Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Aika: Aika sopimatta
Paikka: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/

Ohjeet osallistumiseen:

  • Avaa selaimesta ACP-huone: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/
  • Kirjaudu sisään vieraana ”As a Guest” (oma nimi +organisaatio)
  • Puheenvuoroa pyydetään kättä nostamalla.
  • Kommentit/puheenvuorot mieluiten suullisina, tarvittaessa chat-ruutuun
  • Suositellaan kuulokkeiden tms. käyttöä, mikäli aiot käyttää mikrofonia
  • Kaiun/kohinan välttämiseksi mikrofoni mykistettynä muulloin kuin oman puheenvuoron aikana

 

Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa käsiteltäviä aiheita.

Aiheet

  1. Kokouksen avaus
  2. Asialistan hyväksyminen
  3. Edellisen kokouksen linjausten hyväksyminen ja ministeriön vastausten tilanne
    1. Edellisen kokouksen linjaukset
  4. Taidejulkaisujen alatyöryhmän kuulumiset
  5. Käsiteltävät aiheet
  6. Muut asiat
  7. Seuraavan kokouksen ajankohta
  8. Kokouksen päättäminen
  • No labels

6 Comments

  1. Käsikirjassa lukee:

    ”Julkaistu säännöllisesti toistuvan tieteellisen konferenssin painetussa tai muuten julkisesti saatavilla olevassa julkaisussa. Esim. pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla. CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta.”

    Entä jos verkossa rajoitetusti saatavilla olevalla julkaisulla on ISSN tai ISBN?

    Tähän onkin jo aikaisemmin vastattu:

    Kysymys: Hyväksytäänkö konferenssijulkaisu tiedonkeruuseen, mikäli sillä on ISSN-numero ja se on arvioitu Julkaisufoorumissa, mutta paperit ovat salasanan takana, esim. http://www.eiasm.org/frontoffice/event_announcement.asp?event_id=1035#4212 ?

    • Vastaus: Otetaan mukaan, koska konferenssilla on ISSN-numero. Eri asia on sitten se, kuuluisiko konferenssilla olla ISSN-tunnusta, jos artikkelit eivät ole kenen tahansa saatavilla.
  2. Kuuluuko tämän tyyppinen kirjoitus tiedonkeruun piiriin? http://etn.fi/4765 

    Kuuluvatko kolumnit tiedonkeruun piiriin? http://skrolli.fi/2016.2.kyber.pdf sivulla 45

  3. Hei,

    miten luokitellaan sellaisten artikkelien avoin saatavuus, jotka ilmestyvät avoimeksi viiveellä? Esimerkiksi Yhteiskuntapolitiikka -lehti ilmestyy avoimesti saataville noin kahden numeron viiveellä https://www.thl.fi/fi/web/yhteiskuntapolitiikka/arkisto. Useinhan on siis niin, että artikkeli ei ole avoin tarkistushetkellä, mutta puolen vuoden kuluttua tilanne onkin jo toinen.

     

  4. Hei, 
    kysymyksiä julkaisutiedonkeruusta:
    1. Voiko julkaistun pelin, joka koostuu korteista, joilla on kuvia ja tekstiä, ilmoittaa julkaisutiedonkeruuseen?
    2. Voiko kirjan tai artikkelin kuvittamisen ilmoittaa julkaisutiedonkeruuseen taiteellisena julkaisuna? Esimerkkinä artikkelin kuvitukseksi tehty yksi digitaalinen piirros: https://uasjournal.fi/paakirjoitus/korkeakoulut-digitaalista-todellisuutta-luomassa/
    3. Lehtori viittoo kirjoittamansa runon Yle Helsinki Facebook-sivustolla. Voiko tämän ilmoittaa julkaisutiedonkeruuseen taiteellisena julkaisuna? Entä, jos viitottu runo julkaistaan korkeakoulun omalla verkkosivulla?
    4. Lehtori on tehnyt av-julkaisuun sävellysteoksen. Miten todennetaan, että kyseessä on vaativa sävellysteos, jonka voi ilmoittaa julkaisutiedonkeruuseen?
    1. Siirsin kysymykset Taidejulkaisut-alatyöryhmän seuraavaan kokoukseen: Taidejulkaisut-alatyöryhmän ACP-kokous 1.6.2017

  5. (Tiedoksi vain, että tällaista pohdimme... Laitoin kysymyksen myös Haapamäelle suoraan...)

    Fysiikan alan JETP-lehdessä (Springer) on käytäntö (http://www.jetpletters.ac.ru/en/info.shtml) että artikkeleiden lyhennetyt, ns. extended abstract-versiot (pituus enintään 2 sivua) julkaistaan venäläisessä Pis'ma ZhETF-lehdessä (englanniksi sielläkin). En paikantanut julkaisutiedonkeruun ohjeistuksista selkeästi ilmaistua kieltoa raportoida molempia…

    Tiedonkeruukäsikirjassa on mainittu, että julkaisu voidaan raportoida vain kerran, mutta toisessa lehdessä julkaistun lyhennelmän kohdalla ei ole ihan selvää, että kysymyksessä on yksi ja sama julkaisu. Tiedonkeruuohjeissa on myös mainittu konferenssiartikkeleiden kohdalla, että papereiden extended abtract-versioita ei raportoida, mutta lehtiartikkeleiden kohdalla ei ole vastaavaa mainintaa. Toisaalta sen tulkitseminen, milloin kysymyksessä on ns. extended abstract –paperi on tietenkin aika mielivaltaista; artikkelin pituuden perusteella päättelyä ei voi tehdä ja kustantajien käyttämä terminologiakin on aika kirjavaa. Julkaisutiedonkeruun wiki-sivujen FAQ-osiossa on myös pari läheltä liippaavaa kysymystä, toinen koskien julkaisuarkistoon tallennetun julkaisun raportointia myöhemmin uudelleen sen ilmestyessä lehdessä ja toinen koskien konferenssijulkaisussa julkaistun artikkelin julkaisemista myöhemmin lehdessä, mutta nämäkään eivät ihan suoraan vastaa tätä tapausta.

    Kysymys:

    Jotta asiaan ei jäisi epäselvyyttä ja tulkinnan varaa, niin voisiko tiedonkeruukäsikirjaan tai FAQ-osioon saada ihan eksplisiittisen maininnan asiaa koskien. Esim.: ”Jos toimituksellinen käytäntö on, että hyväksytyt artikkelit tai niiden lyhennetyt versiot julkaistaan useammassa eri lehdessä, vain yksi versio raportoidaan.”  => Siis ellei lopputulos ole, että molemmat on ok raportoida.

    / Edellisen lisäksi on vielä tapauksia, että JETP:ssä julkaistun kokotekstiartikkelin pidempi (siis ei lyhyempi) ””versio”” (lainausmerkit huom.) on julkaistu Pis'ma ZhETF:ssä. Tämä ei kuitenkaan ole tietojemme mukaan toimituksellinen käytäntö, vaan molemmat artikkelit on hyväksytty erikseen, joten mielestäni nämä on ok raportoida erillisinä julkaisuina. Artikkeleiden pituuksissa voi myös olla huomattavia eroja: esim. 7 sivua vs. 17 sivua, ja otsikkokin voi olla eri...