Child pages
  • Toimintamalli korkeakoulujen tietomallin hallintaan
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Toimintamalli korkeakoulujen tietomallin hallintaan (versio 1.2. 11.7.2013)

Miten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja yhteismitallisen raportoinnin määrityksiä ylläpidetään korkeakoulukentän yhteistyössä

1 Tavoite

Tässä dokumentissa kerrotaan mitä tarkoitetaan korkeakoulujen tietomallilla (aiemmin XDW-malli), miten sitä käytetään, minkälaisella toimintamallilla sen laajennuksia ja muutoksia hallitaan sekä mitä hyötyjä siitä on korkeakouluille. Toimintamalli käsittää keskeisesti muutos- ja laajennusprosessiin, joka on myös tämän muistio pääfokus. Toimintamallin määrittelyn ja siten tämän dokumentin ”omistaa” RAKETTI-ohjausryhmä. Korkeakoulujen tietomallin ja se hallintaan liittyvän toimintamallin valvominen sekä tämän dokumentin tekeminen on delegoitu KOKOA-koordinaatioryhmälle. Dokumentilla pyritään tässä vaiheessa kattamaan ainakin opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruutarpeet, mutta sitä suositellaan käytettävän korkeakoulujen yhteisesti sopimien tietomääritysten hallintaan. Kuvattua toimintamallia käytetään RAKETTI-hankkeen aikana pilottiluotoisesti ja sen dokumentointia kehitetään sen mukaan kun ymmärrys korkeakoulujen tietomallin käytön vaikutuksista lisääntyy ja kokemukset hallintamallin hyvistä käytännöistä korkeakoulujen välisessä yhteistyössä tulevat esille. Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen muistiossa on perusteltu tarve korkeakoulujen ja OKM:n yhteiselle tietomallille.  RAKETTI-hankekauden aikana määritetään hankekauden jälkeinen hallintamallin organisointi ja omistajuus sekä dokumentti sen mukaiseksi.

1.1 Tietomalli ja sen tavoitteet

Korkeakoulujen tietomalli (aiemmin XDW-malli) on joukko käsitteiden kuvauksia, jotka on laadittu tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja tietojen yhteismitallisuuden kehittämiseksi korkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden viranomaisten yhteistyöllä. Sen tavoitteena on tehostaa korkeakoulujen yhteistyötä korkeakoulujen kesken ja viranomaisten kuten opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Mallia kannattaa käyttää korkeakouluissa, viiteryhmissä ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeissa tietomallin pohjana tietojärjestelmiä ja tiedonsiirtomäärityksiä suunniteltaessa.

1.2 Tietomallin asema

Tämä dokumentti ei ole korkeakouluja velvoittava, tietomallin käyttökään ei ole velvoittava, mutta säädöstyyppisten tietojen tuottaminen tietomallin muodossa viranomaisille voidaan velvoittaa esimerkkinä VIRTA-tietovarannon rajapinta.  Tietomalli pyrkii yleisesti hyväksytyn standardin rooliin. RAKETTI-ohjausryhmä on asettanut KOKOA-koordinaatioryhmän tehtäväksi kehittää ja valvoa tietomallin hallintaa. Tässä dokumentissa pyritään kuvaamaan tarkoituksellisesti suhteellisen löyhästi rakennetta, rooleja ja toimintamallia hallita korkeakoulujen tietomallia korkeakoulujen ja OKM:n kesken. Paljon asioista jää edelleen ilmaan ja tarkemmin määrittelemättä, koska ei ole vielä syntynyt hyviä tapoja järjestää niitä, mutta toivottavasti ajan myötä yhteistyössä syntyy.

1.3 Tietomallin käyttö

Käyttämällä korkeakoulujen tietomallia voidaan pyrkiä takaamaan tietojärjestelmien yhteentoimivuus, tietojen siirrettävyys tietojärjestelmien välillä ja tietojen yhteismitallisuus raportoitaessa. Tietomallia yhdessä kehittämällä ja käyttämällä voidaan säästää huomattaviakin kustannuksia, kun uusissa tai modernisoitavissa tietojärjestelmissä tarvittavien tietomallien käsitemäärittelytyötä ei tarvitse aloittaa tyhjästä.

Korkeakoulujen hankkeissa malliin kohdistuu jatkuvasti laajennus- ja muutostarpeita, jotka ovat tietomallin käytettävyyden ja uusiutumisen kannalta tärkeitä. Tietomalli on suunniteltu laajennettavaksi, joten uusien osa-alueiden lisääminen, tai olemassa olevien osioiden tarkentaminen on mahdollista. Tietomallin joustava laajentaminen ja sujuva muutoksenhallinta on sen elinehto.

Tämä dokumentti on voimassa RAKETTI-hankkeen ajan ja siitä vastaa KOKOA-koordinaatioryhmä. RAKETTI-hankkeen aikana dokumentista muokataan hankkeen jälkeisen ajan hallintamalli.

 

Kuva 1. Korkeakoulujen tietomalli yhteentoimivuuden ja yhteismitallisuuden välineenä.


Dokumentissa käytetty sanasto (määritettävä ja kuvattava!)

  • Käsite
  • Attribuutti
  • Koodisto, käsitteen ilmentymä: koodistot ovat käsitteiden yksittäisiä ilmentymiä; käsitteiden ilmentymätaso
  • Käsitteiden väliset suhteet; yhteydet; relaatiot
  • (lakisääteisiä) omistajia
  • yhteentoimivuuden määritys
  • tiedonsiirtorajapinnat
  • tiedonsiirtomääritykset
  • rajapinta- ja muita määrityksiä voidaan nostaa tietomallin ohessa  julkaistaviksi ”standardeiksi”
  • konteksti; näkökulma: eri käyttöyhteys
  • tietomallin tasot
  • implementaatiot

 
2 Korkeakoulujen tietomalli

Korkeakoulujen tietomalli on koottu korkeakoulun toiminnan näkökulmasta, taloushallinnon, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan, henkilöstö- ja tilahallinnon sekä opiskelun ja opetuksen alueilta. Se on avoin internetissä oleva tietolähde ja vapaasti hyödynnettävissä. Korkeakoulujen tietomalli julkaistaan myös koneluettavassa muodossa.

