Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Ammatilliset ja yleistajuiset julkaisut (julkaisutyypit D-E)

Kysymys/vastaus

Käsikirjan kohta, johon viittaa

 

Kysymys: Jos toimittaja merkitään tekijäksi, niin laitetaanko kuitenkin muillekin tekijöille julkaisutyypiksi D4? Mihin viittaa "kenttä organisaation tekijä"? Tilastoidaanko siis artikkelit? Ja kullekin artikkelille julkaisutyypiksi D4? Kuulostaa epäoikeudenmukaiselta, jos yhden organisaation tekijöiden raporttia kohdellaan eri tavalla:

D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

- Tieteellisen työhön / tutkimus- ja kehitystyöhön perustuva julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka

selvitys, joka on yleisesti saatavilla.

- Kustantaja yleensä ei-tieteellinen, yleensä julkinen taho kuten ministeriö tai valtion tutkimuslaitos.

- Mikäli raportti on kokoomateos, jonka kaikki tekijät tulevat samasta organisaatiosta, kohdellaan

raporttia kokonaisuutena (osakokonaisuuksien tekijät osallistuvat kollektiivisesti koko raportin tekoon).

Tällöin julkaisun tekijät merkitään seuraavasti: Julkaisun nimeksi (3.3.1.9) merkitään raportin nimi,

julkaisun tekijöiksi (3.3.1.4 ja 3.3.1.6) merkitään osakokonaisuuksien kirjoittajat, emojulkaisun nimi

(3.3.1.19) jätetään tyhjäksi ja emojulkaisun toimittajiksi (3.3.1.20) merkitään kokoomateoksen toimittajat.

Muut viitetiedot merkitään normaalisti.

Mikäli kokoomateoksena julkaistu D4-julkaisutyypin raportti koostuu useiden organisaatioiden tekijöistä,

merkitään sen tiedot kokoomateoksen tavoin, eli yksittäiset artikkelit (myös esipuheet ja johdannot)

merkitään erikseen julkaisutyyppiin D4. Monografiatyyppiset raportit merkitään monografian tavoin

julkaisutyyppiin D4. Ks. esimerkit alhaalla.

 

Kysymys: Onko kyseessä painovihre eli pitäiskö olla että: -eli yksittäiset artikkelit (myös esipuheet ja johdannot) merkitään erikseen julkaisutyyppiin D2 - (eli artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa???)

 

Kysymys: Tämä D4 aiheuttaa tosiaan harmaita hiuksia. Miksi yhteen organisaatioon kuuluvien tekijöiden raporttia käsitellään eri tavalla kuin useampiin organisaatiohin kuuluvien tekijöiden laatimaa raporttia? Tuntuu kauhean sekavalta. Vai onko tässä tosiaan jokin virhe?

 

Kysymys: Tarkoitatko, että monen organisaation tekijöiden raportin artikkelit merkitään luokkaan D2?

 

Kysymys: Mutta ei kai yksittäistä artikkelia voi merkitä D4 -luokkaan?

 

Kysymys: Meillä tutkimusraportti, joka koostuu monesta artikkelista. Projekti oli yhteistyö toisen korkeakoulun kanssa (Umeå universitet) joten se kuuluisi raportoida kokoomateoksen tavoin. Haluaisimme raportoida artikkelit erillisinä osina luokkaan D2, mutta ohjeet sanovat D4. Tosin D4-ohjeiden mukaan artikkelit kirjoissa tai kokoomateoksissa EIVÄT kuulu tähä ryhmään. Mikä neuvoksi?

 

Kysymys: Todellako raportin osakohteet myös D4-tyyppiin eikä D2-tyyppiin (artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa)?

 

Vastaus: D4-julkaisutyyppi tarkoittaa nimensä mukaisesti kehittämis- tai tutkimusraporttia, eli ko. julkaisutyypin raportit ovat erilaisia kuin D2- julkaisutyypin raportit, jotka ovat luonteeltaan ammattiyhteisön käyttöön suunnattuja artikkeleita. Yhden organisaation tekijöiden raportit ovat erityistyyppi kehittämis- tai tutkimusraporttien luokassa, koska niissä usein kaikki tekijät kuuluvat samaan tutkimusryhmään, jonka jäsenien tuottamat osakokonaisuudet kuitenkin merkitään raporttiin omina osioina. Näin ollen on luontevaa, että raporttia kohdellaan kokonaisuutena, jossa osakokonaisuuksien tekijät osallistuvat kollektiivisesti raportin tekoon. (OKM)

 

