, jossa koodit 0 ja 1. ? Jos tulee, pitäisi ne jo olla saatavissa. Tiedonkeruuta ja tallennusta tietokantaan aletaan jo tehdä.

    1. Kansallisen yhteisjulkaisun tiedot kerätään siten, että julkaisusta merkitään kunkin ryhmän (A-C) osalta koodeilla 0 (ei) ja 1 (kyllä) onko julkaisu ryhmän mukainen kansallinen yhteisjulkaisu, ts. kukin julkaisu saa kolme erillistä koodiarvoa (yhteisjulkaisu yliopistollisen sairaanhoitopiirin kanssa (0/1), yhteisjulkaisu valtion sektoritutkimuslaitoksen kanssa (0/1), yhteisjulkaisu muun kotimaisen tutkimusorganisaation kanssa (0/1).

      Huom! Muihin kotimaisiin tutkimusorganisaatioihin ei lasketa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja.

      1. Voisiko saada esimerkkejä siitä mitä muihin kotimaisiin tutkimusorganisaatioihin lasketaan, jos yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ei lasketa?

  23. Anonymous

    Tiedonkeruukäsikirjassa lukee: "Vieraskielisen julkaisun nimi voidaan tarvittaessa tallentaa translitteroituna versiona. Mikäli julkaisun nimi kuitenkin sisältää erikoismerkkejä (ei-latinalaisia kirjaimia, matemaattisia kaavoja jne.), on varmistettava että erikoismerkit ovat oikeassa muodossa tiedonkeruutiedostossa. Tiedoston käsittely esim. Excel-ohjelmassa saattaa sekoittaa tiedoston merkistöjä."

    Toivoisin vinkkiä siitä, miten muuten kuin avaamalla Exceliin tietoja voi tarkastella. Excel hävittää etunollat pois jne.

    1. Ministeriö lähettää korkeakouluille erillisen ohjeen julkaisutietojen teknisestä käsittelystä.

  24. Anonymous

    Käsikirjassa lukee, että julkaisutiedot lähetetään niimeistään 31.3.2013. Se on pyhäpäivä. Onko deadline siis 28.3.2013?

  25. Hei, amk-käsikirjassa on virheellinen päivämäärä. Tiedonkeruut ovat kuitenkin myöhästyneet, jonka johdosta lähetin 8.3 sähköpostitse väliaikatietoja OKM:n suorittamien tiedonkeruiden aikatauluista seuraavasti:

    Tiedonkeruukäsikirjassa 28.2. päivätyt tiedonkeruut (henkilöstö-, avoin amk-, erikoistumisopinto-, opintopiste-, -toimipiste-, opinnäytetyö-, maahanmuuttajien valmentava koulutus ja sivutoimisen henkilöstön tiedonkeruu) pyritään avaamaan 25.3. Ilmoitan erikseen näiden tiedonkeruiden avaamisesta ja tiedonkeruiden vahvistetuista määräpäivistä. Julkaisutiedonkeruu pyritään avaamaan 8.4. Siitäkin ilmoitetaan erikseen omalla sähköpostillansa. Kullakin tiedonkeruulla tulee olemaan tiedonkeruun avaamisesta lähtien 1-2 viikkoa tiedonsyöttöaikaa.

    Eli julkaisutiedonkeruun avataan 8.4.On hyvä muistaa että tämä on arvio aikataulusta.

  26. Anonymous

    Miten käsitellään musiikki-CD -tallenteita? Voiko CD-levy itsessään olla julkaisutyyppi F1 erillisjulkaisu? Ja jos voi, niin ovatko tekijöinä kaikki tallenteen tekemiseen osallistuneet muusikot (säveltäjät, sanoittajat, esiintyjät)? Entäpä jos tekijä on säveltäjänä ja/tai muusikkona osallistunut yhteen tai useampaan levyn kappaleeseen? Voiko hän ilmoittaa nämä omina julkaisuinaan julkaisutyyppinä F2?

    t. Annamari Ikonen / Metropolia AMK

    1. Anonymous

      Harmittaa tosi paljon, että ohje tuli näin myöhään. Olin jo ehtinyt tehdä tiedoston, jossa on lainausmerkit, mutta tuon ohjeen mukaan Calcissa ei saa laittaa lainausmerkkejä käsin. Hirveä työ alkaa poistaa lainausmerkkejä.

      1. Anonymous

        Ei niitä lainausmerkkejä tarvinnut poistaa. Calc hyväksyi tiedostossa olleet lainausmerkit.