Tietomalli on osa korkeakoululaitoksen yhteistä kokonaisarkkitehtuuria. Korkeakoulujen tietomallin kehityksessä huomioidaan julkisen hallinnon yleinen sanastotyö sekä koulutuksen ja tutkimuksen osa-alueen että koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityö.

2.1 Yhteiset käsitteet

Tietomalli sisältää joukon käsitteitä (noin 600) sekä niihin liittyvät tiedot:

  • Käsitteen nimi
  • Käsitteen määritelmä
  • Käsitteen ominaisuudet eli attribuutit
  • Käsitteiden yhteydet toisiin käsitteisiin
    • yhteyksien roolit,
    • yhteyksien suunnat sekä
    • yhteyksien rajoitteet
  • Käsitteeseen liittyvät koodistot

 

Kuva 2: Esimerkki julkaisuun liittyvästä osasta tietomallin uml-kuvausta (tietomalli.csc.fi).


Monet käsitteistä ovat niin yleisiä, että niitä voidaan käyttää monessa eri kontekstissa, joten käsitteisiin liittyvien tietojen lisäksi on laadittu selkokieliset käsitteiden selitykset, jotka auttavat ymmärtämään käytettävää kontekstin. Eri konteksteissa voidaan käyttää eri joukkoa käsitteille määritellyistä tiedoista, kuten määritelmästä, attribuuteista, yhteyksistä ja koodistoista. Käsitteiden ja niiden välisten suhteiden kuvauksessa käytetään UML-notaatiota (Unified Modelling Language) (kuva 2).

Kuva 3: Tietomallin visuaalinen esitys on jaettu kuvassa esitettyihin käsitekokonaisuuksiin.


2.2 Koodistot määrittelevät yhteismitallisuuden

Tietomallissa koodistot ovat käsitteiden yksittäisiä ilmentymiä. Näistä esimerkiksi käsitteellä ”kunta” on attribuuttina mm. ”nimi” ja ”koodinumero”. Kunta-käsitteen ilmentymiä voisivat olla esimerkiksi nimet Espoo, Sipoo, Kajaani sekä Kokkola, jotka muodostavat koodiston. Käsitteisiin liittyvillä koodistoilla myös on lakisääteisiä omistajia: esimerkiksi Tilastokeskus määrittelee kuntakoodiston.

Käsite- ja ilmentymätasoilla on tietomallinnuksessa oma tehtävänsä. Tietojen mallinnustyössä ja yhteismitallisuuden sekä yhteentoimivuuden saavuttamiseksi ilmentymätaso (koodistot) on keskeinen. Yleistäen voi ajatella, että jos tietojärjestelmien tietoja halutaan koneellisesti käsitellä yhteismitallisesti, on käytettävä yhteismitallisia koodistoja. Jos jostakin syystä identtistä koodistoa ei voi käyttää, niiden välille tulisi löytää yksikäsitteinen kuvaus, joka kertoo, mikä on koodistojen välinen suhde.

Korkeakoulujen tietomallissa useilla käsitteillä on tietokenttä ”Koodiluettelot” sekä ”Esimerkkiarvot”. Ensin mainitun kentän on tarkoitus sisältää yhteisesti määritetty koodisto, tieto mitä koodistoa käsitteessä käytetään (esimerkiksi ”Tilastokeskuksen kielikoodisto”) tai viittaus/hyperlinkki mahdolliseen yhteisesti ko. tarkoitukseen määritettyyn koodistoon.

Tulevaisuudessa tavoitteena on, että koodistot julkaistaan myös koneluettavassa muodossa (ensi vaiheessa Opetushallituksen organisoiman) koodistopalvelun kautta. CSC vastaa koodistojen tallennuksesta koodistopalveluun, sopimuksenvaraisten koodistojen osalta. Koodistoja hallitaan korkeakoulujen tietomallissa vastaavin periaattein kuin muutakin tietomallin osia. Lähtökohtaisesti tavoite on, että kullakin koodistolla on omistajat (esimerkiksi Tilastokeskus), joka huolehtii koodistojen ajantasaisesta saatavuudesta. Useat koodistot ovat jatkuvan muutoksen kohteena, joka luo haasteita tietomallin ja tietojärjestelmien ylläpidolle. Koodistopalvelua, sen hallintaa ja automatisointia tullaan kehittämään vuoden 2013 aikana.

2.3 Tietomallista saadaan yhteentoimivuutta tukevia tiedonsiirtomäärityksiä

Tietomallin käsitteistä voidaan johtaa tiedonsiirtojen (tai rajapintojen) määrityksiä, joiden avulla tietoa voidaan siirtää yhteismitallisesti tietomallin mukaisten järjestelmäimplementaatioiden välillä.  Tietojärjestelmiin liittyvät tiedonsiirtomääritykset voidaan näiltä osin johtaa korkeakoulujen tietomallista. Tällöin rajapintojen, kuten XML-skeemojen versionhallinta tulee sovittaa yhteen siten, että välttämättömät laajennukset ja muutokset korkeakoulujen tietomallissa päivitetään myös tiedonsiirtomäärityksiin.

Rajapintojen toteutuksissa voidaan pyrkiä siihen, että XML-skeemat tuotetaan automatisoidusti tarvittavista korkeakoulujen tietomallin UML-rakenteista, mikä vähentää ylläpidon kustannuksia. Erilasiin käyttötarkoituksiin voidaan tuottaa myös määrityksinä rajapintoja, joilla voidaan toteuttaa yhteentoimivia järjestelmiä, mutta ne perustuvat löyhästi korkeakoulujen tietomalliin.

2.4 Käsitteiden omistajuus ja säädöksiin perustuvat käsitteet

Korkeakoulujen tietomallissa on käsitteitä, jotka lähtökohtaisesti ovat määritelty tai liitetty erityyppisiin lain asetuksiin tai pohjautuvat lain määrittämiin järjestelmiin tai tiedonkeruisiin. Näiden käsitteiden määrittelyä, käyttöä tai tarkenteita ohjaa valtiovalta. Käsitteet tulevat tietomalliin useiden erilaisten toimijoiden ja prosessien kautta.

