Skip to end of metadata
Go to start of metadata

ATT-vaikuttavuusselvitysryhmän kokous

Aika: Torstai 5.2.2015 klo 10–12

Paikka: HY Porthania, sali P667

Osallistujat:

  • Anssi Neuvonen, VTT (puheenjohtaja)
  • Jukka Englund, Helsingin yliopisto
  • Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Elise Johansson, Turun yliopisto
  • Aila Louhelainen, Oulun yliopisto
  • Anu Nuutinen, Suomen Akatemia
  • Hanna-Mari Puuska, CSC (sihteeri)
  • Tuija Sonkkila, Aalto-yliopisto
  • Antti Tuomi-Nikula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto (asiantuntijana)

Asiat

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.


2. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.


3. Työryhmän raportti

 Raporttiluonnos google docsissa  

Työryhmä keskusteli työryhmän toimeksiannosta. Todettiin, että ATT:n taustaoletuksena on, että avoimuuden vaikutukset ovat positiivisia. Ryhmän tehtävänä näin ollen on pohtia, mitä mitattavia vaikutuksia sillä on ja millaisia mittareita voidaan käyttää. Myös vaikuttavuuden avaaminen ja arviointi olisi hyvä tuoda yleisesti esiin. Avoimuuden määrittelemisessä ja seurannassa voitaisiin hyödyntää käsikirjassa jo olevaa tekstiä. Lisäksi julkaisutyöryhmän raportissa on jo rajattu avoimuuteen liittyviä poliittisia linjauksia.

Ensi vaiheessa hetkellä tavoitteena keskiössä on avoimuuden edistäminen. Mittaaminen tulee vasta toisessa vaiheessa, kun toimenpiteet ovat konkretisoituneet. Toisaalta indikaattoreilla voidaan edistää myös avoimuutta esimerkiksi siten, että julkaisujen ja aineistojen lataustiedot ovat tutkijalle näkyvillä, mikä voi osaltaan motivoida tutkijaa avaamaan tuotoksensa.

Työryhmä totesi, että raportin suositusosion tulisi toimia itsenäisenä ja suositusten tulisi olla konkreettisia ja helposti hahmotettavissa ilman, että tarvitsee lukea koko raporttia. Muita ehdotuksia:

  • Raportin alkuun lisätään tiivistelmä.
  • Raportin pihvinä avoimuuden vaikutus hyödyntämiseen ja vaikuttavuuteen
    • Vaikuttavuus ja altmetriikka kiinnostavia, mutta avoimuus pitäisi olla tässä keskiössä.
    • Altmetriikka painottuu nyt liikaa, ja sitä voisi tiivistää.
    • Esimerkit ovat valaisevia.
  • Tieteellisen vaikuttavuuden mittaamisen indikaattorit (esim. Tieteen tila) eivät ole niinkään kytköksissä avoimuuteen
  • Datasitaatioista voisi kirjoittaa enemmän (Tuijan linkki).
  • Suosituksiin viittaaminen linkeillä ja esimerkiksi datan metatiedoista linkit julkaisuihin
  • Yhtenä jatkotyöstämisen aiheena ja avoimuuden mittaamisen elementtinä saatavuus/saavutettavuus – mitä esteitä tiedon saatavuudelle (”haittakerroin”)
    • Riippuu myös alasta: Lääketieteen alan julkaisut niitä käyttävien tutkijoiden helposti saatavilla jo nyt. Muilla aloilla avoin saatavuus voi ehkä lisätä julkaisujen käyttöä.
  • Tietopohja avoimesta saatavuudesta – onko siinä kunnossa, että voidaan mitata?
    • OKM kerää tietoa julkaisujen avoimesta saatavuudesta, mutta tiedontuottajilla ei motivaatiota tuottaa eksaktia tietoa
    • SA kerää hankkeiden loppuraporteissa tiedon (esim open access), mutta määrittely tällä hetkellä epämääräistä
    • Käyttö- ja lataustiedot? Rinnakkaistallennuksen selvittäminen monimutkaista. Ei kattavaa tietoa edes kotimaisista lähteistä.
    • Mitä muuta voitaisiin kerätä? Mitä kansainvälisiä standardeja mittaamiseen?
    • Viittaukset dataan, ohjelmiin, menetelmiin = avoimuuden suorien vaikutusten mittaamista.

Sovittiin, että kommentteja voi edelleen lisätä google docs –pohjaan. Hanna-Mari työstää raporttia eteenpäin viikolla 9.

 

4. ATT-käsikirja

Työryhmiltä on pyydetty ATT-käsikirjaan täydennystä ja kommentteja. Viimeisin versio on lähetetty työryhmälle kokouskutsun liitteenä sähköpostitse. Kommenttikierros päättynyt 30.1.2015. ja viimeisintä versiota käsiteltäneen asiantuntija- tai strategiaryhmässä. Todennäköisesti käsikirjaa voi vielä täydentää tämän jälkeen.

Työryhmä totesi, että käsikirjan toimenpide-ehdotukset ovat työryhmän kannalta eri vaiheessa. Niissä keskiössä on avoimuuden edistäminen, kun mittaaminen tulee vasta toisessa vaiheessa.

 

5. Indikaattorikysely

Työryhmän kysymykset sisällytetään ATT-hankkeen laajempaan kyselyyn, joka lähetetään vastaajille helmikuussa. Viimeisin versio työryhmän kysymyksistä (17.11.2014)

Kyselyn runkoa käsitellään ATT-hankkeen strategiaryhmässä 11.2.2015, minkä jälkeen se lähtee eteenpäin vastaajille.

Työryhmä totesi, että pohtia oman organisaation tilanteen pohtiminen edellyttää vastaajalta asiantuntemusta ja aikaa.

 

6. Muut asiat

ATT-hankeen työryhmien tuloksia esittelevä seminaari pidetään Tieteiden talossa, osoitteessa Kirkkokatu 6, Helsinki, salissa 104 (suurin sali) perjantaina 27.3.2015.

 

7. Seuraavat kokoukset:

  • Tiistai 17.3.2015 klo 10–12, HY Porthania P672
  • Maanantai 20.4.2015 klo 10–12, HY Porthania P672

 

 

  • No labels