Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Tälle sivulle on koottu julkaisutiedonkeruusta yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä. Vastaukset täydentävät ja tarkentavat tiedonkeruukäsikirjan julkaisuntiedonkeruuohjeistusta. Sivua päivitetään tarvittaessa. Lähtökohtaisesti käsikirjassa oleva ohjeistus pyritään pitämään muuttumattomana, käsikirjan ohjeistuksen täydennykset ja tarkennukset tuodaan tälle sivulle. Käsikirjaa muutetaan silloin kun julkaisutiedonkeruu muuttuu sisällöllisesti.

Julkaisutiedonkeruuta koskevat kysymykset käsitellään jatkossa ensisijaisesti TUHA-julkaisutiedonkeruuryhmässä. OKM käy läpi ryhmän linjaukset ja kokoaa niitä hyödyntäen kysymykset ja vastaukset tälle sivulle.

Kysymykset ja vastaukset

Julkaisun yleiskriteerit

Julkaisun uutuus

  • Kysymys: Voidaanko julkaisuarkistoon (esim. arXiv.org) tallennettuja julkaisu raportoida lainkaan, mikäli ne ilmestyvät myöhemmin lehdessä tai muussa raportoitavassa muodossa?

    • Vastaus: Julkaisutiedonkeruumielessä arXiv voi olla joko A) julkaisuarkisto, minne voidaan tallentaa ei-vielä-julkaistuja artikkeleita tai B) se voi olla vertaisarvioimaton julkaisukanava, jossa julkaistut artikkelit luokitellaan B1-julkaisuiksi.(arXiv.org on Julkaisufoorumissa luokiteltu tasolle 0). Tiedonkeruuohjeistuksen mukaan kuitenkaan samaa julkaisua ei voi raportoida kahteen kertaan, eli mikäli arXiv-julkaisu raportoidaan, sen myöhemmin lehdessä julkaistua versiota ei tulisi raportoida. Näin ollen on hyödyllisempää raportoida artikkeli vasta, kun se on vertaisarvioitu ja julkaistu korkeamman tasoluokan kanavassa.

  • Kysymys: Miten menetellään, jos vertaisarvioitu artikkeli on julkaistu Julkaisufoorumin tasolle 1 arvioimassa tieteellisessä julkaisukanavassa, mutta sillä ei ole ISSN-tunnusta?
    • Vastaus: Julkaisufoorumin tiedoissa on muutamia lehtiä ja sarjoja ilman ISSN-tunnusta. Mikäli ko. lehtiin ollaan ilmoittamassa vertaisarvioituja artikkeleita, niin niistä voi ottaa yhteyttä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Julkaisufoorumiin voi ottaa yhteyttä, jos julkaisufoorumin listalla on lehtiä joille ei merkitty ISSN-tunnusta, mutta joilla oikeasti sellainen on.

  • Kysymys: Ohjeistuksessa määritellään, että ”julkaisujen uusia painoksia ei huomioida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden”. Mitä tarkoittaa merkittävä?
    • Vastaus: Yleensä näissä tapauksissa julkaisuun on merkitty, että kyseessä on muokattu painos. Esimerkiksi tarkistettua, lyhennettyä tai uudistettua painosta ei yleensä ole merkittävästi muokattu.

  • Kysymys: Voiko lehdessä julkaistun artikkelin raportoida, jos se on aiemmin julkaistu konferenssijulkaisussa ja raportoitu julkaisutiedonkeruussa?
    • Vastaus: On mahdotonta tarkistaa onko sisältöä muutettu. Mikäli toinen julkaisukanava on vertaisarvioitu, on erittäin todennäköistä, että artikkeliin on tehty joitain muutoksia. Mikäli julkaisussa mainitaan, että kyse on uudelleen julkaisusta (esim. "published originally"), ei julkaisua raportoida. Mikäli mainintaa ei ole, julkaisu voidaan raportoida. (ks. Julkaisuryhmän kokous 28.4.2016)