Esimerkkinä on valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 19.8.2004/794, jossa mm. määrätään opintojen mitoituksesta (5 §): ”Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.”  Kun mm. OKM, KELA tai Tilastokeskus keräävät opintosuorituksiin liittyvää määrällistä tietoa, perustuu mittaaminen asetuksen määrittelemään opintopisteen määritykseen.

Toisena esimerkkinä säädösperustaisista käsitteistä on korkeakouluja koskeva laki opiskelijavalintarekisteristä (yliopistolaki 558/2009, laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä 1058/1998 sekä laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta 1058/1998, HE 44/2012), jonka pohjalta OKM on rahoittanut ja ohjeistanut Opetushallituksen (OPH) suunnittelemaan ja rakentamaan korkeakoulujen hakujärjestelmiä (Ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmät, YSHJ, ja tuleva KSHJ). Tähän järjestelmään liittyy useita tietoja, jotka määrittelevät järjestelmät toteuttava OPH yhdessä korkeakoulujen kanssa. Tällainen käsite on esimerkiksi hakukohde. OPH on korkeakoulujen kanssa yhdessä määritellyt tietojärjestelmän tietomalliin toteutusta varten käsitteen, jonka mukaisesti tarvittavat hakukohteet ja niihin liittyvät tiedot voidaan tallentaa järjestelmään.

Esimerkki tiedonkeruuseen liittyvästä tietojen määrittelystä on OKM korkeakoulujen rahoitusmallin pohjatiedoksi tarvitsemat tiedot korkeakouluissa tehdyistä julkaisuista. Tämä OKM:n lakisääteiseen tiedonkeruumandaattiin liittyvä tehtävä edellyttää julkaisun käsitteen, sen attribuuttien ja koodistojen määrittelyä.  Julkaisutietojen keruussa sovelletaan esimerkiksi julkaisutyyppiluokitusta, joka on kehitetty yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Valmistellun luokituksen on tarkoitus antaa yleinen malli julkaisutyyppiluokittelulle. Korkeakouluilla voi olla käytössään tarkempia luokituksia, mutta valmisteltua luokitusta käytetään pohjana mm. tiedonkeruussa. Vastaavantyyppisesti julkaisutietojen keruussa käytetään Tilastokeskuksen ylläpitämiä tieteenala- ja koulutusalaluokituksia.

2.5 Hankekohtaisten kehitystarpeiden yhteensopivuus tietomallin kanssa

Korkeakoulujen omissa tai yhteisissä tietojärjestelmä ja -varantohankkeissa on jo suunnitteluvaiheessa järkevää ottaa huomioon korkeakoulujen tietomalli. Tietomalli tulisi nähdä tällöin yksikäsitteisenä käsitteistörakenteen kuvauksena, josta yksittäiset korkeakoulut tai yhteisprojektit hyödyntävät tarvitsemaansa osan, sekä mahdollisesti ehdottavat tarvittaessa siihen laajennuksia tai muutoksia omia tarpeitaan vastaavaksi. Mikäli muutokset tai laajennukset todetaan korkeakoulujen tietomallin hallintamallin mukaisessa prosessissa järkeviksi ottaa yleisesti käyttöön, voidaan ne sisällyttää osaksi tietomallia.

Korkeakoulujen tietomallin kanssa yhteensopivissa hankekohtaisissa tietomalleissa tulee käyttää hankkeen kannalta valittuja, korkeakoulujen tietomallin käsitteitä ja käsitteiden määritelmiä. Korkeakoulujen tietomallissa määritettyjen käsitteiden attribuuttien tulee sijaita samoissa käsitteissä. Lisäksi käsitteiden yhteyksien tulee sisältyä korkeakoulujen tietomalliin. Tietojen yhteentoimivuus edellyttää samojen tai yhteensopivien koodistojen käyttämistä.

Hankekohtaiset korkeakoulujen tietomallin järjestelmäimplementaatioiden omat tietomallit voidaan kuvata, jos siihen on resursseja ja tarve, omina koottuina kokonaisuuksina, kuten korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon osalta on tehty. Tietovarannon tietosisältö on oma kaavionsa. Korkeakoulujen valtakunnallisessa tietovarannossa käytetään tietomallin kanssa samoja käsitteitä ja yhteyksiä. Hankekohtaiset tietomallit voivat sisältää myös osia, joita ei määritellä korkeakoulujen tietomallin osaksi, jolloin yhteiset osat muodostavat yhteentoimivuuden määritykset.

 

Kuva 4. Korkeakoulujen tietomalli ja sen eri sovelluksia/referenssi-implementaatiot.

 

2.6 Tietomallin eri näkökulmat

Tietomallin tuottama hyöty pohjautuu kattaviin, yksityiskohtaisiin määrityksiin, joiden pohjalta korkeakoulu, viranomainen tai muu toimija voi toteuttaa yhteentoimivia omia tietojärjestelmiä, tietokantoja tai rajapintoja tietojen siirtämiseksi yhteismitallisesti. Käytännössä tietomallia hyödynnetään ja kehitetään poikkeuksetta jostain kontekstista, joka määrittää mitä osia tietomallista käytetään.  

Yksityiskohtaisena kattavana kokonaisuutena tietomallin käsittely vaatii sekä taitoa UML-kuvausten lukemiseen että perehtyneisyyttä kokonaisuuteen, jotta tietomallin laajuudesta ja moniulotteisuudesta ei tule hidastetta sen tehokkaalle käsittelylle.

Tietomallin kuvausta pyritään kehittämään useasta näkökulmasta. Näkökulmia ovat ymmärrettävyys eri konteksteissa ja tietomallin yhteismitallisuus, joka perustuu tietomallin kattavuuteen ja yksityiskohtaisuuteen. Tietomallin ymmärrettävyyttä lisätään yksinkertaistetuilla kaaviokuvilla, käsitteiden laajemmilla selitteillä ja näiden eri konteksteista laadituilla koosteilla, joiden avulla lukija paremmin pääsee tietomallin sisälle ja ymmärtää tietomallin tarkoituksen ja eri kontekstit, joissa tietomallin osia käytetään.

