Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Viranomaistiedonkeruiden asiantuntijaryhmän etäkokous 7.2.2019 klo 13.00 - 15.00

Etäyhteys: https://connect.funet.fi/virta

Äänite: https://connect.funet.fi/p59o5lyvwdmy/

 

Jäsenet:

Jukka Haapamäki, OKM

Kaisu-Maria Piiroinen, OKM

Anna Loukkola,Tilastokeskus

Jukka Jalolahti, Tilastokeskus

Hannele Husa, TAMK

Sari Pulkkinen, TAU

Jenni Kokko, JY

Heli Peltola, LAMK

Maarit Tenhunen, LaY

Virpi Rahikainen, Laurea

Piia Asunmaa, TTY - este

Helena Majamäki CSC, pj.

Fredrik Finnberg, CSC

Kati Lehtosaari, CSC

Jukka Kohtanen, CSC - este

Mari Pihamaa, CSC

 

Muistio:

  1. Työryhmä jatkuvan oppimisen tietojen kartoitukseen  ja määrittelyyn (työryhmä toimii Synergiaryhmän alaisuudessa)

  • sovittu työryhmän perustamisesta Synergian työpajassa 21.1.
  • eduunisivu
  • työryhmän tehtäviä:
    • tunnistaa ja kuvata korkeakoulujen jatkuvan oppimisen viitekehyksessä uudet koulutustyypit
    • tunnistaa VIRTA-tietomallin eri koulutustyyppeihin liittyvät määrittely- ja luokittelutarpeet
    • Työn tavoitteita ja priorisointia tarkennetaan vielä eri ryhmissä ja avoimessa kick off-etäkokouksessa (28.2.) käytävän keskustelun kautta
  • Mitä tuloksia tavoitellaan: dokumentaatio ja määrittelyjen ja luokitusten tarkennukset ja laajennukset, jotka edistävät korkeakoulujen tietojen yhteismitallisuutta ja yhteentoimivuutta. Tuloksia voidaan hyödyntää VIRTA-tietomallin kehityksessä, VIRTAn tietosisältöjen kattavuudessa (road map tietosisältöjen laajentamiselle), OPI-viitearkkitehtuurityössä ja OKSA-sanastotyössä
  • Piiroinen (OKM): Hyvä idea tämä ryhmä, ratkotteko myös vanhempia keissejä? (kuten amk-valmentavan koulutuksen koodilla olevia muita koulutuksia)
    • Majamäki (CSC): Ryhmän tarkempi toiminta tarkentuu myöhemmin, mahdollisuuksien mukaan.