Vastaus: D4 julkaisutyyppi on poikkeustapaus D-julkaisutyypissä. Muuten D-julkaisutyyppi koostuu karkeasti ammattiyhteisölle suunnatuista julkaisuista jaoteltuna eri julkaisumuotoihin (D1 artikkelit ammattilehdessä, D2 kokoomateosartikkelit, D3 artikkelit konferenssijulkaisuissa ja D5 ammatilliset kirjat), mutta D4 tarkoittaa erillistä julkaisutyyppiä, eli kehittämis- tai tutkimusraportti tai selvitys. Kehittämis- tai tutkimusraportteja voidaan julkaista useassa muodossa, käytännössä ne julkaistaan pääosin joko erillisinä artikkeleina kokoomateoksissa tai monografiatyyppisinä raportteina. Koska D4 julkaisutyyppi voi sisältää artikkelimuotoisia raportteja tai monografiamuotoisia raportteja, tiedonkeruun käsikirjassa on ohjeistus miten eri julkaisumuotojen viitetiedot täytetään. Lisäksi erikoistapauksena on huomioitu sellainen tutkimusraportti, joka koostuu vain yhden organisaatioiden tekijöistä. Kaikissa näissä julkaisutyyppi pysyy koko ajan D4:nä. Ero ammattillisen artikkelin/monografian ja tutkimusraportin välillä saattaa luonnollisesti jossain tapauksissa olla hankala tehdä. Esimerkkejä D4 ryhmän julkaisuista löytyy tiedonkeruun käsikirjasta. Esimerkkinä D2 ryhmään menevästä ammatillisesta julkaisusta voisi käydä vaikka Opetushallituksen julkaisema OPO - Opinto-ohjaajan käsikirja, joka sisältää artikkeleita jotka on suunnattu tietylle ammattiryhmälle http://verkkokauppa.oph.fi/9789521346965. (OKM)

 

Vastaus: Tutkimusraportit ovat eri asia kuin ammatilliset julkaisut, ja tarkoitus on että kaikki tutkimusraportti-tyyppiset julkaisut menisivät luokkaan D4. (OKM)

 

Vastaus: Yhden organisaation tekijöiden raportit ovat erityistyyppi kehittämis- tai tutkimusraporttien luokassa, koska niissä usein kaikki tekijät kuuluvat samaan tutkimusryhmään, jonka jäsenien tuottamat osakokonaisuudet kuitenkin merkitään raporttiin omina osioina. Näin ollen on luontevaa, että raporttia kohdellaan kokonaisuutena, jossa osakokonaisuuksien tekijät osallistuvat kollektiivisesti raportin tekoon. (OKM)

 

Kysymys: Voiko toimitettua kirjaa laittaa luokkaan D5? Kirja sisältää toimittajien johdantoartikkelin ja muiden kirjoittamia artikkeleita. En laittaisi kirjaa luokkaan D5, mutta pakko kysyä.

 

 

Vastaus: Luokka D5 sisältää monografioita. Toimitettujen kirjojen artikkelit (ml. toimittajan johdantoartikkelit) sijoitetaan luokkaan D2 (artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa).

 

 

Kysymys: Olen yrittänyt löytää niin yksinkertaista määritelmää tieteellisen ja ammatillisen julkaisun eroksi, että sen jokainen artikkelin kirjoittaja ymmärtäisi. Määritelmän pitäisi olla lyhyt ja ytimekäs.

 

 

Kysymys: Eikö ISBN-tunnusta merkitä, jos julkaisutyyppi on D4? Vai tarkoittaako ohje, että ISBN on pakollinen vain mainituille julkaisutyypeille?

 

 

Vastaus: "Julkaisun tai emojulkaisun ISBN -numero. Koskee julkaisutyyppejä A3, B2, C1, C2, D2, D5, E2."

 

 

Kysymys: Mihin luokkaan kuuluvat yleistajuiset kokoomateokset, esim. juhlakirjat? Voiko E1-luokka sisältää yleistajuisten lehtiartikkelien lisäksi myös yleistajuisten kokoomateoksien osat, artikkelit? Voiko E2-luokka sisältää yleistajuisten monografioiden lisäksi yleistajuiset toimitetut teokset?

 

 

Vastaus: Aikalailla noin. Käytännössä luokkaan E2 menee kirjamuotoiset kokonaisuudet ja luokkaan E1 menee artikkelimuotoiset kokonaisuudet, eli kaikki muut paitsi ne, joissa tekijällä on ollut vastuu kokonaisesta kirjasta.

 

 

Kysymys: Millainen yhteys työhön kirjoituksella pitää olla. Jos aikuiskoulutuspuolen opettaja kirjoittaa yleistä huttua tietotekniikan ongelmista, niin tavallaanhan se liittyy työhön, koska kaikki kohtaavat tietoteknisiä ongelmia tavalla tai toisella.

E1 Kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön.