Tietomallin tasoja ovat yhteinen korkeakoulujen tietomalli ja siitä eri konteksteissa tuotettujen järjestelmäimplementaatioiden tietomallit. Tietomallin tasojen ja kuvauksen näkökulmien dokumentaation tulee olla yhteensopivaa. Lähtökohtaisesti ylemmän tason yksinkertaistetut kaaviot tuotetaan abstrahoimalla pois teknisiä yksityiskohtia tarkemman tason mallista sekä valitsemalla eri konteksteista kuvattavia tietomallin osia. Implementaatiotaso saattaa sisältää osia tietomallista ja implementaatiokohtaisia laajennuksia.

 

Kuva 5. Korkeakoulujen tietomallin 2-tasoisuus ja eri näkökulmat.

 

2.7 Tietomallin implementaatiot

Korkeakoulujen tietomallista on olemassa erilaisia sovelluksia. Pääsovellus on verkkosivusto tietomalli.csc.fi, jossa on julkaistu korkeakoulun tietomallin käsitteitä sekä kuvina eli UML-luokkakaavioina että tekstinä. Implementaatiosta osa liittyy viranomaistarpeisiin ja osa esim. korkeakoulujen omiin tarpeisiin. Valtakunnallisen tietovarannon tietomalli, OKM:n vuosittaisten tiedonkeruiden määritykset sekä Oppijan tietomalli palvelevat viranomaistarpeita. Korkeakouluille tarkoitetun tietovaraston referenssi-implementaatio pohjautuu tietomalliin, mutta on toteutuksena korkeakoulukohtainen. Korkeakoulujen tietomallin korkeakoulukohtaiset toteutukset ovat esimerkkejä tietomallin referenssitoteutuksista.

2.7.1 Tietomalliin liittyvä korkeakoululle tarkoitetun tietovaraston referenssitoteutus

Korkeakoulun tietomallin kehityksen yhteydessä on määritetty säännöt, joiden mukaan valituista korkeakoulujen tietomallin UML-kuvauksista voidaan johtaa relaatiotietokanta. Nämä säännöt on dokumentoitu tietomallin julkaisun yhteydessä (tietomalli.csc.fi). On dokumentoitu esimerkiksi millä logiikalla UML-assosiaatioista johdetaan SQL-relaatiot, miten UML:n periytyminen käsitellään relaatiotietokannassa, ja mitä käytäntöjä noudattaen relaatiot, taulut ja attribuutit nimetään. Samassa yhteydessä on julkaistu tietokannan luontilauseet (Microsoft SQL Server -ohjelmistolle), jotka on toteutettu CSC:n toteuttamalla ja ylläpitämällä Makea-ohjelmistolla.

Luontilauseet (Makea-ohjelmisto) on nähtävä referenssitoteutuksena, eikä jokaiselta korkeakoulujen tietomallin mukaiselta toteutukselta edellytetä identtisyyttä referenssitoteutuksen kanssa. On esimerkiksi todennäköistä, että samoja käsitteitä kutsutaan eri synonyymeillä. Lisäksi useimmissa toteutuksissa ja käyttötarkoituksissa hyödynnetään vain osaa koko tietomallista. Tietomalli ei määritä esimerkiksi operatiivisten tietojärjestelmien suorituskykysyistä tarvitsemia tauluja, tietokantaindeksejä, taulujen välisiä eheyssääntöjä, käyttöoikeuksia tai vastaavia seikkoja. Nämä ja vastaavat piirteet on nähtävä asioina, jotka ratkaistaan kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Referenssitoteutuksen tarkoituksena on madaltaa kynnystä ottaa tietomalli käyttöön, ja tarjota valmis rakenne esimerkiksi testaustarkoituksiin.

2.7.2 Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon (VIRTA) tietomalli ja tietokanta

RAKETTI-VIRTA-projektissa toteutetaan korkeakoulujen tietomallia täydentävä ja noudattava tietomalli korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa eli ensi vaiheessa korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämiseksi annetun hallituksen esityksen (44/2012) määrämä yhteinen tietosisältö opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden kontekstissa. Tietovarannossa käytetään samoja käsitteitä ja tietorakennetta kuin korkeakoulujen tietomallissa. Tietovarannon tietokannassa hyödynnetään sitä koskevaa osaa tietomalliin liittyvästä korkeakouluille tarkoitetusta tietovaraston referenssitoteutuksesta (2.7.1). Tietovarantoa varten on määritetty koodistoja, jotka tuodaan korkeakoulujen tietomallin yhteyteen. Tietovarannon käsitekaavio on julkaistu omana kaavioina osana korkeakoulujen tietomallia. Tietovarannon tietosisällön osalta on julkaistu löyhästi korkeakoulujen tietomalliin perustuvat XML-muotoiset tiedonsiirtomääritykset.

2.7.3 Julkaisutiedonkeruun tietomalli ja portaali

Opetus ja kulttuuriministeriö kerää osana korkeakoulujen raportointia metatietoja tutkijoiden tieteellisistä julkaisusta. Julkaisutiedot kootaan korkeakoulujen tietomallin mukaisesti CSC:lle ja julkaistaan jatkossa Kansalliskirjaston hakuportaalissa. Toteutuksessa noudatetaan korkeakoulun tietomallin mukaisia käsitteitä, attribuutteja ja koodistoja.

RAKETTI-TUTKI-osahankkeen työryhmän tehtävänä on määritellä puuttuvia osioita (muut tutkimusaktiviteetit kuin julkaisut) tutkimuksen osalta korkeakoulujen tietomallista. Lisäksi työryhmä selvittää korkeakoulujen tietomallin yhteensopivuutta ja jatkokehitystyötä eurooppalaisen CERIF-tietomallin kanssa.