        1. Anonymous

          Kyllä lainausmerkit täytyy poistaa. Muuten tulee ylimääräisiä. Replace all -toiminnolla poistuvat kaikki helposti.

      2. Julkaisutiedonkeruun tiedostomuoto ei ole muuttunut edellisvuodesta. Kuten edellisenäkin vuonna tekstikentät, jotka sisältävät puolipisteitä tulee ympäröidä lainausmerkein. Tämä johtuu siitä, että puolipistettä käytetään tiedostossa (tietokoneohjelman näkökulmasta) kahdessa eri merkityksessä: kentän erotinmerkkinä ja puolipisteenä. Ellei lainausmerkkejä ole, niin tiedostoa käsittelevä ohjelma jakaa tiedoston kenttiin väärin,

        On huomattava, että ministeriön ohje kuvaa siirtotiedoston muotoa ottamatta kantaa miten tiedosto on tuotettu - hienosti sanottuna se on rajapintakuvaus. Eri korkeakoulut ttuottavat tiedot ministeriön pyytämät tiedot eri tavoin. Toiset tulostavat julkaisutietokannastaan siirtotiedoston mukaisen raportin, toiset tekevät siirtotiedoston käsin.

        Ohjeessa kuvataan yksi tapa tuottaa OKM:n määrittelemä tiedostomuoto Calc-ohjelmalla, koska korkeakoulukentässäkin yleinen Excel-ohjelma ei tehtävästä suoriudu. Ohje ei ole mitenkään normatiivinen, vaan kuvatun tiedoston voi tuottaa edelleen miten tahansa, kunhan se täyttää tiedoston muodolle asetetut vaatimukset. Oma keskustelunsa on kuinka hyvin CSV-tiedostomuoto soveltuu monimutkaisen tiedonsiirron, kuten julkaisutiedonkeruun, rajapinnaksi. Palataan tähän sitten kun sen aika on.

        Jos on lainausmerkkejä lisännyt käsin, niin replace all -toiminto tulee apuun, kuten neuvokas Anonymous yllä neuvookin.

        1. Anonymous

          Ohje Calc-ohjelman käyttämisestä tuli aika paljon jälkikäteen. Olin ehtinyt tallentaa csv-tiedoston Excelistä. Olisi ollut kiva, jos olisi ollut tarkempi ohje, miten alunperin Excelillä tehty tiedosto muutetaan Calcin kautta oikeaan muotoon.

          Muutenkin olisi ystävällistä, jos ohjeet olisivat valmiit jo alkuvuodesta, jotta asioita ei tarvitsisi muutella jälkikäteen.

    2. Kiitos kommentista! Nyt linkin pitäisi toimia oikein.

  27. Anonymous

    Mikä merkistön pitää olla valittuna, kun avaa csv-tiedoston Calc-ohjelmaan?

  28. Anonymous

    Merkistökoodauksen (Character Set) pitää olla sama kuin, jolla csv-tiedosto on alunperin tehty. Jos csv-tiedosto on tehty Windowsin Excelillä, niin yleisin Suomessa käytetty merkistökoodaus on "Western Europe (Windows-1252/WinLatin 1)". Tällä merkistöllä ei kuitenkaan voi esittää esim. kyrilliikkaa.

    1. Anonymous

      Jos csv-muotoinen tiedosto on avattu Exceliin ja tallennettu uudelleen csv-muotoon, niin siinäkin tapauksessa merkistö on siis tuo Western Europe (Windows-1252/WinLatin 1)?

  29. Anonymous

    solightVarmasti käytetyn työaseman maakohtaiset asetukset saa selville paikallinen it-tukesi.Yllä mainittu on uskoakseni yleisin Suomessa käytetty Windows-merkistö, vaikka se ei enää oikein riitäkään nykyisiin tarpeisiin.

  30. Anonymous

    Luokan I1 kohdalla lukee:

    Luokkaan eivät sisälly:

    -Televisio tai radiohaastattelut

    Kelpaavatko painetussa julkaisussa olevat haastattelut - siis haastattelun tekijän osuus mihinkään julkaisutyyppiin?

    1. Julkaisutiedonkeruun ohjeistuksen mukaan "Julkaisutietojen keräämisellä halutaan saada tietoa korkeakoulujen tutkimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Täten tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee A) pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön ja B) tekijöillä ja tutkimus- ja asiantuntijatyöllä tulee olla yhteys korkeakouluun."

      Tässä kontekstissä haastattelun tekijän osuus ei riitä siihen, että julkaisu otettaisiin mukaan julkaisutiedonkeruuseen.