 

Vastaus:

 

Kysymys: Ovatko sellaiset lehdet, kuten Tekniikan maailma, Tietokone, Tietoviikko ja Mikrobitti ammattilehtiä? Minusta ne ovat suurelle yleisölle tarkoitettuja, mutta jos kirjoittaja on tekniikan tai tietotekniikan alalla, niin voiko silloin kyseisiä lehtiä pitää ammatillisina?

 

 

Vastaus:

 

Kysymys: Kirjoittajia hämää se, että joidenkin julkaisutyyppien (A3 ja B2) määrittelyissä on lause: Kirjalla on pääsääntöisesti ISBN-numero. Ammatillisesta artikkelista (D2) sen sijaan napakasti ja yksiselitteisesti: Kirjalla on ISBN-numero

 

 

Vastaus:

 

 

 Konferenssijulkaisut

Kysymys: Jos kokouksella tai konferenssilla ei ole vakiintunutta nimeä (kyseessä yksittäinen tapahtuma), merkitäänkö artikkeli kuitenkin artikkeliksi konferenssijulkaisussa?

Vastaus: Ei merkitä konferenssiksi, vaan jos yksittäisen konferenssin papereista on julkaisu kokoomateos, se merkitään kokoomateosartikkeliksi, tai jos juttu on julkaistu lehdessä, merkitään alkuperäis- tai katsausartikkeliksi. (OKM)

Kysymys: Jos proceedings-julkaisu on julkaistu lehden suplementtinumerona, käsitelläänkö sitä monografiana vai lehden numerona? Ovatko artikkelit lehtiartikkeleita vai konferenssiartikkeleita?

Vastaus: Mikäli yksittäisen konferenssien artikkeleista muodostetaan lehtien erikoisnumero, ne merkitään lehtiartikkeleiksi. (OKM)

Kysymys: Voiko julkaisemattomat tai vain rajoitetusti saatavissa olevat konferenssipaperit julkaista esim. amk:n/yliopiston/projektin tms. sivuilla, jotta OKM:n julkisuuskriteeri täyttyisi? Ja voiko sen edelleen luokittaa A4/B3/D3?

Vastaus:

Kysymys: Ovatko konferenssijulkaisuissa julkaistut short paperit verrattavissa ministeriön tiedonkeruussa full paperiin vai extended abstracteihin? Voisiko tämän kirjata tulevaan tiedonkeruun käsikirjaan?  Esimerkki konferenssista, jossa on sekä short että full papereita: http://ceur-ws.org/Vol-955/

Vastaus:

 Sähköinen julkaiseminen

Kysymys: Nyt selkeytettiin ohjeet siitä, mille vuodelle laitetaan artikkelit, jotka ilmestyvät elektronisina ja painettuina eri vuosina. Kädessäni on nyt (marraskuu 2012) kokoomateos (Routledge handbook of international environmental law), joka on tullut yhden artikkelin tekijälle jo viikkoja sitten ja Turun yliopiston kirjasto näyttää luetteloineen sen 30.10. Siinä lukee First published 2013 ja nimiösivun kääntöpuolella on Kongressin kirjaston luettelointitietue, jossa julkaisuvuodeksi on merkitty 2012. Minkä vuoden julkaisuksi siinä oleva artikkeli laitetaan OKM-tiedonkeruussa?

Kommentti: Minä laittaisin vuoden 2012 julkaisuksi, jos se kerran on jo painettu. Oleellistahan on se, että samaa ei tyrkytetä tilastoihin kahteen kertaan.

Vastaus:

Kysymys: Miten pitäisi suhtautua painettuun julkaisuun, jossa osa artikkeleista on sähköisessä liitteessä? Tai hyväksytäänkö sähköisen liitteen artikkelit tilastointiin?

Vastaus: Tiedonkeruuohjeistuksen mukaisesti sähköisessä muodossa olevia julkaisuja koskevat samat säännöt kuin painetussa muodossa olevia julkaisuja. Ts. niiltä vaaditaan esim. ISSN-tunnukset ja ISBN-numerot, mikäli tätä vaaditaan painetuilta julkaisuilta. Sama pätee myös sähköisiin liitteisiin, ISBN-numero tulee näkyä myös liitteissä. (OKM)

Muut tuotokset (julkaisutyypit F-I sekä luokituksen ulkopuoliset)

Kysymys/vastaus

Käsikirjan kohta, johon viittaa

 

Kysymys: Miten käsitellään musiikki-CD -tallenteita? Voiko CD-levy itsessään olla julkaisutyyppi F1 erillisjulkaisu? Ja jos voi, niin ovatko tekijöinä kaikki tallenteen tekemiseen osallistuneet muusikot (säveltäjät, sanoittajat, esiintyjät)? Entäpä jos tekijä on säveltäjänä ja/tai muusikkona osallistunut yhteen tai useampaan levyn kappaleeseen? Voiko hän ilmoittaa nämä omina julkaisuinaan julkaisutyyppinä F2?