Blogit, verkkosivut ja sähköiset julkaisualustat

  • Kysymys: Voidaanko blogeissa, erilaisilla verkkosivuilla ja sähköisillä alustoilla julkaistuja julkaisuja raportoida?
    • Vastaus: Voidaan raportoida, mikäli julkaisuille asetetut kriteerit täyttyvät. Esimerkiksi omalla verkkosivulla julkaistavaa henkilökohtaista blogia ei huomioida, sillä tällöin kriteeri "julkaisukanavalla on tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista” ei täyty. Tiedonkeruussa huomioidaan julkaisut, jotka on julkaistu toimitetulla verkkosivulla, jolla on toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. Suurin osa nykyisten sähköisten alustojen julkaisuista luokitellaan julkaisutyyppiin E1 (yleistajuinen artikkeli). Esimerkkejä hyväksyttävistä sähköisistä alustoista:
  • Kysymys: Lasketaanko blogit julkaisuiksi, jos korkeakoulu maksaa blogiyhteistyöstä? Esim. http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/
    • Vastaus: Yhtenä julkaisujen yleiskriteerinä tiedonkeruussa on, että julkaisukanavanan toimituskunta päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista. Näin ollen sopimukseen pohjautuvat julkaisut jäävät tiedonkeruun ulkopuolelle. Maksullisuus sinällään ei ole ongelma (myös OA-lehdissä julkaiseminen voi olla maksullista) vaan se, että julkaisukanava ei itsenäisesti päätä julkaisukanavalla julkaistusta materiaalista.

  • Kysymys: Täyttääkö kokoomateoksessa julkaistu artikkeli vertaisarviointikriteerit, jos arvioinnin ovat tehneet teoksen muiden artikkelien kirjoittajat?
    •  Vastaus: Nykyiset ehdot eivät ota kantaa, pitääkö arvioijien olla riippumattomia muista saman teoksen kirjoittajista. Kriteerissä riippumattomuus tarkoittaa riippumattomuutta julkaisusarjasta, kriteerissä ei oteta kantaa siihen pitääkö arvioijien olla riippumattomia muista julkaisun kirjoittajista. Kirjoittajan tulee kuitenkin olla saanut vertaisarvioinnista kirjallisen lausunnon.   
           
  • Kysymys: Mihin luokkaan kirjataan vertaisarvioimaton monografia tai toimitettu teos?
    • Vastaus: Vertaisarvioimaton monografia luokkaan D5 (ammatillinen erillisteos) tai E2 (yleistajuinen erillisteos), toimitettu teos joko luokkaan D6 (ammatillinen toimitettu teos) tai E3 (yleistajuinen toimitettu teos), vaikka ne olisivatkin sisällöltään tieteellisen julkaisun määritelmän mukaisia.

  • Kysymys: Voiko tieteellisen lehden esipuhe olla vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli?
    • Vastaus: Yleensä esipuheet eivät ole vertaisarvioituja, mutta poikkeustapauksissa se on mahdollista.

Tekijyys ja affiliaatio

  • Kysymys: Huomioidaanko esimerkiksi EU:n tilaamat/kilpailuttamat raportit, joissa ei koskaan mainita yksittäisten kirjoittajien tai tutkijoiden nimiä eikä affiliaatiotietoja?
  • Kysymys: Jos opettaja ja opiskelija kirjoittavat opiskelijan opinnäytetyön pohjalta artikkelin esim. ammatillisessa julkaisussa, hyväksytäänkö se julkaisutiedonkeruuseen?

Julkaisutyypin valinta

Tutkimusdata-artikkelit

  • Kysymys: Mihin luokkaan kirjataan artikkelit, joissa tutkijat kuvaavat avoimeksi asettamaansa tutkimusdataa. Esim. http://www.journals.elsevier.com/data-in-brief ?
    • Vastaus: Lehdessä julkaistu data-artikkeli merkitään luokkaan A1, jos se on vertaisarvioitu ja luokkaan B1, jos se sitä ei ole vertaisarvioitu, siitä huolimatta, että se ei varsinaisesti täytä tieteellisen julkaisun määritelmää

Muistokirjoitukset        

Ammatilliset ja yleistajuiset julkaisut                          

  • Kysymys: Kirjataanko julkaisu luokkaan E1, jos tutkijaa on itseään haastateltu lehteen?
    • Vastaus: Julkaisua ei huomioida tiedonkeruussa.