  31. Haluaisin selvyyttä tutkijan ja korkeakoulun yhteydestä. Jos tutkija on täysipäiväisesti meidän palkkalistoillamme, mutta on toisen yliopiston (SA:n) huippuyksikön yhden tutkimusryhmän johtaja, kuuluvatko tutkijan julkaisut molemmille korkeakouluille? Tutkijallemme oli toisesta sanottu huippuyksiköstä, että hänen täytyy ilmoittaa julkaisunsa myös toisen yliopiston nimissä.

    Ne julkaisut, joissa affiliaatio on, ovat toki selkeämpiä tapauksia. Mutta jos julkaisussa ei ole affiliaatiota, voiko yliopisto, jossa huippuyksikkö on, ilmoittaa tutkijamme julkaisut ominaan?

  32. Ja toinen kysymys vertaisarvioinnista.

    Onko se vertaisarviointia, jos kokoomateoksen kirjoittajat arvioivat toistensa kirjoitukset?

    1. Tiedonkeruukäsikirjassa olevan vertaisarvioinnin määritelmän mukaan, "vertaisarvioinnin tekee ansioitunut sekä julkaisun tekijästä riippumaton asiantuntija". Tämä vaatimuksen perusteella kuvattu tilanne ei ole vertaisarviointia.

  33. Tiedonkeruun käsikirjassa sanotaan, että julkaisutyyppiin A2 eivät kuulu kommentit (comments), vaan ne kuuluvat julkaisutyyppin B1. Journal of Cell Science -lehdessä vertaisarvioidaan myös commentary-osiossa julkaistut artikkelit. Onko näiden artikkelien julkaisutyyppi silloin A2 vai B1? Minusta ne kuuluisivat luokkaan A2. Voisiko julkaisutyyppien ohjeeseen merkitä joko

    A) A2-luokkaan eivät sisälly vertaisarvioidut kommentit (luokka B1)
    B1-luokkaan sisältyvät myös vertaisarvioidut kommentit. 

    tai

    B) A2-luokkaan sisältyvät vertaisarvioidut kommentit
    B1-luokkaan eivät sisälly vertaisarvioidut kommentit (luokka A2). 

     

    1. 2013 käsikirjaa on muokattu alemman vaihtoehdon mukaiseksi.

  34. Anonymous

    Kysymys TUTKI-julkaisutiedonkeruuseminaariin liittyen konferenssijulkaisuihin: Voiko julkaisemattomat tai vain rajoitetusti saatavissa olevat konferenssipaperit julkaista esim. amk:n/yliopiston/projektin tms. sivuilla, jotta OKM:n julkisuuskriteeri täyttyisi? Ja voiko sen edelleen luokittaa A4/B3/D3?

    1. Tiedonkeruun käsikirjassa konferenssijulkaisujen julkisuudesta on linjatta allaolevalla tavalla:

      "Konferenssijulkaisun julkisuus määritetään samoin kuin muidenkin julkaisujen, eli julkaisun täytyy olla julkisesti saatavilla. Julkaisija on pääsääntöisesti jokin yllä olevista tahoista, pelkästään yksittäisen kirjaston aineistoissa (esim. julkaisuarkisto) tai tutkijan kotisivuilla julkisena oleva julkaisu ei ole julkisesti saatavilla. Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla. CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta."

  35. Ovatko konferenssijulkaisuissa julkaistut short paperit verrattavissa ministeriön tiedonkeruussa full paperiin vai extended abstracteihin? Voisiko tämän kirjata tulevaan tiedonkeruun käsikirjaan?

    Esimerkii konferenssista, jossa on sekä short että full papereita: http://ceur-ws.org/Vol-955/

    1. TUTKI-julkaisutiedonkeruuseminaarissa 18.9.2013 Jukka Haapamäki toivoi tieteenalojen edustajilta esimerkkejä siitä millä perusteella julkaisu on short paper tai full paper. Onko esimerkkejä tullut? Vuoden 2013 tiedonkeruun käsikirjassa ei ollut mainintaa short papereista. Jäävätkö ne tiedonkeruun ulkopuolelle siksi, että käsikirjassa sanotaan, että vain full paperit otetaan?

      1. Esimerkkejä Short papereista ei ole tullut. Käsikirjaan ko. kohta muotoiltiin seuraavasti:

        "Konferenssijulkaisuissa julkaistaan erilaajuisia julkaisuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa otetaan huomioon vain täydelliset kirjalliset versiot konferenssiesitelmistä (full paper). Full paper määritellään alalla vallitsevan käytännön mukaan, sivumäärä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Konferenssiesitelmien abstrakteja, laajennettuja abstrakteja (extended abstract), postereita tai Powerpoint- esityksiä ei oteta huomioon."