2. VIRTAn opiskeluoikeuden tilakoodiston käyttö

  • Tiketti VIRTA-339991
  • Huomioita korkeakoulujen tiedoista
  • Ovat opiskeluoikeuden tilatiedot riittävät eri käyttötarpeisiin?
  • Tulisiko selitteitä tarkentaa?
  • Erikoistumiskoulutusten osalta ollut erilaisia käytäntöjä, esim. merkitty päättyneiksi koodilla 3, vaikka ei ole päättynyt tarkoitetulla tavalla.
  • Finnberg (CSC): Tutkintoon johtavien kohdalla koodi 3 ei ole ongelma, koska löytyy tutkintosuoritus milloin on valmistunut. Ei tutkintoon johtavien kohdalla kun poimitaan niin se on ollut kaikissa poiminnoissa että jos 3 koodi on niin se on tulkittu, että on loppuun suoritettu kaikki pisteet, mitkä siihen koulutukseen kuuluu. Termi 3 on ymmärrettävästi käytetty että halutaan päättää, vaikkei ole valmistunut, vaikka tutkintoon johtavassa koulutuksessa nimenomaan valmistumisen kohdalla tulisi käyttää päättynyt. Opiskeluoikeudella on aktiivinen tila alkamis- ja loppumispäivämäärälle. Jos sillä on päättymispäivämäärä, eikä ole sen jälkeen aktiivinen, ajaa saman asian. Erikoistumiskoulutuksen osalta luultavasti osa käyttänyt koodia 3, vaikka ei ole suorittanut niitä opintoja joita on ollut tarkoitus.
  • Majamäki (CSC): Tilastointiongelmaa on mahdollisesti aiheutunut. Koodisto tällaisenaan - ongelmaa voidaan auttaa paremmalla ohjeistuksella koodien käyttöön.
  • Pulkkinen (TAU): En kannata uuden koodin lisäämistä, ennemmin vähennetään. Ohjeistaminen hyväksi. Tuon kertominen minkä tyyppisissä ei -tutkintoon johtavissa opiskeluoikeuksissa sillä on väliä. Avoimen korkeakoulun opiskeluoikeus, emme tiedä onko suorittanut kaiken, minkä aikoo. Opiskelija vain tietää. Lista "kiinnittäkää huomiota" mihinkä ryhmiin hyvä kiinnittää erityistä huomiota voisi olla avuksi, että tiedonkeruut menee oikein.
  • Majamäki (CSC): Parannamme käyttöohjeita. Otetaan työlistalle.
  • Tenhunen (LaY): missä tilastoinnissa noita käytetään, koska voi muuttua milloin vaan. Meidän järjestelmät ei juuri tue muuta kuin 1-3 ja 5. Passivoitu ei ole aktiivisessa käytössä. Mihin tilat opiskelijan näkökulmasta vaikuttaa, oli sitten tutkintoon johtavaa tai ei tutkintoon johtavaa? Opintoajan rajauksen näkökulmasta, menevät meillä automaattisesti päättyneeksi kun opiskeluaika on päättynyt. Jonka jälkeen opiskelija saattaa herätä myöhemmin, ja anoo opiskeluoikeutta takaisin. Palaa siis päättyneestä aktiiviseksi. Kuinka paljon tutkitaan opiskeluoikeuden tilaa, suorituksen tilaa tutkintoon johtavilla ja ei tutkintoon johtavilla? Erilliseen opiskeluoikeuteen opiskelija tosiaan ainoastaan itse tietää onko suorittanut kaikki tarkoitetut opinnot.
  • Majamäki (CSC): Rajauksen piirissä, eikö voisi käyttää nimenomaan passivoitu, jos ei ole opiskelijasta johtuva vaan hallinnollinen asia? Lisätäänkö nämä näkökulmat selkeemmin erotettuna?
  • Tenhunen (LaY): suuri virkailijatyö tämän jälkeen. Onko Pepissä automatiikka?
  • Husa (TAMK): Kyllä on mahdollista. Passivoitua tulee meillä paljon. Kenen opiskeluoikeus päättynyt, opiskelija ei ole suorittanut kaikkea, esim. erikoistumiskoulutusten osalta, tuodaan passivoituna jotka eivät ole suorittaneet kaikkia loppuun.
  • Majamäki (CSC): Päättynyt opiskeluoikeus on läpäisty opiskeluoikeus. Luopunut ja passivoitu on niitä, ettei tule toivottua. Tämä on ollut tausta-ajatus.
  • Finnberg (CSC): Ei ole pakko tuoda päättynyt tilaa. eli voi laittaa päättymispäivämäärää aktiiviselle tilalle ilman että tuo päättynyt tilan. sitähän ei ole pakko tuoda, että on päättynyt. Kaikilla on alkamis- ja päättymispäivämäärä. Tuodaan 3 kertoo että on sovitusti loppuun saatettu. Jos tuodaan aktiiviselle päättymispäivämäärää on ok. TAMKissa passivoivat jos ei ole kaikkia pisteitä. Koskee erikoistumiskoulutuksia ja opettajaopinnot ja muita ei tutkintoon johtavia. 
  • Majamäki (CSC): Hyvä lisäys, että päättymiskoodia ei tarvitse väkisin tuoda vaan voi tuoda aktiiviselle tilalle päättymispäivämäärän. Parannamme ohjeistuksia. Käydään yh-kokouksessa läpi. Katsotaan päästäänkö riittävällä ohjeistuksella eteenpäin. Ei tiloja kaivata enää lisää. Voidaan käsitellä myös MITKO -työryhmässä.
  • Tenhunen (LaY): Toistaiseksi ei Oodi yliopistot pysty tuomaan ei tutkintoon johtavaan koulutukseen opiskeluoikeuden tilaksi passivoitu. Punaisella oleva teksti uusi - tuon aukikirjoittaminen asettaa haasteet.
  • Majamäki (CSC): Löytyi eri paikasta. Toin tähän lisätiedoksi. On ollut VIRTAn alkuajoista lähtien.
  • Tenhunen (LaY): miten vaikuttaa tilastoon?
  • Finnberg (CSC): Passivoitu ja luopunut ei muu käytä kuin Kela. yo kohdalla vaikka toisikin ei Kelaan toimiteta. Jos yo:ssa joku passivoitu ei mene passivoiduksi, Kela voi nähdä sen asiointijäjrestelmän kautta. 4 Passivoitu on hallinnollinen, korkeakoulun päätöksellä, opiskelija ei itse ole päättänyt. 5:ssa opiskelija on päättänyt itse. Ei kerätä tilastoja. Voisiko keskustella Oodi porukan kanssa?
  • Majamäki (CSC): Oodissa ymmärrettävää, ettei isompaa enää aleta tekemään. Hyvä jos voitte keskustella.
1aktiivinenaktiv Opiskeluoikeuden tila on aktiivinen silloin, kun opiskelijalla on oikeus suorittaa aktiiviseen opiskeluoikeuteen liittyviä opintoja.Den studerande studerar vid utbildningen.
2optiooptionOpiskeluoikeuden tila optio tarkoittaa, että oppijalle on myönnetty opiskeluoikeus kyseiseen koulutukseen, mutta oppija ei ole vielä kyseisen koulutuksen opiskelija.En studierätt som beviljats men inte ännu aktiverats.
3päättynytslutförd

