Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Jos kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman toteuttamisen periaatteita pitäisi kuvata lyhyesti, niin kuvaisin niitä sanoilla ”ketteryys” ja ”avoimuus”. Luultavasti suurin osa lukijoista on tässä kohdin varsin voimakkaasti sitä mieltä, että näissä pyrkimyksissä ei ole onnistuttu kovinkaan hyvin. Olette aivan oikeassa, ja nyt aiomme muuttaa kurssia. Itse asiassa, koko palveluarkkitehtuurin toteutus on vasta käynnistynyt ja toteuttava henkilöstö on lähes kokonaisuudessaan aloittanut työssään vasta kesän ja alkusyksyn aikana. Syy, miksei paljonkaan ole vielä näyttänyt tapahtuvan, on että paljonkaan ei ole vielä tapahtunut.

Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma on asetettu Valtiovarainministeriössä ja käytännön toteutuksen tekee Väestörekisterikeskukseen perustettu palveluarkkitehtuuriyksikkö. Organisoitumisesta ja aikatauluraamista on lisää Valtiovarainministeriön syyskuisessa tiedotteessa.

Ketteryys tulee ohjelmassa tarkoittamaan muun muassa sitä, että aiomme pitää toteutuksen langat omissa käsissämme ja tehdä alihankintaa osakokonaisuuksina tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Tämä ei tee työtä itsellemme helpoksi, mutta avaa menestymisen mahdollisuuksia kaiken kokoisille toimijoille ja erilaisille lähestymistavoille. Uskon, että monimuotoisuus tulee tarkoittamaan laajaa ideoiden kirjoa, jota todella tarvitaan. Järjestelmien koodaustyö tehdään lähtökohtaisesti ketterillä menetelmillä, jotta voimme mukautua muutostarpeisiin. Aiomme myös julkaista prototyyppejä ja välituloksia ja kerätä niistä palautetta ja jatkokehitysideoita. Palvelunäkymien ensimmäinen käyttöliittymäprototyyppi julkaistaan jo ensi kuussa.

Avoimuus puolestaan tarkoittaa, että aiomme olla viestinnässämme aktiivisia ja osallistua keskusteluun siellä missä sitä käydään. Tämä blogi olkoon ensimmäinen avaus aktiivisen viestinnän saralla. Ketteryyttä olkoon, että blogi käyttää yhteistyökumppanimme CSC:n Confluencen oletusulkoasua, mutta pidimme tärkeämpänä blogitekstien tuotannon käynnistämistä kuin ulkoasuun panostamista. Ulkoasuakin varmasti vielä tullaan ehostamaan.

Toteutuksessa avoimuus tarkoittaa avoimia rajapintoja ilman muuta sekä avointa lähdekoodia, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Julkisten datalähteiden avaaminen ei ole omissa käsissämme, mutta puollamme lämpimästi avointa dataa niin paljon kuin mahdollista. Uskon, että avoin data tulee olemaan keskeisessä roolissa, kun palveluarkkitehtuuriohjelman osana pyrimme luomaan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

 

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksessa palveluarkkitehtuuriyksikön johtajana

  • No labels