  36. Anonymous

    Kirjoittajia hämää se, että joidenkin julkaisutyyppien (A3 ja B2) määrittelyissä on lause: Kirjalla on pääsääntöisesti ISBN-numero.

    Ammatillisesta artikkelista (D2) sen sijaan napakasti ja yksiselitteisesti:

    • Kirjalla on ISBN-numero
    1. Vuoden 2013 käsikirjassa myös ammattillisten artikkeleiden kohdalla muotoilu on "kirjalla on pääsääntöisesti ISBN-numero". ISBN-numero annetaan julkiseen käyttöön tarkoitetulle kirjalle tai muulle erillisteokselle. Tiedonkeruussa ISBN-numero varmistaa sen, että teos on julkinen. Mutta teoksen julkisuus voidaan varmistaa myös muutenkin, joten ISBN-numeron vaatimus ei ole ehdoton. 

  37. Anonymous

    Olen yrittänyt löytää niin yksinkertaista määritelmää tieteellisen ja ammatillisen julkaisun eroksi, että sen jokainen artikkelin kirjoittaja ymmärtäisi. Määritelmän pitäisi olla lyhyt ja ytimekäs.

    Tästä tulee koko ajan erimielisyyttä.

     

    1. Tiedonkeruukäsikirjassa on määrittelyt tieteellinen ja ammatillinen julkaisuista. Tiedonkeruu määritelmä lähtee siitä, että julkaisut luokitellaan tieteellisiksi tai ammatillisiksi julkaisukanaviksi niiden kohdeyleisön perusteella. Määrittely tehdään siis pääsääntöisesti julkaisukanavakohtaisesti.

  38. Anonymous

    Mitä ominaisuuksia vähintään pitää verkkolehdellä olla, jotta sitä voidaan pitää lehtenä. Nimiösivu? Toimituslaatikko?

    Jos verkkojulkaisun nimi on Bulletin, niin sehän ei kai takaa verkkojulkaisun olevan lehti?

    1. Verkkolehdillä on samat vaatimukset kuin painetuillakin julkaisuilla. Yksi hyvä tuntomerkki julkaisutiedonkeruun piiriin kuuluvista julkaisuista on, että niillä on ISSN-tunnus tai ISBN-numero, jotka annetaan vain julkiseen käyttöön tarkoitetuille julkaisuille.

  39. Anonymous

    Jos lehti ilmoittaa noudattavansa peer review –käytäntöä ja esim. Ulrich’s-lehtiluettelossa lehteä ei ole merkitty referee-tyyppiseksi, mihin lähteeseen pitäisi luottaa?

    1. Myös Ulhrich's lehtiluettelossa on havaittu virheitä vertaisarviointikäytäntöjen ilmoittamisen suhteen, joten sitä ei voi pitää ehdottomana auktoriteettina.

  40. Anonymous

     Huomioidaan julkaisutyyppi F2:een:

    Opinnäytekonsertti, jossa opiskelija soittaa jotain instrumenttia ja ohjaava opettaja säestää?

    1. Taiteellisen julkaisun ensimmäinen määritelmä on:

      "Julkaisu on syntynyt tekijän tai tekijöiden tarkoituksellisen, taiteelliselle näkemykselle perustuvan toiminnan myötä ja vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun."

      Opiskeliijoiden julkaisuja ei oteta huomioon julkaisutiedonkeruussa, joten kysymyksellä ilmeisesti tarkoitetaan ohjaavan opettajan osuutta. Kuvauksen perusteella se ei täytä em. vaatimusta.

       

  41. Anonymous

    Jos julkaisu on selvästi ammatillinen, mutta siitä puuttuu ISBN, niin voiko tällaisen julkaisun noin vain laittaa julkaisutyyppiin E1? Minusta ei, mutta on vaikea sanoa kirjoittajalle, että tämä julkaisu ei nyt kelpaa.

    1. Tiedonkeruussa ISBN-numero varmistaa sen, että teos on julkinen. Mutta teoksen julkisuus voidaan varmistaa myös muutenkin, joten ISBN-numeron vaatimus ei ole ehdoton.

  42. Anonymous

    Menee luottamus koko systeemiin, kun huomaa, miten väärin tietoja ilmoitetaan. Eräskin konferenssijulkaisun lyhyt esipuhe on ilmoitettu A1:ksi. Eivät kai esipuheet ole vertaisarvioituja? Vastaavia on vaikka kuinka paljon.