Opiskeluoikeuden tila on päättynyt, kun koulutus on saatu päätökseen tarkoitetulla tavalla.

Selitys: Opiskeluoikeuden tila on päättynyt, kun opinnot on saatu päätökseen tarkoitetulla tavalla. Tutkintoon johtavan koulutuksen tapauksessa opiskeluoikeus päättyy valmistumiseen, jolloin tietovarannossa on myös tutkintolajinen opintosuoritus, joka on liitetty kyseiseen opiskeluoikeuteen. Tutkintoon johtamattomien opiskeluoikeuksien tapauksessa opiskeluoikeuden tila merkitään päättyneeksi, kun opinnot on suoritettu. Lisäksi mikäli korkeakoulu ei pysty erottelemaan, onko tutkintoon johtamaton koulutus saatu päätökseen tarkoitetulla tavalla vai ei kun määräaikaisen opiskeluoikeuden määräaika on tullut vastaan, nämä opiskeluoikeudet kategorisoidaan päättynyt-tilaan. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opintoajan rajauksesta johtuva päättyminen kuuluu passivoitu-tilaan. Päättynyt opiskeluoikeus on läpäisty opiskeluoikeus, luopunut tai passivoitu tarkoittavat, että ei tullut tulosta. Päättynyt opiskeluoikeus on sellainen, ettei se voi enää muuttua takaisin muuhun opiskeluoikeuden tilaan, eli sitä ei voi enää uudelleen aktivoida.

Studierätten har avslutats till följd av att utbildningen har slutförts

*) slutföra= tehdä loppuun.