  • Kysymys: Voidaanko mielipidepalstan kirjoitukset hyväksyä, jos ne ovat pitkiä ja organisaation nimissä julkaistu?
    • Vastaus: Suurelle yleisölle suunnattujen julkaisujen osalta otetaan mukaan julkaisukanavan selkeästi tekijältä pyytämät julkaisut, joissa tekijä esiintyy oman organisaationsa nimissä.                             
                                                                                                                                                                                                                                                                                                                      
  • Kysymys: Miten määritellään, onko lehti ammatillinen (D1) vai yleistajuinen (E1)?
    • Vastaus: Ammatilliset lehdet on suunnattu etupäässä ammattiyhteisölle, kun taas yleistajuiset lehdet on suunnattu suurelle yleisölle ja niiden sisällön ymmärtäminen ei edellytä erityistä perehtyneisyyttä alaan. 
      • Ammatillisia lehtiä ovat esim. Arkkitehti, Dimensio, Edilex, Fysioterapia, Kieli, koulutus ja yhteiskunta sekä Terveydenhoitaja.
      • Yleistajuisia lehtiä ovat esim. sanomalehdet ja aikakauslehdet, Acatiimi, Kauppalehti, Suomen luonto, Talouselämä (ml. Fakta), Tiede

  • Kysymys: Voidaanko samassa lehdessä julkaista sekä ammatillisia julkaisuja että vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja.
    • Vastaus: Kyllä. Esimerkkejä tällaisista lehdistä ovat Duodecim, Suomen lääkärilehti sekä Liikunta ja tiede, joissa julkaistut vertaisarvioidut artikkelit merkitään luokkaan A1 ja muut artikkelit luokkaan D1. Huom. näissä lehdissä julkaistut artikkelit ovat joko vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita (julkaisutyyppi A1) tai ammattiyhteisölle suunnattuja (julkaisutyyppi D1). Artikkelit eivät voi kuulua luokkaan B1 (vertaisarvioimaton tieteellinen artikkeli).

Vuosikirja-artikkelit

  • Kysymys: Mihin luokkaan merkitään vuosikirja-artikkelit?
    • Vastaus:
    1. Jos vuosikirjalla on ISBN-tunnus (mutta on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli kirja-artikkelina eli julkaisutyyppi on A3, B2, D2 tai E1.
    2. Jos vuosikirjalla ei ole ISBN-tunnusta (ja on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli lehtiartikkelina eli julkaisutyyppi on A1, A2, B1, D1 tai E1.

Konferenssijulkaisut     

Konferenssin ISSN- tai ISBN-tunnus

  • Kysymys: Miksi konferenssin ISSN/ISBN-tunniste on pakollinen tieto?
    • Vastaus: Vaatimus konferenssijulkaisujen osalta perustuu siihen, että ISSN/ISBN tunnuksen kautta pystytään varmistumaan siitä, että konferenssijulkaisun julkaisusarja täyttää muodolliset vaatimukset (ennen kaikkea julkaisusarjan julkisuus).

  • Kysymys: Miksi Julkaisufoorumin tietokannasta ei löydy konferenssin ISSN/ISBN -tunnistetta, vaikka kanava on arvioitu Julkaisufoorumissa?
    • Vastaus: Julkaisufoorumissa konferensseille on merkitty ISSN-tunnus, jos niillä on oma ISSN-tunnuksellinen julkaisusarja, jossa julkaistaan vain kyseisen konferenssin papereita. Osa konferensseista julkaisee proceedings-julkaisunsa vuosittain eri sarjoissa tai kustantajilla, joten konferenssin yksilöivää ISSN-tunnusta ei voi määrittää. Joissain tapauksessa useiden eri tasoluokkiin sijoitettujen konferenssien proceedings-julkaisuja julkaistaan samassa sarjassa (esim. Lecture Notes), jolloin ISSN-tunnuksen perusteella ei voida yksilöidä konferenssia. Konferenssin julkaisukanava tunnistetaan yliopiston pakollisena ilmoittaman konferenssin vakiintuneen nimen perusteella.