  43. Anonymous

    Jos sama kustantaja julkaisee samasta kirjasta sekä painetun että verkkoversion, onko verkkoversio rinnakkaistallennettu? Ohjeen määritelmässä rinnakkaistallennetusta puhutaan minusta artikkeleista.

    1. Tiedonkeruun Avoin saatavuus-kohdan määritelmät viittaavat artikkeleiden avoimeen saatavuuteen.

  44. Anonymous

    Nyt on viikko 48. Saammekohan pian uudet tiedonkeruukäsikirjat?

    1. Ainakin minä yhteyshenkilönä sain tiedonkeruukäsikirjan jo lokakuun lopussa.

      Samalla tässä kyselen, tuleeko käsikirja verkkoon johonkin? Edellinen oli Raketin sivujen alla (http://raketti.csc.fi/paattyneet/xdw/dokumentit/tiedonkeruut/2012/yliopistot/).

    2. Tiedonkeruukäsikirjat ja ohjeet löytyvät täältä

  45. Anonymous

    Jotkut kirjoittajat ilmoittavat kirjan lukuja artikkeleina. Missähän raja kulkeen?

    1. Kysymystä olisi helpompi lähestyä esimerkkien kautta. Rajalla kulkevista tapauksista tieteelliset vuosikirjat merkitään kokoomateoksiksi ja lehtien erikoisnumerot merkitään lehtiartikkeleiksi.

      Editoitu 17.2. Vuosikirja-artikkelit käsitellään lehtiartikkeleina, etenkin jos kyseessä on säännöllinen vuosittain ilmestyvä julkaisusarja, jolla on ISSN-tunnus.

      1. Syksyn 2013 TUTKI-julkaisutiedonkeruuseminaarissa oli puhetta, että vuosikirjat luokiteltaisiin lehdiksi. Tämä ei siis pidäkään paikkaansa?

        Tosin A3-luokka onkin luontevampi luokka sellaisille vuosikirjoille, jolla on ISBN.

        Vuosikirjoille voi joissakin tilanteissa olla tarvetta varata samalla tavalla 2 kenttää sarjatiedon ilmoittamiseksi kuin konferenssiartikkeleille. Esim. viimeisin Redescriptions-vuosikirja on toisaalta Redescriptions-vuosikirjasarjaa, mutta myös ilmestynyt SoPhi-julkaisusarjassa (jolla myös issn). Tässä tapauksessa molemmat sarjat ovat Jufo-tasolla 1. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5297-6

        1. Kiitos huomiosta. Syksyn 2013 julkaisutiedonkeruuseminaarissa oli todellakin puhetta, että vuosikirja-artikkeleita käsitellään lehtiartikkeleina, etenkin jos kyseessä on säännöllinen vuosittain ilmestyvä julkaisusarja, jolla on ISSN-tunnus. En ollut tätä kuitenkaan huomannut muuttaa käsikirjaan, josta syystä ylläoleva teksti oli väärinkirjoitettu.

          Olennaista on, että julkaisu merkitään sellaiseen luokkaan, jossa luokan olennaisimmat julkaisukanavan tunnistetiedot julkaisussa ovat olemassa. 

  46. Anonymous

    Konferenssijulkaisujen (A4) luokituksessa on ongelma. Miten merkitään konferenssiartikkelit, jos käsikirjan kriteerit eivät täyty? Esim. ei ole ISBN- eikä ISSN-numeroa ja artikkeli ei ole julkisesti saatavilla vaan esim. salasanan takana?

    Kuinka ISBN ja ISSN numeroa voidaan edellyttää konferenssijulkaisuilta (CD-ROM, muistitikku), kun JUFOssakaan ei kaikilla hyväksytyillä julkaisukanavilla ole noita. JUFOssa on lehtiä, sarjoja, konferenssejä, joilta puuttuu ISSN. Samoin kustantajia, joilta puuttuu ISBN.

    Julkisuusvaatimus vaikuttaa turhan vaativalta konferessijulkaisujen kannalta, koska käytännössä maksumuurin takana olevat lehtiartikkelitkaan eivät ole julkisia. Voisiko edes ammatillisten konferenssijulkaisujen (D3) vaatimustasoa madaltaa siten että pakollisista ISBN- ja ISSN-numeroista ja julkisuudesta luovuttaisiin?

     

    1. Anonymous

      Ei voi verrata verkkolehdissä oleviin artikkeleihin! Niihen on pääsy kirjastojen kautta kenellä tahansa.