2.7.4 Oppijan tietomalli

Opetushallituksen osana SADe-ohjelman Oppijan palvelukokonaisuutta toteuttamien valtakunnallisten, koko opetustoimea palvelevien koulutustarjonnan esittämisen, opiskelijaksi hakeutumisen ja opiskelijavalintapalvelujen tietomallista käytetään nimitystä ”Oppijan tietomalli”. Oppijan tietomallin kehittämisessä on pohjana hyödynnetty korkeakoulujen tietomallia. Tietomalli hyödyntää myös eurooppalaisia standardeja (Metadata for Learning Opportunities - Advertising, ECTS Information Package/Course Catalogue MLO Application Profile, European Learner Mobility EuroLMAI, Europass Diploma Supplement Application Profile of the EuroLMAI). Korkeakoulujen tietomallin ja Oppijan tietomallin kehitystyössä on jatkuvasti pyritty yhteistyön kautta yhteentoimivuuteen, mikä ei tarkoita identtisyyttä. Oppijan tietomallissa käytetään eurooppalaisten standardien mukaisia käsitteitä, joita vielä toistaiseksi ei ole sovellettu kokonaan korkeakoulujen tietomalliin.

2.7.5 Tiedonkeruumääritykset (yhteismitallisen raportoinnin määritykset)

OKM:n vuosittaisiin korkeakousista kerättäviin talous-, henkilö-, tila-, opinto- ja tutkimushallinnon tiedonkeruiden ohjeistus on koottu tiedonkeruukäsikirjaksi, jossa viitataan laajasti korkeakoulujen tietomalliin.  Tiedonkeruiden liittäminen tietomalliin pyrkii edistämään kerättävän tiedon yhteismitallisuutta.


3 Korkeakoulujen tietomallin hallintamalli ja vastuunjako

Korkeakoulujen tietomallin käytön yleistyminen korkeakouluissa edellyttää korkeakoulusektorin laajaa sitoutumista yhteiseen toimintamalliin. Tässä kuvattu toiminta/hallintamalli pyrkii osittamaan ja vastuuttamaan hallintamallin kokonaisuuteen liittyviä tehtäviä. Toiminta/hallintamallin tarkoituksena on tukea esimerkiksi seuraavia tavoitteita:

  • Toimijat tunnistavat vastuunsa ja mandaattinsa osana kokonaisuutta.
  • Korkeakoulut ja projektit tietävät miten ne voivat vaikuttaa määritysten kehitykseen.
  • Määritysten ylläpitoprosessi on avoin ja vastuunjako johdonmukainen.
  • Määritysten ylläpito ja kehitys on tehokasta.
  • Tietomallin määrityksissä noudatetaan samaa käsitteistöä ja nimeämiskäytäntöjä.
  • Määritykset eivät ole päällekkäisiä vaan täydentävät toisiaan.
  • Korkeakoulujen tietomallin määritysten eheys ja jatkuvuus säilyy mahdollisimman hyvänä yhteisesti hallitun tietomallin ja hankekohtaisten implementaatioiden kanssa. 
  • Ministeriö huolehtii tarpeen vaatiessa, että on olemassa yhteistyörakenteita, joiden avulla tietomallissa huomioidaan valtionhallinnon ja toimialan muiden toimijoiden tuomat näkökulmat, esimerkkinä sanastojen harmonisointi koulutusasteiden välillä.

3.1 Laajennus- ja muutosperiaatteet

Tietomalliin kohdistuvat laajennus- tai muutospyynnöt otetaan huomioon, jos ne voidaan nähdä toimialalle yhteisiksi, niille on käyttötarkoitus tai sovellus sekä ne edistävät toimialalla yhteentoimivuutta.

Muutos tarkoittaa tietorakenteen, käsitteen, käsitteen määritelmän, attribuutin, attribuutin määritelmän tai yhteyden modifioimista tavalla, joka rikkoo yhteensopivuuden nykytilaan nähden.

Laajennus tarkoittaa uuden tai muuttuneen tietotarpeen toteuttamista laajentamalla nykyistä mallia, esimerkiksi lisäämällä uusia käsitteitä, attribuutteja tai yhteyksiä siten, että yhteensopivuus nykyisiin toteutuksiin säilytetään.

  • Tietomalliin pitää pystyä tekemään muutoksia sekä laajennuksia ja malli on pidettävä ajan tasalla.
  • Tietomallia voidaan muuttaa ja laajentaa KOKOA-koordinaatioryhmän päätöksillä.
  • Korkeakoulujen tietomallissa, dokumentaatioissa ja sen implementaatioissa käytetään versiointia.
  • Korkeakoulujen tietomallin muutostarpeita (muutos) pyritään ratkaisemaan laajentamalla tietomallia säilyttäen yhteensopivuus taaksepäin tai dokumentoimalla paremmin nykyisen mallin soveltamistapoja (laajennus). Mallissa on joustavia tietorakenteita, joita voidaan käyttää monien tietotarpeiden tyydyttämiseen.
  • Muutoksista aiheutuu töitä ja kustannuksia niille, joilla mallin muutoksen kohteena oleva osa on jo käytössä. Tämän takia uusia tietotarpeita pyritään ensisijaisesti toteuttamaan tavalla, joka säilyttää yhteensopivuuden aiempiin versioihin – siis laajentamalla.
  • Mikäli muutos koskettaa säädöslähtöisiä osia, on olemassa olevien korkeakoulujen implementaatioiden tietoja muutettava tietomallin voimassa olevan version kanssa yhteensopivaan muotoon silloin, kun korkeakoulu toimittaa tietoja toisiin korkeakouluihin tai esim. viranomaistietovarantoon. Korkeakoulu ratkaisee, miten ja millä aikataululla se toteuttaa muutokset tai yhteensopivuuden tuovat ratkaisut järjestelmiinsä.

3.2 Tietomallin hallinnan jako eri osa-alueisiin

Korkeakoulujen tietomalli on yhteismitallinen, kattava ja yksityiskohtainen kokonaisuus korkeakoulujen toiminnan eri näkökulmista. Käsitteiden käyttötarkoituksien mukaisten kontekstien hallinta edellyttää erilaisten alojen sisältöosaamista. Sisältöosaamisen turvaamiseksi korkeakoulujen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen RAKETTI-hanke, jota CSC koordinoi, on jaettu OPI- ja TUTKI-osahankkeisiin, joilla on tietomallin osa-alueiden osaamista sisällöllisestä kehittämisestä. Sisällöllinen kehittämisen hyödyntäminen perustuu asiantuntijaryhmien työskentelyyn laajennus- ja muutostarpeiden ja ratkaisuehdotusten arvioimiseksi sekä, resurssien salliessa, asiantuntijaryhmien laatimiin ratkaisuehdotuksiin.