 

 

Vastaus:

 

Kysymys: I2:een kuuluvat Tieto- ja viestintätekniset ohjelma tai ohjelmisto -tyyppiset julkaisut. Onko olemassa tarkempia määritelmiä ja kriteerejä ohjelmalle tai ohjelmistolle niin, että sitä voidaan pitää julkaisuna? Mikä tekee ohjelmasta /ohjelmistosta julkaisun? Koodin pituus? Nykyisessä tiedonkeruukäsikirjassa on ohjeistuksena ainoastaan: Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu tieto- ja viestintätekninen ohjelma tai ohjelmisto. Luokkaan sisältyvät mm.: Tieto- ja viestintätekniset ohjelmat tai ohjelmistot. (Metropolia)

 

 

Vastaus:

 

Kysymys: Kelpaavatko painetussa julkaisussa olevat haastattelut - siis haastattelun tekijän osuus mihinkään julkaisutyyppiin?

I1  Luokkaan eivät sisälly: -Televisio tai radiohaastattelut

 

Vastaus:

 

Kysymys: Jääkö organisaation verkkosivuilla julkaistu artikkeli tiedonkeruun ulkopuolelle? Vai voiko verkkosivuston tulkita olevan emojulkaisu?

 

 

Vastaus:

 

Kysymys: Mitä ominaisuuksia vähintään pitää verkkolehdellä olla, jotta sitä voidaan pitää lehtenä. Nimiösivu? Toimituslaatikko? Jos verkkojulkaisun nimi on Bulletin, niin sehän ei kai takaa verkkojulkaisun olevan lehti?

 

 

Vastaus:

 

Kysymys:  Huomioidaanko julkaisutyyppi F2:een: Opinnäytekonsertti, jossa opiskelija soittaa jotain instrumenttia ja ohjaava opettaja säestää?

 

 

Vastaus:

 

 

Kansainväliset ja kansalliset yhteisjulkaisut

Kysymys/vastaus

Käsikirjan kohta, johon viittaa

Kysymys: Olenko ymmärtänyt oikein: vaikka emojulkaisu olisi kansainvälinen yhteisjulkaisu, niin artikkeli ei ole, jos tekijät ovat kaikki suomalaisten organisaatioiden palveluksessa?

 

Vastaus: Näin juuri. Kansainvälinen yhteisjulkaisu viittaa nimenomaan ko. artikkelin/monografian kansainvälisyyteen, ei mahdollisen emojulkaisun muihin tekijöihin. (OKM)

 

Kysymys: Tuleeko tähän oma koodisto kuten muissakin, esim. kansainvälinen yhteisjulkaisu, jossa koodit 0 ja 1. ? Jos tulee, pitäisi ne jo olla saatavissa.

Julkaisujen osalta uusi kerättävä tieto on kansallisen yhteisjulkaisun tieto, ts. tieto siitä onko julkaisu tehty yhteistyössä jonkin kansallisen tutkimusorganisaation kanssa, jaoteltuna ryhmiin A) yliopistollinen sairaalanhoitopiiri B) valtion sektoritutkimuslaitos tai C) muu kotimainen tutkimusorganisaatio.

Vastaus: Kansallisen yhteisjulkaisun tiedot kerätään siten, että julkaisusta merkitään kunkin ryhmän (A-C) osalta koodeilla 0 (ei) ja 1 (kyllä) onko julkaisu ryhmän mukainen kansallinen yhteisjulkaisu, ts. kukin julkaisu saa kolme erillistä koodiarvoa (yhteisjulkaisu yliopistollisen sairaanhoitopiirin kanssa (0/1), yhteisjulkaisu valtion sektoritutkimuslaitoksen kanssa (0/1), yhteisjulkaisu muun kotimaisen tutkimusorganisaation kanssa (0/1). Huom! Muihin kotimaisiin tutkimusorganisaatioihin ei lasketa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. (OKM)

Kysymys: Voisiko saada esimerkkejä siitä mitä muihin kotimaisiin tutkimusorganisaatioihin lasketaan, jos yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ei lasketa?

Vastaus:

Kysymys: Tiedonkeruuohjeista puuttui kategoria yhteisjulkaisu suomalaisen korkeakoulun/yliopiston kanssa. Onko tämä kategoria jäänyt luokituksesta vahingossa pois. Valtaosahan kansallisista yhteisjulkaisuista on toisten yliopistojen kanssa tehtäviä yhteisjulkaisuja. Kun julkaisua tallennetaan tietokantoihin, tekijän mielestä varmaan myös yliopistojen yhteiset julkaisut ovat kansallisia yhteisjulkaisuja vai ilmoitetaanko ne kategoriassa muut?