  • Kysymys: Hyväksytäänkö konferenssijulkaisu tiedonkeruuseen, mikäli sillä on ISSN-numero ja se on arvioitu Julkaisufoorumissa, mutta paperit ovat salasanan takana, esim. http://www.eiasm.org/frontoffice/event_announcement.asp?event_id=1035#4212 ?
    • Vastaus: Otetaan mukaan, koska konferenssilla on ISSN-numero. Eri asia on sitten se, kuuluisiko konferenssilla olla ISSN-tunnusta, jos artikkelit eivät ole kenen tahansa saatavilla.

Konferenssijulkaisun muoto

  • Kysymys: Miten määritellään short paper vs full paper?
    • Vastaus: Konferenssit yleensä määrittelevät, minkä laajuisia papereita niissä julkaistaan. Full paper määritellään alalla vallitsevan käytännön mukaan, sivumäärä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. 

  • Kysymys: Ohjeistuksen mukaan "Tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit, vaikka ne perustuisivat konferenssissa pidettyyn esitykseen, merkitään aina lehtiartikkeleiksi". Tallennetaanko konferenssin nimi myös näissä tapauksissa?
    • Vastaus: Konferenssin nimeä ei tallenneta näissä tapauksissa.

  • Kysymys: Konferenssin verkkoalustalla on julkaistu pdf-julkaisuksi kootut abstraktit ja yksittäisinä pdf-tiedostoina pidennetyt abstraktit. Otetaanko nämä mukaan tiedonkeruuseen?
    • Vastaus: Abstrakteja (eikä pidennettyjä abstrakteja) ei oteta mukaan tiedonkeruuseen.

  • Kysymys: Kuinka kirjataan konferenssien artikkelit sarjoissa, joissa julkaistaan useiden konferenssien julkaisuja (esim. Procedia-sarjat)?
    • Vastaus: Julkaisut kirjataan konferenssiartikkeleina luokkaan A4 (vertaisarvioitu) tai B3 (vertaisarvioimaton) ja konferenssin vakiintunut nimi merkitään. Julkaisufoorumitason osalta julkaisukanavaksi määritetään pääsääntöisesti julkaisusarja tai kirjakustantaja, joka määrittää konferenssiartikkelien tasoluokan. Säännöllisesti toistuvia konferensseja luokitellaan vakiintuneella nimellä vain niissä poikkeustapauksissa, että konferenssilla ei ole omaa ISSN-tunnuksellista julkaisusarjaa, mutta on tarpeellista määrittä konferenssin tasoluokaksi muu kuin julkaisusarjan (esim. Lecture Notes in Computer Science) tai kirjakustantajan (esim IEEE tai ACM) tasoluokka.

Avoin saatavuus

  • Kysymys: Miten kirjataan maksumuurilehdessä ilmestyneen julkaisun avoin saatavuus (esim. Helsingin Sanomat, jossa voi muutaman artikkelin lukea veloituksetta) 
  • Kysymys: Väitöskirjojen avoin saatavuus?
    • Vastaus:Vaikka vain artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa olisi avoimesti saatavilla, katsotaan väitöskirjan olevan avoimesti saatavilla. (ks. Julkaisuryhmän kokous 28.4.2016)

  • Kysymys:Vaikuttaako julkaisusarjan historia avoimeen saatavuuteen?
    • Vastaus: Jos julkaisusarja on (tämän hetken tiedon mukaan) tästä eteenpäin avoimesti saatavilla, katsotaan sarjassa julkaistavat julkaisut avoimessa sarjassa julkaistuiksi, vaikka julkaisukanava ei olisi aikaisemmin ollut open access. (ks. Julkaisuryhmän kokous 28.4.2016)