      1. OKM:n julkaisutiedonkeruulla pyritään lähtökohtaisesti saamaan tietoa toisaalta korkeakoulujen tutkimustoiminnasta (julkaisutyypit A-D) ja toisaalta korkeakoulujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta (julkaisutyyppi E). Kerättävät julkaisutyypit on määritelty ja rajattu tämän mukaisesti. Konferenssijulkaisujen osalta julkaisutiedonkeruussa on vedetty raja tiettyjen julkaisumuotojen väliin (full paperin ja abstraktin väliin), jotta kerättävät julkaisut olisivat verrannollisia muiden julkaisutyyppien julkaisumuoitoihin ja jotta ne kertoisivat aidosti uutta tietoa tuottavasta tutkimustoiminnasta. Julkaisujen julkisuusvaatimuus liittyy yleisiin tieteellisten ja ammatillisten julkaisujen määritelmiin. Julkaisu ei vie tiedettä eteenpäin tai tuo uutta tietoa ammattiyhteisölle, mikäli se ei ole julkinen. Konferenssijulkaisujen osalta julkisuuskriteeri on määritelty käsikirjan mukaisesti, ISSN tai ISBN-tunnuksia ei konferenssijulkaisuilta vaadita, vaikkakin niiden olemassaolo takaa julkaisun julkisuuden. Mutta konferenssijulkaisu voi olla julkinen myös ilman ko. tunnuksia, kunhan se on julkisesti saatavilla.

        Ne julkaisumuodot jotka eivät täytä tiedonkeruun kriteereitä kertovat omalla tavallaan korkeakoulujen tutkimustoiminnan vaikuttavuudesta tai tutkimustoiminnan prosessista, mutta tiedonkeruussa sovittujen kriteeristöjen mukaan ne eivät kerro uutta tietoa tuottavasta tutkimustoiminnasta, eikä niitä siksi oteta mukaan julkaisutiedonkeruuseen. Julkaisutiedonkeruun ulkopuolelle jää muitakin julkaisumuotoja, jotka kertovat tutkimustoiminnan vaikuttavuudesta. Luonnollisestikin sovitut kriteeristöt ovat vain yksi tulkinta tilanteesta, mutta ne ovat yhteisesti sovitut kriteerit joiden mukaan kaikki korkeakoulut toimivat.

        Jukka Haapamäki

        1. Anonymous

          Jos konferenssiartikkelit ovat muistitikulla, jonka voi ostaa konferenssin järjestäneeltä yhteisöltä, voiko muistitikkua pitää julkaistuna?

  47. Jos konferenssiartikkelit julkaistaan konferenssin verkkosivuilla papers-otsikon alla ilman, että niitä on koottu varsinaiseksi yhdeksi julkaisuksi, täyttävätkö artikkelit silloin konferenssijulkaisun määritelmän?

    Esim. http://www.stir.ac.uk/education/researching-work-and-learning/

    Esim. http://gamephilosophy2013.b.uib.no/papers-and-slides/

    1. Konferenssiartikkeleiden kohdalla julkaisemiselle tarkoitetaan, että julkaisun yhteydessä tehdään jonkinlaista toimitustyötä jonka yhteydessä julkaistavat artikkelit valitaan. Täten suoraan verkkosivuille julkaistut artikkelit eivät täytä konferenssijulkaisun määritelmää.

  48. Voisiko tällä sivulla oleviin kommentteihin saada dokumentoiduksi tiedonkeruuseminaarissa käsitellyt vastaukset? Kysymykset kun oli tältä sivulta kerättyjä.

  49. Anonymous

    Jos kokoomateoksen toimittajat ovat samat kuin artikkelien kirjoittajat, niin tilastoidaanko kokonaisuus vai myös artikkelit?

    1. Kirja on tiedonkeruukäsikirjassa määritelmty seuraavasti (C1 julkaisutyypin kohdalla), "Kirjalla yksi tekijä tai useampi tekijä jotka ovat vastuussa koko kirjasta." Kokoomateoksissa lähtökohtaisesti on olemassa toimituskunta, joka koostaa kokoomateoksen pääosin muiden kirjoittamista artikkeleista. Näiden perusteella kysymyksessä tuntuisi olevan kirja.

  50. Anonymous

    Jos konferenssijulkaisun ISBN on suomalaisen korkeakoulun, mutta konferenssi kansainvälinen = järjestäjiä eri maista, laitetaanko kotimaiseksi julkaisuksi?

    1. Anonymous

      Tai jos ISBN on suomalainen, mutta konferenssi on pidetty toisessa maassa?

    2. Eikös julkaisun kansainvälisyys tule kustantajan kotimaasta? Jos ISBN on suomalainen, niin minusta silloin julkaisu ei ole OKM:n määritelmän mukaan kansainvälinen. Toki olemme aina kritisoineet tätä, että Suomesta ei voi tulla kansainvälisiä julkaisuja, mutta se on ihan eri keskustelu.