Vastaus: Kotimaisten korkeakoulujen kanssa tehtävät yhteisjulkaisut on mahdollista saada selville julkaisujen viitetietojen kautta. Julkaisujen tallentamisessa ainakin yliopistojen järjestelmiin tällä varmaan voisi luoda oman ryhmänsä, muu-kategorian käyttö olisi syytä varata vain aidosti muille yhteisjulkaisuille.

Kysymys: Miten kansainvälisen ja kansallisen yhteisjulkaisun määritelmässä suhtaudutaan vapaisiin tutkijoihin? Eli yksityishenkilöihin, jotka eivät julkaistessaan edusta mitään organisaatiota? Ilmeisesti humanistisella puolella tällaisia on. Jos artikkelin kirjoittajat ovat muuten omasta organisaatiosta, mutta yksi on organisaation ulkopuolinen, mutta vapaa tutkija, onko julkaisu tällöin kansallinen tai kansainvälinen yhteisjulkaisu vapaan tutkijan kansallisuuden perusteella?

Julkaisu merkitään kansalliseksi yhteisjulkaisuksi, mikäli yhdenkin julkaisun tekijän affiliaatio (myös

kaksoisaffilaation toinen osa) on em. ryhmässä.

Vastaus: Yhteisjulkaisut määritetään sen perusteella onko julkaisun teossa ollut mukana tietyn organisaation ulkopuolisia tekijöitä. Vapaat tutkijat lasketaan organisaation ulkopuolisiin tekijöihin. Kansallinen ja kansainvälinen yhteisjulkaisu erottuvat vapaiden tutkijoiden tapauksessa tutkijoiden kansallisuuden perusteella.

Kysymys: Mitä julkaisutyyppejä kansallinen yhteisjulkaisu-tieto koskee? A-C, A-D vai A-E?

 

Vastaus: Tieto kansallisesta yhteisjulkaisusta koskee julkaisutyyppejä A-E.

 

Tekijätiedot /tekijöiden affiliaatio

Kysymys/vastaus

Käsikirjan kohta, johon viittaa

Kysymys: Riittääkö pelkkä jatko-opiskelijan status olennaiseksi mahdollistumiseksi tilanteessa, jossa affiliaatiota ei ole julkaisussa mainittu?

 

Vastaus: Ei riitä. Jatkotutkinto-opiskelijoiden osalta ohjeessa on erikseen tarkennettu, että olennainen mahdollistaminen tarkoittaa sitä, että he A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) he ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta. Tiedonkeruuohjeen sivun 19 (yo-versio, sivu 21 amk-versio) kolmannessa kappaleessa kerrotaan, että tekijän yhteys korkeakouluun tulee joko palvelussuhteen kautta tai siten, että korkeakoulu on tilojen tai ohjauksen kautta olennaisesti mahdollistanut julkaisun teon. Suluissa on mainittu, että ei-palvelussuhteessa olevia ryhmiä ovat esimerkiksi jatko-opiskelijat tai apurahatutkijat. Lisäksi kappaleessa on todettu että tämä yhteys todetaan ensisijaisesti tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella, mutta on olemassa myös tapauksia joissa julkaisu ei sisällä tekijän affiliaatiotietoja. Eli, jotta julkaisu kuuluu OKM:n tiedonkeruun piiriin, sen täytyy täyttää kaksi ehtoa: A) tekijällä ja korkeakoululla täytyy olla yhteys ja B) julkaisun täytyy sisältää tekijän affiliaatio-tieto tai affilaatio on muuten todettu. Em. ehdot ovat toisistaan riippumattomia, julkaisussa voi olla mainittu tekijän affiliaatiotieto, vaikka tekijällä ei olisikaan tiedonkeruun tarkoittamaa yhteyttä korkeakouluun (esim. dosentit). Tiedonkeruuohjeen saman sivun neljännessä kappaleessa on selitetty tarkemmin mitä ed. kappaleen olennainen mahdollistaminen tarkoittaa. Olennainen mahdollistaminen on muuten tulkinnallinen tapaus, mutta jatko-opiskelijoiden osalta ohjeessa esitetty yllä oleva kriteeri jatko-opiskelijoiden julkaisujen kirjaamisesta. Yhtenäisellä kriteerillä on haluttu yhdenmukaistaa julkaisutietojen merkintää. (Jatko-opiskelijoita koskevaa kohtaa ei ole ammattikorkeakoulujen tiedonkeruuohjeessa). (OKM)

 

Kysymys: On tilanteita, joissa julkaisun affiliaatiossa on yritys tai tutkimuslaitos, mutta kirjoittaja on jatko-opiskelija (työn ohessa jatko-opintoja tekevät). Voittaako (olennaiseksi arvioitu) j-op -status affiliaatiotiedon?