4passivoitupassiverad Opiskeluoikeuden tila on passivoitu, kun korkeakoulun päätöksen seurauksena oppijalla ei pysyvästi tai tilapäisesti ole enää oikeutta opiskella.Högskolan har passiverat studierätten, tillfälligt eller permanent.
5luopunutavståttOpiskeluoikeuden tila on luopunut, mikäli oppija on pysyvästi tai väliaikaisesti luopunut oikeudestaan opiskella siten, että opiskelu ei korkeakoulun sääntöjen mukaan ole mahdollista ilman erillisiä toimenpiteitä opiskeluoikeuden uudelleen aktivoimiseksi.Personen har aktivt avstått från sin studierätt, tillfälligt eller permanent.

 

3. Opiskeluoikeuden ensisjaisuus

 

Määritelmä VIRTAssa: Yksi opiskeluoikeus per henkilö per korkeakoulu voi kerrallaan olla merkitty ensisijaiseksi, tällöin muut opiskeluoikeudet eivät ole ensisijaisia, mutta toissijaista tai muuta vastaava tilaa ei ole. Vrt. koodisto: Opiskeluoikeuden tila. Ensisijaisuuden voimassaoloajan (alkaa-päättyy) perusteella voidaan kulloisellekin ajanhetkelle päätellä ensisijainen opiskeluoikeus. Ensisijaisuustietoa käytetään tiettyihin tilastointitarkoituksiin, siten, että esimerkiksi opintosuoritukset, jotka voisivat liittyä yhtäaikaa useisiin saman opiskelijan opiskeluoikeuksiin samassa korkeakoulussa, tulkitaan kaikki ensisijaiseen opiskeluoikeuteen liittyviksi.

  • Tiketti VIRTA-338289
  • MIten kohdennetaan kertyneet opintopisteet, jos useita opiskeluoikeuksia?
  • Sisu-linjaus 2.2.2016: Sisussa suoritus liittyy aina opiskeluoikeuteen. "Kun opiskelija ilmoittautuu, pyydetään häntä sijoittamaan toteutuksen suorituksesta syntyvä opintojakso opintosuunnitelmaan, jotta voidaan seurata sitä, tekeekö opiskelija valmistumisensa kannalta relevantteja opintoja. (Kaikissa rakenteissa tulisi olla paikka valinnaisille opinnoille, joihin opiskelija voi sijoittaa jaksot, jotka eivät suoraan rakenteesta löydy)"
  • Finnberg (CSC): Tilastokeskuksen opiskelijatiedonkeruu ongelmallisin, koska opiskelijan pitää mennä vain kerran. Menee ensisijaisuuden mukaan. Ensisijaisuus on keinotekoinen, yleensä se mikä viimeiseksi alkanut.
  • Majamäki (CSC): Miten amkien osalta mennyt jos on useampi opiskeluoikeus?
  • Husa (TAMK): Ei ongelmaa. Tilastotkin opiskeluoikeuskohtaisesti. Jos on kaksi niin menee kahtena rivinä.
  • Pulkkinen (TAU): Eli menisi sitten yliopistoistakin kahtena rivinä? Ensisijaisen opiskeluoikeuden arpominen tehdään jokaisessa yliopistossa, jokaisessa rekisterissä. Tilastokeskuksen tiedonkeruussa arvottaisiin kaikille samalla logiikalla? Meillä logiikka, yleensä uusin. Voisi tehdä kerralla yhdestä rekisteristä.
  • Finnberg (CSC): Ei ole ongelma, että menisi samallalailla. Olisi parasta jos menisi samallalailla AMK & YO. On tilastokeskuksen jäänne per opiskelija. Mihin kaikkeen vaikuttaa, en osaa sanoa.
  • Loukkola (Tilastokeskus): Voisi olla kuten AMKeissa, jossa olisi kaikki opiskeluoikeudet. Voisi tarvittaessa päätellä esim. opintopistekertymän perusteella. On pitkä jäänne. Onko OKM:llä näkemystä?
  • Haapamäki (OKM): Kyllä se tarvitaan, että opiskelijat saadaan ryhmiteltyä. Itse ajattelen, että mikä se kaava on niin siihen ei ole kantaa, mutta olisiko selkeintä jos tehdään keskitetysti VIRTAssa, jos OKM ottaa poimintoja niin tieto olisi niissä suoraan mukana. Miten AMKeissa sisäisissä tilastoissa?
  • Loukkola (Tilastokeskus): Tehtäisiin VIRTAssa päättely, olisi yhteneväinen.
  • Majamäki (CSC): VIRTAn päässä ollaan oltu varovaisia, että lähdettäisiin tekemään tulkintoja ja päättelyjä korkeakoulujen tiedoista. Keskustelua vaativa.
  • Finnberg(CSC): Jos sovitaan esim. että viimeisin alkava tai se jossa on eniten pisteitä. Olisiko samallalailla myös amkeille? Amkit ei tuo ensisijaisuustietoa opiskeluoikeuteen. Pitäisikö päättely olla myös amk puolella?
  • Husa (TAMK): Tilastoja hetun perusteella, ei tarvitse välttämättä olla ensisijaisuus tieto. Toivon ettei tule, koska en näe miksi tarvitaan.
  • Haapamäki (OKM): Ehdotus: Päättelysääntö rakennetaan VIRTAan päättelysääntöjen pohjalta. Tilastokeskukseen menee näin kaikki opinto-oikeudet.  
  • Pulkkinen (TAU): VIRTAssa laskeminen on tosi hyvä juttu.
  • Haapamäki (OKM): Mietittävä asia. Opiskeluoikeus on per korkeakoulu. Päällekkäisten opiskeluoikeuksien määrä olisi hyvä tietää, mahdollisesti niistä valtakunnan netto-opiskelijamäärän. Tarkemmin pohdittava laskemmeko sellaista vai onko tämä kk-kohtainen se mitä käytämme virallisena määränä. 
  • Majamäki (CSC): Lähdemme tekemään tarkennuksia ja palataan tarvittaessa tälläkin porukalla.