  • Kysymys: Voidaanko kokoomateoksen yksittäinen artikkeli merkitä avoimesti saatavilla olevaksi, vaikka koko kirja ei olisi?
  • Kysymys:Jos painetut ja verkkoversion sisältö on täsmälleen sama ja verkkoversio on avoimesti saatavilla, onko julkaisu avoimesti saatavilla, vaikka se raportoitaisiin lehden painetun version ISSN-numerolla.?
  • Kysymys: Miten kirjataan avoimesti verkossa ilmestynyt raportti? Esim. http://vnk.fi/documents/10616/2009122/4_Julma.pdf/d72804ca-65ef-42f6-a53f-635b01ede1ff?version=1.0
    • Vastaus: Muilla kuin tutkijan omilla verkkosivuilla sijaitsevat raportit katsotaan avoimesti saatavilla oleviksi. Raportoidaan koodiarvolla 1 "Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu". (ks. Julkaisuryhmän kokous 28.4.2016)

  • Kysymys: Onko julkaisun lataaminen ResearchGateen, Academia.eduun tms. rinnakkaistallentamista?
  • Kysymys: Voidaanko julkaisu ilmoittaa rinnakkaistallennettuina, jos sen sähköinen versio on tallennettu korkeakoulun julkaisuarkistoon ja tiedoston verkko-osoite on tiedossa, vaikka suurella yleisöllä ei ole eikä koskaan tule olemaan pääsyä ko. tiedostoon?
    • Vastaus: Ei voi. Tiedonkeruukäsikirjan määritelmän mukaan julkaisu on avoimesti saatavilla, jos ”Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa”
  • Kysymys: Voidaanko julkaisu ilmoittaa rinnakkaistallennettuina, jos sen sähköinen versio on tallennettu korkeakoulun julkaisuarkistoon ja tiedoston verkko-osoite on tiedossa, vaikka ko. verkko-osoite alkaakin toimia suurelle yleisölle vasta tulevaisuudessa embargoajan päätyttyä?
    • Vastaus: Julkaisun voi ilmoittaa rinnakkaistallennettuna jo ennen embargo-ajan päättymistä,  mikäli rinnakkaistallennetulla versiolla on jo verkko-osoite.

 

Tieteenalaluokitus ja OKM:n ohjauksen ala

  • Kysymys: Julkaisua on vaikea luokitella mihinkään nykyisistä tieteenalaluokista. Miten menetellään?
    • Vastaus: Tieteenaloista valitaan sisällöllisesti sopivin. Julkaisulle voi antaa 1-6 tieteenalaluokkaa.
  • Kysymys: Minkä ohjauksen alan alla ilmoitetaan ammatillinen opettajakorkeakoulu?
    • Vastaus: Kasvatusalat. 

Väitöskirjat                             

  • Kysymys: Ilmoittavatko muutkin organisaatiot kuin yliopistot henkilöstönsä tekemät väitöskirjat? 
    • Vastaus: Kyllä. Ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yliopistosairaalat voivat ilmoittaa vuodesta 2015 alkaen sellaisia väitöskirjoja, joissa tekijä on palvelus- tai muussa suhteessa organisaatioon ja organisaatio on teon jotenkin mahdollistanut. Tekijyys merkitään samaan tapaan kuin muissakin julkaisuissa.

  • Kysymys: Kirjataanko väitöskirjojen lektioita?
    • Vastaus: Lektioiden perusteella kirjoitettuja artikkeleita julkaistaan tyypillisesti tieteellisissä lehdissä tai kokoomateoksissa. Mikäli lektioon perustuva artikkeli täyttää julkaisun yleiskriteerit, se voidaan raportoida tiedonkeruussa ja merkitään julkaisua vastaavaan julkaisutyyppiluokkaan.