 

Vastaus: Kuten yllä on todettu, tekijällä ja korkeakoululla voi olla yhteys vaikka julkaisussa ei olisikaan mainittu korkeakoulua tekijän affiliaationa. Eli julkaisu kuuluu tiedonkeruun piiriin jos yllämainitut jatko-opiskelijan kriteerit täyttyvät.

 

Kysymys: On henkilöitä, joiden affiliaationa on ulkomainen yliopisto, mutta ovat meillä osa-aikaisina opettajina, esim. osan vuodesta. Voidaanko tällaista oa-suhdetta pitää olennaisena vai voittaako affiliaatiotieto?

 

Vastaus: Sama kuin yllä, tekijän ja korkeakoulun välinen yhteys on riippumaton siitä, mitä affiliaatiotietoja julkaisussa on. Toivottavasti ylläolevat ohjeet auttavat. Uskoisin, että suurimmassa osassa julkaisuja tekijän affilaatio on helposti määriteltävissä (henkilö on palvelussuhteessa ja tekijän affiliaatiotieto löytyy julkaisusta). Ylläolevat ohjeet koskeva niitä rajatapauksia, joissa tekijän ja tutkimustyön suhde korkeakouluun on vähemmän selvä. Ohjeistuksen perusperiaatteena on ollut, että mukaan lasketaan kaikki ne julkaisut, jotka syntyvät ko. yliopiston panostuksen ansiosta. (OKM)

 

Kysymys: Jos on tiedossa tekijöiden etunimet, niin ilmoitetaanko silti vain nimikirjaimet, jos julkaisussa niin on?

Julkaisun täydelliset tekijätiedot (ml. ulkomaiset tekijät) siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa.

Vastaus: Julkaisun tunnistamisen takia tekijätiedot ilmoitetaan siinä muodossa missä ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetiedokannassa, eli vain nimikirjaimet jos tiedot on ilmoitettu tällä tasolla julkaisussa. (OKM)

Kysymys: Tietojen ilmoittaja ei välttämättä anna tekijätietoja siinä muodossa kuin ne ovat julkaisussa. Jos alkuperäistä julkaisua ei ole käsissä, on laitettava ne tiedot, jotka tietoja ilmoittaja antaa.

 

Vastaus: Ei ole suuri synti. Julkaisun identifioinnissa tärkein tunniste on luonnollisesti julkaisun nimi ja toisaalta julkaisukanavan tunnistetiedot. (OKM)

 

Kysymys: Haluaisin selvyyttä tutkijan ja korkeakoulun yhteydestä. Jos tutkija on täysipäiväisesti meidän palkkalistoillamme, mutta on toisen yliopiston (SA:n) huippuyksikön yhden tutkimusryhmän johtaja, kuuluvatko tutkijan julkaisut molemmille korkeakouluille? Tutkijallemme oli toisesta sanottu huippuyksiköstä, että hänen täytyy ilmoittaa julkaisunsa myös toisen yliopiston nimissä. Ne julkaisut, joissa affiliaatio on, ovat toki selkeämpiä tapauksia. Mutta jos julkaisussa ei ole affiliaatiota, voiko yliopisto, jossa huippuyksikkö on, ilmoittaa tutkijamme julkaisut ominaan?

 

 

Tietojen tekninen käsittely

Kysymys: Tiedonkeruukäsikirjassa lukee: "Vieraskielisen julkaisun nimi voidaan tarvittaessa tallentaa translitteroituna versiona. Mikäli julkaisun nimi kuitenkin sisältää erikoismerkkejä (ei-latinalaisia kirjaimia, matemaattisia kaavoja jne.), on varmistettava että erikoismerkit ovat oikeassa muodossa tiedonkeruutiedostossa. Tiedoston käsittely esim. Excel-ohjelmassa saattaa sekoittaa tiedoston merkistöjä." Toivoisin vinkkiä siitä, miten muuten kuin avaamalla Exceliin tietoja voi tarkastella. Excel hävittää etunollat pois jne.

Vastaus: Ministeriö lähettää korkeakouluille erillisen ohjeen julkaisutietojen teknisestä käsittelystä.

Kysymys: Harmittaa tosi paljon, että ohje tuli näin myöhään. Olin jo ehtinyt tehdä tiedoston, jossa on lainausmerkit, mutta tuon ohjeen mukaan Calcissa ei saa laittaa lainausmerkkejä käsin. Hirveä työ alkaa poistaa lainausmerkkejä.

Kommentti: Ei niitä lainausmerkkejä tarvinnut poistaa. Calc hyväksyi tiedostossa olleet lainausmerkit.

Kommentti: Kyllä lainausmerkit täytyy poistaa. Muuten tulee ylimääräisiä. Replace all -toiminnolla poistuvat kaikki helposti.