      1. Tiedonkeruukäsikirjan mukaan "Konferenssijulkaisujen osalta julkaisijalla tarkoitetaan konferenssijulkaisun kustantajaa". Tähän näkemykseen päädyttiin syksyllä 2012 kokoontuneessa julkaisutiedonkeruun kehittämistyöryhmässä.

  51. Anonymous

    Mitenkäs tällainen tapaus: julkaisulla  on ISBN, mutta vain abstraktit ovat julkisia. Abstraktin sivulla lukee: Taken from The Proceedings of The XXIV ISPIM Conference - Innovating in Global Markets: Challenges for Sustainable Growth Conference held in Helsinki, Finland on 16 to 19 June 2013. ISBN ISBN 978-952-265-421-2. The full paper and/or presentation is available to current members of ISPIM who must log in to the Members Section of http://www.ispim.org to gain access.

    1. Lähtökohtaisesti julkaisun julkisuus tarkoittaa että se on julkisesti saatavilla ja kiinnostuneiden tutkijoiden käytettävissä. Perinteisesti ajatellen lehtien tilausmaksut jne. eivät vielä tee julkaisusta ei-julkista, mutta se että julkaisun saadakseen pitäisi liittyä jäseneksi johonkin järjestöön on vastoin julkisuuden periaatetta.

  52. Anonymous

    OKM kerää tiedot väitöskirjoista tänä vuonna. Milloin saamme tarkemmat ohjeet? Tietoja tarvitaan tietokannan kehittelyä, ohjeistusta ja tiedonsiirtoja varten.

    Tässä muutamia kysymyksiä:
    1)Miten toimitaan kun meidän henkilökuntaan kuuluva henkilö on ollut jatko-opiskelija toisessa yliopistossa ja tehnyt väitöskirjan sinne? Laitetaanko G4/G5-teoksena meidän yliopistomme tietokantaan vai C1:nä?
    2)Tarvitseeko OKM muuta tietoa kuin yliopisto-tason tiedon? Jos tarvitsee alayksikkö-tiedon, niin mikä yksikkö laitetaanko organisaation alayksiköksi, kirjassa ensimmäisenä mainittu, opiskeluyksikkö, työyksikkö? Väitöskirja tehdään usein useiden yksiköiden nimiin, tarvitseeko kaikista näistä meidän omista yksiköistä lähettää tieto?
    3)Onko väitöskirjoilla Jufo-tasoa?
    4)Mitä tietoja väitöskirjoista on toimitettava OKM:lle? Voisiko OKM merkitä alla olevaan luetteloon X, jos tieto kerätään; * = jos tieto on olemassa se pitää ilmoittaa; EI = tietoa ei kerätä väitöskirjoista.

    Tiedonkeruukohta
    3.3.1.1 Julkaisutyyppi
    3.3.1.2 Julkaisun tieteenala
    3.3.1.3 Julkaisun koulutusala
    3.3.1.4 Organisaation tekijät
    3.3.1.5 Organisaation alayksikkö
    3.3.1.6 Julkaisun tekijät
    3.3.1.7 Julkaisun tekijöiden lukumäärä
    3.3.1.8 Kansainvälinen yhteisjulkaisu
    3.3.1.9 Kansallinen yhteisjulkaisu
    3.3.1.10 Julkaisun nimi
    3.3.1.11 Julkaisuvuosi
    3.3.1.12 Volyymi
    3.3.1.13 Numero
    3.3.1.14 Sivut
    3.3.1.15 Artikkelinumero
    3.3.1.16 Julkaisun kieli
    3.3.1.17 Lehden / sarjan nimi
    3.3.1.18 ISSN
    3.3.1.19 ISBN
    3.3.1.20 Emojulkaisun nimi
    3.3.1.21 Emojulkaisun toimittajat
    3.3.1.22 Kustantaja
    3.3.1.23 Julkaisun kustannuspaikka
    3.3.1.24 Julkaisumaa
    3.3.1.25 Julkaisun kansainvälisyys
    3.3.1.26 DOI tunniste
    3.3.1.27 Pysyvä verkko-osoite
    3.3.1.28 Avoin saatavuus
    3.3.1.29 Lähdetietokannan koodi
    3.3.1.30 EVO -julkaisu
    3.3.1.31 Julkaisun julkaisufoorumiluokitus korkeakoulussa
    3.3.1.32 Julkaisun korkeakoulukohtainen id

  53. Anonymous

    Jos Juulissa on virhe (esim. linkki väärin), kenelle siitä ilmoitetaan? Vai eikö tietoja korjata?

