Skip to end of metadata
Go to start of metadata
Lähipäivinä..

Edessä on useampia, palveluväylän ja sen kehittämisen tulevaisuutta linjaavia tapahtumia yhdessä virolaisten yhteistyötahojen kanssa.

Loppuviikosta käydään keskustelua tulevista hallintamalleista sekä esimerkiksi palveluväylän yhteisestä kehittämisestä. Heti viikonlopun jälkeen on version 6 kokonaisuuteen liittyvää koulutusta sekä teknisiin yksityiskohtiin liittyvää ajatustenvaihtoa, ja tuolloin käynnistyy myös ensimmäisen kehitysversion asennus omaan ympäristöömme. Version 6 tilanne vaikuttaa melko hyvältä, joten tavoitteena on yhä saada kehitysympäristö käyntiin marraskuun aikana ja laajentaa yhteisiä testauksia nykyisen version 5 mukaisen kehitysympäristön rinnalle viimeistään joulukuun aikana.

Mitä seuraavaksi?

Tunnistettuja teknisiä jatkokehityskohteita ovat jo eri yhteyksissä käsitellyt turvapalvelimen RedHat-tuki sekä tiedonsiirtokysymykset, kuten REST-tuki ja vaihtoehdot sen toteuttamiseen sekä toisaalta asynkronisten massasiirtojen suhde palveluväylään. Tavoite ja tarvehan näissä on toki selvä. Näitä pääsemme edistämään, kunhan yhteinen toimintamalli on selvä ja binäärit ja lähdekoodit hallussa. Huomioitava on, että ensimmäinen tuotantoversiomme on kuitenkin hyvin todennäköisesti virolaisten toteuttama ns. vanilla 6.0.

Ennen ensimmäistä tuotantokäyttöönottoa edessä on vielä tietoturvaan liittyvät seikat. Auditointeja tarvitaan itse perusinfrastruktuurin ja ympäristöjen ohella myös ns. turvapalvelimen referenssitoteutukselle, jotta sen käyttöönotto ja asennus eri organisaatioiden ympäristöihin olisi mahdollisimman kitkatonta myös tietoturvan osalta.

Palveluväylän käytöstä

Keskeisten rekisterien omistajaorganisaatioiden kanssa keskustelut jatkuvat. Sen lisäksi, että palveluväylän mahdollisia rajoituksia ja teknisiä jatkokehityskohteita kerätään, tai että palveluväylä huomioidaan eri organisaatioiden tietojärjestelmien uusimisen ja jatkokehityksen yhteydessä, tarvitaan myös jo olemassa olevia, muilla keinoin toteutettuja integraatioita palveluväylään. Etenemällä pelkästään organisaatioiden eri järjestelmien elinkaaren ehdoilla palveluväylään integraatioiden toteutuksissa, ei eheitä palvelukokonaisuuksia tai palveluiden käyttöä saada yleistymään riittävän nopeasti.

Tätä varten sinänsä muutoin suoraviivaisen käyttöönottohankkeen rinnalla kerätään myös suurimpia tarpeita, mitä palveluväylällä alkuvaiheessa halutaan tehdä - mikä olisi se syy, että organisaatio/kunta/yritys X liittyisi ja käyttäisi palveluväylää jo 2015 tai 2016? Näiden käyttötapauksien kartoittaminen (ovatpa ne sitten viranomaisen asianhallintajärjestelmän tai kansalaiselle näkyvän sähköisen asioinnin liittymän takana olevia eheitä palvelu- tai liittymäketjuja palveluväylässä) on elintärkeää palveluväylän aidon käynnistymisen takaamiseksi ja ensimmäisten liittymien toteutuksen priorisoimiseksi.

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksessa kansallisen palveluväylän hankepäällikkönä

 

  • No labels