Vastaus: Julkaisutiedonkeruun tiedostomuoto ei ole muuttunut edellisvuodesta. Kuten edellisenäkin vuonna tekstikentät, jotka sisältävät puolipisteitä tulee ympäröidä lainausmerkein. Tämä johtuu siitä, että puolipistettä käytetään tiedostossa (tietokoneohjelman näkökulmasta) kahdessa eri merkityksessä: kentän erotinmerkkinä ja puolipisteenä. Ellei lainausmerkkejä ole, niin tiedostoa käsittelevä ohjelma jakaa tiedoston kenttiin väärin, On huomattava, että ministeriön ohje kuvaa siirtotiedoston muotoa ottamatta kantaa miten tiedosto on tuotettu - hienosti sanottuna se on rajapintakuvaus. Eri korkeakoulut ttuottavat tiedot ministeriön pyytämät tiedot eri tavoin. Toiset tulostavat julkaisutietokannastaan siirtotiedoston mukaisen raportin, toiset tekevät siirtotiedoston käsin. Ohjeessa kuvataan yksi tapa tuottaa OKM:n määrittelemä tiedostomuoto Calc-ohjelmalla, koska korkeakoulukentässäkin yleinen Excel-ohjelma ei tehtävästä suoriudu. Ohje ei ole mitenkään normatiivinen, vaan kuvatun tiedoston voi tuottaa edelleen miten tahansa, kunhan se täyttää tiedoston muodolle asetetut vaatimukset. Oma keskustelunsa on kuinka hyvin CSV-tiedostomuoto soveltuu monimutkaisen tiedonsiirron, kuten julkaisutiedonkeruun, rajapinnaksi. Palataan tähän sitten kun sen aika on. Jos on lainausmerkkejä lisännyt käsin, niin replace all -toiminto tulee apuun, kuten neuvokas Anonymous yllä neuvookin. (CSC)

Kysymys: Mikä merkistön pitää olla valittuna, kun avaa csv-tiedoston Calc-ohjelmaan?

Vastaus: Merkistökoodauksen (Character Set) pitää olla sama kuin, jolla csv-tiedosto on alunperin tehty. Jos csv-tiedosto on tehty Windowsin Excelillä, niin yleisin Suomessa käytetty merkistökoodaus on "Western Europe (Windows-1252/WinLatin 1)". Tällä merkistöllä ei kuitenkaan voi esittää esim. kyrilliikkaa.

Kysymys: Jos csv-muotoinen tiedosto on avattu Exceliin ja tallennettu uudelleen csv-muotoon, niin siinäkin tapauksessa merkistö on siis tuo Western Europe (Windows-1252/WinLatin 1)?

Vastaus: Varmasti käytetyn työaseman maakohtaiset asetukset saa selville paikallinen it-tukesi.Yllä mainittu on uskoakseni yleisin Suomessa käytetty Windows-merkistö, vaikka se ei enää oikein riitäkään nykyisiin tarpeisiin.

Kysymys: Käsikirjan sivulla 31 oli ISBN:n kohdalla aikaisemmin huomio: ”Puuttuva tieto merkitään koodilla NNNN.” Näinkö ei enää ole?

Vastaus: Kaikki puuttuvat tiedot jätetään tyhjäksi, teknisesti NNNN:t osoittautuivat turhiksi.

Kysymys: Tässä ohjeessa https://confluence.csc.fi/download/attachments/21072701/Julkaisutiedonkeruuohje.pdf neuvotaan avaamaan tiedosto Calciin File-valikon Open-toiminnolla. Yritin tätä, mutta voisitteko tarkentaa, mitkä ovat esim. Separator options. Fixed width ei käy, mutta kohdassa Separated with en keksi sopivia sääntöjä, jotta sarakkeet pysyisivät samassa muodossa kuin alkuperäisessä tiedostossa.

Kommentti: Näillä asetuksilla näyttäisi avautuvan oikein:

Character set: Western Europe (Windows-1252/WinLatin1).

Separated by: semicolon.

Kommentti: Calcia voin suositella lämpimästi kaikille Excelin tilalle! Tiedosto näyttää nyt hyvältä.

Vastaus:

Vertaisarviointi

Kysymys/vastaus

Käsikirjan kohta, johon viittaa

Kysymys: Journal of Cell Science -lehdessä vertaisarvioidaan myös commentary-osiossa julkaistut artikkelit. Onko näiden artikkelien julkaisutyyppi silloin A2 vai B1? Minusta ne kuuluisivat luokkaan A2. Voisiko julkaisutyyppien ohjeeseen merkitä joko

A) A2-luokkaan eivät sisälly vertaisarvioidut kommentit (luokka B1)

B1-luokkaan sisältyvät myös vertaisarvioidut kommentit. 

tai

B) A2-luokkaan sisältyvät vertaisarvioidut kommentit

B1-luokkaan eivät sisälly vertaisarvioidut kommentit (luokka A2). 