  54. Anonymous

    Vieläkö tänne jätettyihin kysymyksiin vastataan?

    Kysyisin asiakaslehdissä julkaistuista artikkeleista. Tilastoidaanko nekin? Asiakaslehdistä esimerkkejä:

    Tietokapula: http://www.kiertokapula.fi/kiertokapula/asiakaslehti/

    M+-lehti: http://www.motiva.fi/ajankohtaista/m_-lehti

  55. Tiedonkeruukäsikirjan mukaan tästä vuodesta alkaen kerätään tiedot väitöskirjoista. Tarkoitetaanko sillä kaikkia yliopistossa hyväksyttyjä väitöskirjoja vai niiden henkilöiden väitöskirjoja, joiden affiliaationa on meidän yliopisto? Esim. ihminen voi olla töissä sektoritutkimuslaitoksessa ja tehdä siellä työnään väitöskirjan meille. Hänen julkaisuissaan affiliaatio on ao. tutkimuslaitos. Luetaanko väitöskirja kuitenkin meidän julkaisuihimme? Entä siihen sisältyvät artikkelit?

  56. Anonymous

    Voiko jonnekin ilmoittaa Juulista ja näistä raporteista löytyvistä virheellisistä jufo-tasoista?

    1. Virheellisistä jufo-tasoista voi ilmoittaa opetus- ja kulttuuriministeriöön allekirjoittaneelle.

      terv,

      Jukka Haapamäki

  57. Jufo-tason 1 vertaisarvioidussa konferenssissa pidetystä posterista on tehty paperi, jolla on tieteellisen julkaisun rakenne ja joka on ilmestynyt verkkoprosarissa osiossa Posters (http://www.hotmobile.org/2014/index.php?id=demo). Onko tällainen julkaisu luokiteltavissa A4-tyyppiseksi?

     

    Tästä on noussut keskustelua liittyen tiedonkeruukäsikirjassa A4-tyypin määritelmässä olevaan kohtaan:

    "Luokkaan sisältyvät mm.:

    - Tieteellisen seminaarin kutsutuista esitelmistä tai postereista tehdyt artikkelit"

    1. Ottamatta sen enempää kantaa posteri-yhteyteen, ei artikkelia minusta voi raportoida ollenkaan, koska artikkeleista ei ole koottu kokoomateosta vaan artikkelit listataan verkkosivuilla. Vaikka ne julkisia verkkosivulla ovatkin, ei niitä ole julkaistu toimitettuna kokoomateoksena kuten raportoitavaksi hyväksyttävät konferenssiartikkelit tulee julkaista.

  58. Netistä löytyi sivu, jossa kuvataan tieteenaloja vähän perusteellisemmin kuin tällä sivustolla julkaistussa luettelossa. Voiko tätä käyttää?

    http://www.oulu.fi/sites/default/files/CRIS_Tilastoluokitus_selityksin_2012.pdf

  59. Hei,

    Tuo sama on tällä sivustolla ministeriön päätöksenä 25.11.2010 täällä: OKM:n tiedonkeruissa käytettävä tieteenalaluokitus.

    T. Liisa

  60. Yliopistojen tiedonkeruun käsikirja 2013 s. 19 ja Tiedonkeruukäsikirja 2014 (luonnos), s. 19: "Yhteys korkeakouluun todetaan ensisijaisesti tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella (eli tekijä mainitsee julkaisussa korkeakoulun nimen)."

    Tarkoitetaanko ohjeissa, että julkaisu on aina merkittävä sille ja vain sille (tai niille) tutkimusorganisaatiolle joka julkaisussa mainitaan tekijän affiliaationa? Vai voiko julkaisun kohdentaa harkinnan mukaan eri organisaatiolle kuin julkaisussa on ollut? Jos tarkoitus on, että julkaisu kohdennetaan sille ja vain sille organisaatiolle, joka julkaisussa mainitaan, ohjeessa pitäisi sanoa asia selvemmin.

  61. Millä tavoin OKM ohjeistaa yliopistoja toimittamaan tiedot tutkimushankkeiden rahoituksesta EU:n OpenAIRE-portaaliin?

    OpenAIRE on EU:n kehittämä avoimen julkaisemisen infrastruktuuri, jonka avulla voidaan seurata EU-rahoitteisten tutkimushankkeiden asettamien avoimen julkaisemisen vaatimusten toteutumista.

  62. Keskustelu julkaisutiedonkeruusta on siirtynyt toisaalle: Vanha keskustelusivu julkaisutiedonkeruusta