Asiantuntijaryhmät, esimerkkinä opiskeluiden ja opetuksen tukipalveluiden alalle keskittyvä Synergiaryhmä auttaa ja konsultoi tietojärjestelmähankkeita tietomallien määrittelyssä, kun operatiivisen käytön ja ohjaamisen ensisijaiset yhteyshenkilöt eli CSC:n tietomallintajat toteavat, että sisältökysymyksissä on tulkinnanvaraa. Asiantuntijaryhmien sisällöllinen asiantuntemus täydentää CSC:n korkeakoulujen tietomallin kattavan ja yksityiskohtaisen ylläpidon teknisluontoista asiantuntemusta. Osa-alueilla voi olla omia ymmärtämisen näkökulmasta laadittuja tietomallin kuvauksia.

KOKOA-koordinaatioryhmä hyväksyy korkeakoulujen tietomalliin liittyvät päätökset. KOKOA päättää myös kenellä kulloinkin on korkeakoulujen tietomallin eri osa-alueiden laajennus- ja muutosehdotusten esittelijän rooli. Tällä hetkellä ne ovat opinto- ja tutkimushallinnon osalta OPI-ja TUTKI-koordinaattoreilla ja muiden osa-alueiden osalta esittelystä vastaa CSC:n tietomalliylläpito.

3.3 Laajennus- ja muutosprosessi

Kuva 6. Korkeakoulujen tietomallin hallintamallin kaaviokuva.



3.3.1 Laajennus- ja muutosprosessin kulku
  1. Uusi tietotarve ilmenee tyypillisesti jossakin toteutusprojektissa, joka tuo tietotarpeen CSC:n tietoon (esimerkiksi JIRA-järjestelmää käyttäen). Pienet ja triviaalit laajennukset kuten välttämättä tarvittavat uudet yhteydet tai attribuutit voidaan toteuttaa ilman laajempaa käsittelyä.
  2. Jos laajennus tai muutos vaati kannanottoa käsite- tai ilmenemistasolla, tulee se antaa ko. asiantuntijaryhmän (esim OPI-Synergiaryhmä) käsiteltäväksi, joka osallistuu ehdotuksen tuottamiseen ja kommentointiin.
  3. CSC:n tietomallintajat (myös muiden tahojen tietomallintajat voivat osallistua) valmistelevat teknisen ratkaisuehdotuksen ilmenneeseen tietotarpeeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa pientä 3-5 hengen työryhmää, jossa substanssin tuntijat (esimerkiksi OPI-Synergiaryhmästä, TUTKI-osahankkeesta, VIRTA-projektiryhmästä tai korkeakoulujen hankkeesta) sekä korkeakoulujen tietomallin asiantuntijat työstävät tavan ratkaista tietotarve laajentamalla, soveltamalla tai muuttamalla korkeakoulujen tietomallin yksityiskohtaista UML-mallia.
  4. Ratkaisuehdotus viedään käsittelyyn asiantuntijaryhmään (esimerkiksi OPI-Synergiaryhmä) tai muun osa-alueen omistajan käsittelyyn, jossa kaikilla työryhmän jäsenillä on mahdollisuus kommentoida ehdotusta. Esimerkiksi OPI-Synergiaryhmään voivat osallistua kaikki korkeakoulut. Koordinaattori (tietomallinnustyön koordinaattori ja/tai osahankkeen koordinaattori) laativat keskustelussa syntyneen konsensuksen perusteella päätösehdotuksen vietäväksi ohjausryhmään, tai tarvittaessa palauttavat valmisteluun (uusi iteraatio).
  5. KOKOA-koordinaatioryhmä toimii ohjausryhmänä, joka päättää muutoksen tai laajennuksen voimaantulosta, tai palauttaa asian valmisteluun ja käsittelyyn. CSC julkaisee uuden version tietomallista mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun KOKOA-koordinaatioryhmä on päättänyt asiasta.KOKOA-koordinaatioryhmä toimii myös asiaan liittyvänä reklamaatiokanavana.
3.3.2 Tietomallin päivitysten seuraukset

Tapauksissa, joissa korkeakoulujen tietomallia laajennetaan tai muutetaan, syntyy usein tarpeita myös korkeakouluissa päivittää tietojärjestelmien sisältöjä tai siirtotiedostojen tietoja. Tämä koskee erityisesti säädöslähtöisiin tietoihin tehtäviä muutoksia tai laajennuksia. Riippuen muutosten suuruudesta, voi tämä aiheuttaa korkeakoululle merkittäviäkin kustannuksia. Korkeakoulu itse päättää, tarvitseeko sen tähdä muutoksia ja laajennuksia. Korkeakoulu voinee minimoida muutoksista syntyviä kustannuksia osallistumalla asiantuntijaryhmiin ja yhteistyöelimiin, joissa tietomallin muutoksia käsitellään ja suunnitellaan. Tämä voisi tarkoittaa mm. sitä, että korkeakoulut suunnittelevat tai ulkoistavat muutosten suunnittelun yhdessä ja toimittajat toteuttavat muutoksia usealle korkeakoululle samoihin järjestelmiin ja rajapintoihin yhdellä kertaa.

Asiantuntijaryhmiä löytyy niin opinto-, tutkimus- kuin tietohallinnon puolelta ja CSC toimii näissä ryhmissä yhdistävänä toimijana. Henkilöstö-, talous- ja tilahallinnon osalta pyritään muodostamaan omat asiantuntijaryhmät vastaamaan näiden hallinnonalojen erityistarpeisiin vastaamisesta. Toimittajien on hyvä seurata esim. opintohallinnon järjestelmien osalta OPI-Synergiaryhmän työtä ja mahdollisuuksien mukaan osallistua muutossuunnitelmien suunnitteluun korkeakoulujen asiantuntijoiden kautta. CSC voi järjestää tarvittaessa toimittajilla korkeakoulujen tietomalliin liittyviä informaatiotilaisuuksia.