Vertaisarvioinnin määritelmä:

- arvioitavana on koko käsikirjoitus (ei pelkästään abstrakti tai ote)

- vertaisarviointi on suoritettu ennen julkaisua

- vertaisarvioinnin tekee ansioitunut sekä julkaisun tekijästä riippumaton asiantuntija.

Jos toimittajat ovat samasta organisaatiosta kuin artikkelien kirjoittajat, niin heitä ei varmaan voi katsoa riippumattomiksi.

Vastaus:

Kysymys: Jos lehti ilmoittaa noudattavansa peer review –käytäntöä ja esim. Ulrich’s-lehtiluettelossa lehteä ei ole merkitty referee-tyyppiseksi, mihin lähteeseen pitäisi luottaa?

Vastaus:

Kysymys: Vaikuttaa siltä, että vertaisarviointi sekoitetaan toimittajien tekemään toimitustyöhön, jossa artikkelit tarkastetaan ja annetaan tekstistä palautetta ennen kokoomateoksen julkaisua. Onko mahdollista saada tarkennusta vertaisarvioinnin määrittelyyn?

Vastaus:

Kysymys: Onko se vertaisarviointia, jos kokoomateoksen kirjoittajat arvioivat toistensa kirjoitukset?

Vastaus: Kokoomateoksen osalta vertaisarvioinnissa on erilaisia käytäntöjä. Tietojen tallentamista ja vertailua vaikeuttaa se, että kokoomateoksen vertaisarviointikäytänteistä ei useinkaan ole tietoa tietyn julkaisusarjan tai kustantajan osalta.

 

Muut kysymykset/kommentit

Kysymys/vastaus

Kysymys: Kertokaa minulle, miten minun pitää suhtautua julkaisun erikielisiin versioihin? Onko kyseessä 2 erillistä vai yksi ja sama julkaisu? Minulla on käsissäni kaksi julkaisua, jotka ovat ensin ilmestyneet suomeksi ja nyt niistä puuhataan englanninkielistä versiota. Suomenkielinen versio ilmestyi suomenkielisessä tieteellisessä lehdessä ja englanninkielinen versio ilmestyy aikanaan kv. julkaisussa. Opastanko kirjoittajaa ilmoittamaan sekä suomen- että englanninkielisen version erikseen vai onko kyseessä vain sama teksti, mutta eri kielellä? Suomen- ja englanninkielisellä julkaisulla on eri ISSN-nro, koska artikkelit ilmestyvät eri lehdissä.

Kommentti: Minusta tuntuisi itsestään selvältä, että käännös ei ole uusi julkaisu. Tekijän kannattaisi tehdä uusi versio artikkelista, jolloin se on uusi.

Vastaus:

Kysymys: Suomalaisissa kirjoissa kustantajan nimi voi olla englanniksi tai suomeksi kirjan kielestä riippuen. Tallennetaanko suomenkielinen nimi vai se muoto, joka on julkaisussa?

Vastaus: Kustantajatieto on tärkeä viitetieto julkaisujen julkaisufoorumitason tunnistamiseen. Julkaisufoorumin kustantajaluetteloissa kotimaiset kustantajat on mainittu pääsääntöisesti suomenkielisellä nimellä, mutta nimen kirjoittaminen suomeksi ei takaa mekaanista tunnistamista muuten kuin jos kustantajan nimi on kirjoittu täsmälleen samalla tavalla kuin Julkaisufoorumi-listassa. Nimeä tärkeämpiä tunnisteita ovat ISBN-koodi (korrektisti osat erotettu väliviivoin) ja kirjasarjan ISSN-koodi, eli näihin kannattaa panostaa.

Kysymys: Miten tulisi raportoida vuosikirjassa julkaistu (vertaisarvioimaton) artikkeli? Sarjalla on ISSN, mutta yksittäisellä kirjalla ei ole ISBN-tunnusta. Onko kyseessä B1 kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä vai B2 kirjan tai muun kokoomateoksen osa? Miten ISBN-tunnuksettomassa vuosikirjassa oleva artikkeli tulisi raportoida?

Vastaus:

Kysymys: Hyväksytäänkö teoksen toimitustyö siinä tapauksessa, kun toimittaja on kirjoittanut loppusanat (mutta ei osallistunut alkusanojen tai johdannon kirjoittamiseen)? Eli ovatko alkusanat/johdanto ja loppusanat samanarvoisia tiedonkeruussa?

Vastaus:

  • No labels

1 Comment

  1. Anonymous

    Lasketaanko projektissa tuotettu opetusmateriaali julkaisuihin?

     Esimerkiksi VirtuaaliAMK:n Ayvot-projektissa on tuotettu seuraava materiaali: https://moodle.amk.fi/course/view.php?id=17