    Kysymys: Kirjataanko väitöskirja aina luokkaan G (opinnäytetyöt), vaikka sillä olisi ulkopuolinen kustantaja?
    • Vastaus: Kyllä. Jos esimerkiksi kaupallinen kustantaja julkaisee väitöskirja uudestaan, tulee teoksen olla merkittävästi muokattu alkuperäiseen väitöskirjaan, jotta sen voi raportoida luokassa C1 (Tieteellinen erillisteos). (ks. Julkaisuryhmän kokous 28.4.2016)

Muita kysymyksiä

Yhteisjulkaisut yritysten kanssa                                             

  • Kysymys: Ovatko esim. UKK-instituutti ja Suomen Syöpärekisteri yrityksiä?
    • Vastaus: Eivät ole. Säätiöiden ja yhdistysten kanssa tehtyjä yhteisjulkaisuja ei luokitella yhteisjulkaisuiksi yritysten kanssa.

  • Kysymys: Ovatko osakeyhtiömuotoiset AMK:t yrityksiä?
    • Vastaus: Eivät ole. Myöskään valtio-omisteisia valtion erityistehtäviä toteuttavia yhtiöitä (esim. VTT) ei huomioida yrityksinä yhteisjulkaisujen luokittelussa.

 

  • No labels

4 Comments

  1. Anonymous

    Hei,

     

    kohdassa Yhteiskuntapolitiikka-lehden Yhteiskuntablogiikka https://blogi.thl.fi/web/yp/etusivu), linkki ei toimi.

    Terv. Kukka-Maritta Taskinen

  2. Anonymous

    Kysymyksiä musiikkiin liittyvistä F1 julkaisuista:

    1. Millä dokumentilla tekijän tulee todentaa se, että esityksellä on taiteellisin perustein toimiva ulkopuolinen tilaaja? Kysymys liittyy tilanteisiin, joissa julkaisutiedonkeruuseen tarjotaan esityksiä, jotka on pidetty kortteliravintolassa, kyläjuhlissa, kahvilassa tai vastaavissa ei erityisesti live-musiikkiin erikoistuneissa paikoissa. Tässä on mahdollista, että tekijä itse on tarjoutunut ko. paikkaan esittämään omia kappaleitaan saadakseen julkaisun / julkaisuja (vertautuuko silloin omakustanteeseen, joita ei siis hyväksytä tiedonkeruussa) Onko ainut tapa todentaa "tilaus" Teostoon tai vastaavaan tekijänoikeusorgansaatioon tehty esitysilmoitus?
    2. Miten voidaan käytännössä todentaa että sävellyksellä ylittyy teoskynnys, kun pahimmillaan julkaisuksi on tarjottu 12 tahdin (ts. eritäin lyhyt) sävellystä eikä  julkaisuilmoituksen tarkastajalla ole muusikkokoulutusta että voisi omalla osaamisellaan tämän määrittää. Riittääkö Teostoon tai vastaavaan organisaatioon tehty teosilmoitus todisteeksi tästä?
    3. Miten toimia sellaisten esitysten kanssa, joiden todentamiseksi ainut dokumentti on esityspaikan FB-sivuille päivitetty kuva itse esitystapahtumasta (mutta ei löydy mitään ennakkoilmoittelua / mainostamista tulevasta tapahtumasta) tai että tämä todistuskappale on esittäjän omilla FB sivuilla. Mielestäni näitä ei tule hyväksyä, sillä julkiseksi saattamiseen liittyy ennakkomainostaminen, jotta potentiaalinen yleisö löytää paikalle esitykseen.

    Ihmetellen Hellevi Hakala 

  3. Anonymous

    Jos on kokoomateoksessa julkaistu artikkeli, voiko sen verkko-osoitteeksi laittaa kokoomateoksen linkin? Näissä ei yleensä ole linkkiä suoraan artikkeliin.

  4. Anonymous

    Voiko videoidun konferenssiesitelmän ilmoittaa audiovisuaalisena aineistona?