3.3 Tehtävänjakotaulukko

 

OKM

Ohjausryhmä (KOKOA)

CSC (tietomallintajat)

Asiantuntijaryhmät

Tietomallin julkaisu

 

A

R

 

Tietomallin muutoshistorian ylläpito ja historia

 

 

A/R

 

Tietomalliin liittyvä tiedotus

 

A

R

 

Mallinnustekniset ratkaisut (UML)

 

I

A/R

 

Mallin teknisestä eheydestä vastaaminen

 

 

A/R

 

Mallinnusperiaatteista päättäminen (strategiset linjaukset)

 

A/R

A/R

 

Kokonaisuuden koordinointi

 

A/R

I

I

Ristiriitatilanteista päättäminen

 

A/R

I

I

Mallinnus- ja  julkaisuvälineet, niiden ylläpito ja ja lisenssit

 

 

A/R

 

Laajennus- ja muutosehdotusten  vahvistaminen

 

A/R

I

 

Laajennus- ja muutosehdotusten esittely ohjausryhmälle

 

I

A/R

 

Käsitteisiin liittyvien koodistojen vahvistaminen

 

A/R

I

 

Laajennus- ja muutosehdostusten valmistelu ja koordinointi

 

I

A/R

I

Laajennus- ja muutosehdotusten käsittely ja kommentointi

 

I

A/C

R/C

Käsitteiden, attribuuttien  ja käsitekaavioiden dokumentaatio

 

 

A/R

R/C

Käsitteisiin liittyvien koodistojen ylläpito

 

A

R

R/C

Käsitteisiin liittyvien koodistojen tuottaminen

 

A

R

R/C

Yhteentoimivuuden määritysten tuottaminen ja ylläpito

 

R

I

R/C

Yhteentoimivuuden määritysten julkaiseminen

 

A/R

I

I

Dokumentaation kuratointi

 

A

R

I

Tietosisällön viranomaisosuuden (avaintiedon) määritys

A/R

I

I

I

Tietomalliin liittyvien OKM:n tiedonkeruumääritysten tuottaminen

A/R

I

I

I

Tietomallista johdetun tietokannan luontoskriptit

 

 

 

R/C


Hallintaa kuvaavissa toimintamalleissa noudatetaan soveltuvin osin vastuunjakoa:

Vastuullinen (R = responsible)

  • toimija, joka suorittaa annetun tehtävän tai on osa ryhmää joka suorittaa
  • jokaisella tehtävällä on ainakin yksi R-toimija

Vastuussa oleva (A = accountable)

  • A-toimija valvoo, että tehtävä tulee valmiiksi
  • jokaisella tehtävällä on vain yksi A-toimija

Neuvoja (C = consulted)

  • C-toimijoilta voidaan kysyä ohjeita ja neuvoja
  • jokaisella tehtävällä voi olla nolla – rajaton määrä C-henkilöä

Tiedotettava (I = informed)

  • I-toimijaa tiedotetaan tehtävän suorittamisesta
  • jokaisella tehtävällä voi olla nolla – rajaton määrä I-tahoja


3.4 KOKOA-koordinaatioryhmä päätöksentekijänä

Ennen kuin KOKOA-koordinaatioryhmä hyväksyy laajennuksen tai muutoksen osaksi korkeakoulujen tietomallia, se voi edellyttää laajennus- tai muutosehdotukselta mm. seuraavia seikkoja:

  • Ehdotetuista uusista rakenteista, käsitteistä ja/tai attribuuteista on varmuus, etteivät ne ole päällekkäisiä jo olemassa olevien käsitteiden ja/tai attribuuttien kanssa.
  • Ehdotetut uudet rakenteet, käsitteet ja/tai attribuutit on dokumentoitu selkeästi.
  • Ehdotetuille uusille attribuuteille on määritetty tietotyypit yhteensopivasti nykyisten korkeakoulujen tietomallin tietotyyppien kanssa.
  • Ehdotettujen uusien yhteyksien kardinaliteetit ja mahdolliset roolinimet on määritetty yhteensopivasti korkeakoulujen tietomallin kanssa.
  • Ehdotetuilla uusilla objekteilla on määritetty referenssitoteutusta varten tietokantanimi yhteensopivastikKorkeakoulujen tietomallin kanssa.
  • Ehdotettu muutos ei olisi ollut toteutettavissa laajennuksena.
  • Ehdotettu muutos tai laajennus on ollut asianomistajaryhmän ja muiden sidosryhmien kommentoitavana.
  • Ehdotetusta muutoksesta/laajennuksesta on perusteltu näkemys (ei välttämättä yksimielisyys) sidosryhmien kesken.

3.5 Osa-aluekohtaisten asiantuntijaryhmien rooli mallin kehittämisessä

KOKOA-koordinaatioryhmän toimiessa mallin muutosten hyväksyjänä ja reklamaatiokanavana on eri osa-alueille organisoitu korkeakoulujen ja muiden viiteryhmien edustajista asiantuntijaryhmiä, kuten opintohallinnon osalta Synergiaryhmä. Näiden ryhmien tehtävä on huolehtia, että

  • Ehdotetuista uusista rakenteista, käsitteistä ja/tai attribuuteista on varmuus, etteivät ne ole päällekäisiä jo olemassaolevien käsitteiden ja/tai attribuuttien kanssa.
  • Ehdotetut uudet rakenteet, käsitteet ja/tai attribuutit on dokumentoitu selkeästi.
  • Ehdotetuille uusille attribuuteille on määritetty tietotyypit yhteensopivasti nykyisten korkeakoulujen tietomallin tietotyyppien kanssa.
  • Ehdotettujen uusien yhteyksien kardinaliteetit ja mahdolliset roolinimet on määritetty yhteensopivasti korkeakoulujen tietomallin kanssa.
  • Ehdotetuilla uusilla objekteilla on määritetty referenssitoteutusta varten tietokantanimi yhteensopivasti korkeakoulujen tietomallin kanssa.
  • Ehdotettu muutos ei olisi ollut toteutettavissa laajennuksena.
  • Ehdotetusta muutoksesta/laajennuksesta on perusteltu näkemys (ei välttämättä yksimielisyys) sidosryhmien kesken.