4. VIRTAn pätevyyskoodistolaajennus

Tarve varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyskoodiston laajentamiseen ja pätevyskoodien käyttöön:

Tilanne ennen lakimuutosta

  • Eli sosionomi (amk) suoritettuaan 60 op oli pätevä sekä varhaiskasvatuksen opettajaksi että varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Menivät molemmat koodilla IQ.
    • Koodi käytetään myös siirtymäsäännösajan sisällä (sosiaalialan opinnot  aloitettu ennen 31.8.2019 ja valmistuneet viimeistään 31.7.2023)

Uusi varhaiskasvatuslaki 1.9.2018 lähtien:

  • Sosionomi (amk) suoritettuaan 60 op on pätevä vain varhaiskasvatuksen sosionomiksi.
    • Uusi koodi. jota käytetään sosionomi (amk) tutkinnon suorittaneille,  jotka ovat aloittaneet opinnot 1.9.2019 jälkeen sekä niille, jotka ovat aiemmin suorittaneet sosionomi (amk) tutkinnon ja täydentävät opinnot 1.9.2019 jälkeen varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikkaan  suuntautuneille opinnoilla ja lisäksi niille joiden opinnot ovat lain voimaan tullessa kesken ja jotka eivät suorita opintoja loppuun 31.7.2023 mennessä.
  • Haapamäki (OKM): Varhaiskasvatuksen sosionomiin suuntautuvat opinnot?-nimeksi?
  • Piiroinen (OKM): Tarkoitus on, että pystytään erottamaan lakimuutoksen takia "muuttuneet" pätevyydet ja tuo avoimen kautta tuleva olisi hyvä saada erikseen selville eli pystyä laskemaan erillisinä joukkona
  • Majamäki (CSC): Ovatko kaksi uutta päätevyyskoodia riittävät?
  • Haapamäki (OKM) Avoimen kautta myös uusi? Uuden lain mukainen termi.
  • Majamäki (CSC): Täytyy varmistaa.
KoodiseliteKäyttö
iqpääaineena varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (YO) ja varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot (AMK)opettaja ("lastentarhanopettaja"). Korvaa vanhan TK-koodin 2.
kesivuaineena varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (YO)opettaja ("lastentarhanopettaja"). Korvaa vanhan TK-koodin 2.
vaerilliset varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (YO) 
Käytettävä koodi?"Lastentarhanopettajanpätevyyteen tähtäävät opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa (60 op)" 
Käytettävä koodi?Tutkintoon sisältyy varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot (AMK)  