3.6 Tietomalliin liittyvien tiedonsiirtomääritysten hallinta

Korkeakoulujen tietomallin käsitteisiin perustuvat implementaatiot tiedonsiirtorajapinnoiksi ja tiedonsiirtomäärityksiksi sekä erityisesti käsitteiden ilmentymätaso eli koodistot ovat tärkeimpiä yhteentoimivuuden määrityksiä. KOKOA-koordinaatioryhmä päättää tiedonsiirtomääritysten sisällyttämisestä korkeakoulujen tietomalliin ja tietomallin julkaisuun.

KOKOA-koordinaatioryhmä koordinoi, että osa-aluekohtaisesti tai hankkeissa laadittavat määritykset pystyvät yhteismitallisesti siirtämään tietoa korkeakoulujen tietomallin mukaisten toteutusten välillä siten, että tiedonsiirron tuloksena on:

  • samat käsitteet kuin korkeakoulujen tietomallissa.
  • samaa tarkoittavat attribuutit sijoitettuina samoihin käsitteisiin kuin korkeakoulujen tietomallissa.
  • Korkeakoulujen tietomalliin sisältyvät oikeat käsitteiden väliset yhteydet.
  • Korkeakoulujen tietomalliin sisältyvät oikeat koodistot käsitteiden ilmentymien kuvaajina.
  • yhteinen versionhallinta, jossa muutokset ja laajennukset päivitetään koordinoidusti kaikkiin hallintomallin alaisuudessa oleviin määrityksiin, rajapintoihin jne., jotta kaikki määritykset pysyvät synkronoituina.
  • kattavasti dokumentoidut määritykset ja rajapinnat.

3.7. Tietomalliin liittyvän korkeakouluilla tarkoitetun tietovaraston toteutuksen muutokset

Korkeakoulujen tietomallista on tuotettu ns. tietokannan luontikriptien avulla tietovaraston referenssitoteutus, joka on käyttökelpoinen lähtökohta korkeakoulun omalle tietovarastolle. Sen tavoitteena on käsitetason yhteensopivuus, ei kuitenkaan tietokantatason identtisyys. Referenssitoteutuksen skriptien esimerkkiluonteen vuoksi referenssitoteutukseen tai sääntöihin, joilla UML-mallista johdetaan tietokanta, voidaan tehdä muutoksia joustavasti ilman että se edellyttää toimia korkeakouluilta. Esimerkiksi mahdolliset taulujen uudelleen nimeämiset voidaan korkeakoulujen omissa toteutuksissa usein toteuttaa tietokantasynonyymien avulla. Luonti-skriptejä pidetään yllä CSC:ssä sikäli kuin siihen on olemassa resursseja.

3.8 Määritysten vieminen yhteentoimivuus.fi -portaaliin

Korkeakoulujen tietomalli (tiedot siitä mikä tietomalli on sekä linkki tietomalliin) julkaistaan yhteentoimivuus.fi -portaalissa KOKOA-koordinaatioryhmän erillisellä päätöksellä. Tapauskohtaisesti myös muita määrityksiä voidaan viedä portaaliin. Ennen määritysten viemistä portaaliin on sovittava ja ratkaistava tarkasti, kuka ja miten määrityksiä ylläpidetään portaalissa pidemmällä tähtäimellä.


4 Korkeakoulujen tietomallin tausta

Nykyisen korkeakoulujen tietomallin kehitystyö alkoi vuonna 2007, kun Yliopistojen tietovarastohankkeessa (YDW) aloitettiin käsitteiden määrittely. Vuonna 2008 alkoi RAKETTI-XDW-hanke, ja samassa yhteydessä tietomallin piiriin otettiin myös ammattikorkeakoulujen käsitteet. Tietomallin ensimmäinen käyttökohde oli korkeakoulujen keskitetty tietovarastopalvelu XDW, jonka pilotointi aloiteltiin vuoden 2009 lopulla, sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja. Tästä hankkeesta on myös perua korkeakoulujen tietomallista vieläkin usein käytetty nimitys "XDW-malli". Samaan aikaan myös ensimmäinen korkeakoulu aloitti yhteiseen tietomalliin perustuvan tietovaraston kehittämisen ja käytön. Versio 1.0 tietomallista julkaistiin helmikuussa 2010. Tietomallin kehittämisessä on hyödynnetty Helsingin yliopiston tietovarastokehityksessä tehtyjä määrityksiä, OhaTV (Opintohallinnon tietovarasto)-hankkeen tuloksia sekä M-tiedonsiirtomäärityksiä (opintohallinnon tiedonsiirtomääritykset). Tietomallissa on myös huomioitu esimerkiksi opintohallinnon osalta eurooppalaisia määrityksiä.

CSC on vastannut tietomallin kehitystyöstä ja kehittänyt ratkaisut tietomallin julkaisuun verkossa. CSC on myös tukenut korkeakoulujen omia tietovarastohankkeita julkaisemalla tietokannan luontilauseet, joilla korkeakoulu voi ohjelmallisesti tuottaa tietomallista tietovaraston pohjaksi tietokannan. Tietomallinnuksen asiantuntijoina on käytetty ulkopuolisia konsultteja, joiden kanssa toteutettuja käsitekaavioita korkeakoulujen edustajien muodostamat asiantuntijaryhmät ovat kommentoineet, arvioineet ja jalostaneet. Korkeakoulujen tietomallia on, toisin kuin monia sanastoja ja käsitemalleja, kehitetty tiiviissä yhteistyössä todellisten toteutusten ja tietojärjestelmien kanssa. Todellisissa käyttökohteissa on myös päästy suoraan testaamaan ja verifioimaan mallin toimivuus.

 

Dokumentin voi tulostaa (vaatii HAKA-kirjautumisen):
Tools >> Export to PDF

  • No labels