 

5. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden tiedot

  • TK:n tutkintotiedonkeruussa tieto lukuvuosimaksuvelvollisuudesta
    • tieto saadaan yhdistelemällä opiskelijatiedonkeruun datasta?
      • Loukkola (Tilastokeskus): Takautuvasti voi yhdistää opiskelijatiedoista. Voi tietysti muuttua opiskeluaikana?
      • Haapamäki (OKM): Status voi muuttua. Henkilö voi suorittaa puolet opinnoista lukuvuosimaksuvelvollisena ja valmistumishetkellä ei enää olekaan. Pitäisi määrittää mikä  - onko valmistumishetken tieto vai puolet opinnoista suoritettu lukuvuosimaksuvelvollisena tai aloittanut.
      • Loukkola (Tilastokeskus): Täytyy selvittää, mikä se noista olisi.
      • Majamäki (CSC): Vaatii jatkomäärittelyjä. Onko ehtinyt tutkintoja jo syntyä? Onko joku ennättänyt jo valmistua?
      • Finnberg (CSC): VIRTAssa kerätään tutkinto- ja opiskelijatiedonkeruussa. Pitäisi jokaisen vuoden 20.9 tilanteen mukaan kerätä, mikä on ollut se status, jos muuttunut jossain välissä perusrahoitteiseksi.  
      • Loukkola (Tilastokeskus): en näe VIRTAan mitään muutoksia tämän osalta. Meillä on kertymä tiedot, voidaan tehdä olemassa olevista aineistoista. Saadaan sekä tutkintopäässä että opiskelijapäässä se rahoituslähde.
      • Majamäki (CSC): Teiltä varmaan tulee lisätietoja kun tiedetään mikä periaate tulee olemaan?
      • Haapamäki (OKM): Kv-määrittelyjä kun on katsottu, voidaan yhdessä katsoa. Kansallisessa tilastoinnissa tulee käyttää samoja.
      • Loukkola (Tilastokeskus): Tietääkseni on juuri sellainen tieto mikä menee sinne.
      • Haapamäki (OKM): Kun määrittely tehty, tulisiko kuitenkin tehdä VIRTAn päässä - saisi korkeakoulujenkin tietoihin helposti.
      • Finnberg (CSC): Miltä ajanjaksolta? VIRTAssa 2015 alkaen.
      • Haapamäki (OKM): Uuden lakimuutoksen mukaisia , 2016-2017 lukuvuosi alkaen. VIRTAn tietopohja pitäisi riittää tähän.
    • UOE Financeen pitäisi saada tietää tutkintoon johtavasta koulutuksesta maksetut lukukausimaksut. Tieto tarvitaan vain maksettujen lukukausimaksujen kokonaismäärästä (euroa) yhteensä kaikki opiskelijat.
  • Maksun suuruus - tietotarpeet ja tiedon saatavuus
    • Migrillä tietotarve
    • Tenhunen (LaY):Olemme toimittaneet Migrille
    • Migrin integraatio KOSKI-palveluun käynnissä. KOSKI-palvelusta tarjotaan tässä vaiheessa niitä tietoja, joita käytettävissä, ei suunnitelmaa nyt tietojen laajentamiseksi

6. Muut asiat

 

Chat 07022019.pdf

  • No labels