Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Viranomaistiedonkeruiden asiantuntijaryhmän etäkokous 7.5.2019 klo 14.30 - 16.00

Etäyhteys: https://connect.funet.fi/virta

Äänite:

 

Jäsenet:

Jukka Haapamäki, OKM

Kaisu-Maria Piiroinen, OKM - este

Anna Loukkola,Tilastokeskus

Jukka Jalolahti, Tilastokeskus

Hannele Husa, TAMK

Sari Pulkkinen, TAU

Jenni Kokko, JY

Heli Peltola, LAMK

Maarit Tenhunen, LaY

Virpi Rahikainen, Laurea - este

Piia Asunmaa, TTY - este

Helena Majamäki CSC, pj.

Fredrik Finnberg, CSC

Kati Lehtosaari, CSC

Jukka Kohtanen, CSC

Mari Pihamaa, CSC

 

Asialista

Opetettava aine äidinkieli ja kirjallisuus

Haapamäki (OKM): Korkeimmat opintopistemäärät juontuu yliopiston käytänteistä eikä lainsäädännöstä? Pätevyydet kelpoisuusvaatimuksissa samat. Eri asia jos ei käytännössä pysty tekemään. Mielummin näkisin pätevyyskoodit kelpoisuusasetuksen mukaisia.

Pulkkinen (TAU): Katsoin äidinkielenopettajan liiton sivuilta, että opettavassa aineessa perus- ja aineopinnossa lukiossa syventävissä opinnoissa ainakin yhdessä opetettavassa aineessa, jotka ovat suomen kieli ja kirjallisuus. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuuteen tarvitaan aineopinnot (60 op) sekä suomen kielestä että kirjallisuudesta. Valtakunnallinen asia käsittääkseni.

Haapamäki (OKM): Kaksi vaihtoehtoa, mennään asetuksen mukaisella tiedolla tai jos on selkeä käytäntö että vaaditaan enemmän opintopisteitä, voidaan mennä sillä. Tiedonkeruuseen ei ole vaikutusta, kunhan kaikki tietävät että peruskoulupätevyys on toinen ja toinen lukiopätevyys.

Majamäki (CSC): Tällä hetkellä ei ilmeisesti ole VIRTAan tuotu lainkaan?

Pulkkinen (TAU): Meiltä on tuotu jotain alkuvuosi, viime vuosina ei sitäkään.

Jukka Haapamäki tarkistaa asian ja jatketaan keskustelua tiketillä/sähköpostilla.

Tavoiteajassa tutkinnon suorittaneet - poiminta

  • työpajan keskeiset tulokset ja muutostarpeet laskentaan:
    • aiempi tutkinto huomioidaan sektorirajojen yli --> korjataan nykyiseen poimintaan (ollut sektorikohtainen)
    • aiempi tutkinto= tutkintosuorituksen suorituspäivänmäärä on aiempi (jos pvm on sama, niin tutkintoa ei huomioida) --> varmistettu ministeriöstä, nyt jo toteutettu näin
    • laskennan pohjana tutkinnon suorittamisen tavoiteaika, sen mukaan, mitä lakeihin kirjattu --> nyt jo laskennassa näin
      • ei huomioida käytettävissä olevaa opiskeluoikeusaikaa --> nyt jo laskennassa näin
        • 2 ja 3 koodin poissaoloja käsitellään samalla tavalla --> nyt jo laskennassa näin
          • korjattava laskentaa siten, että  mukaan  ei tule opiskeluoikeuden edeltäviä, eikä tutkinnon suorituspäivän jälkeisiä läsnä-poissaolo ilmoituksia.
        • kaikki aika, mikä ei ole poissaoloa on läsnäoloa (koodi = 4 tai tietoa ei ole lainkaan, niin kausi/aika  on läsnäoloa) --> tämä muutetaan laskentaan
        • ilmoittautumistieto kohdistuu koko lukukauteen, status katsotaan lukukauden viimeisimmältä tiedolta–> lisätään laskentaan ajankohta, jolloin status tarkastellaan
        • lopullisessa tavoiteajan tarkastelussa vertaillaan sekä läsnäolokausia että käytettyä aikaa  --> nyt jo laskennassa näin
          • vaikuttaa ammattikorkeakoulujen toimintaan (aloitukset syksy/kevät)
    • tuotetaan laskennan sivulle selkeyttävää materiaalia ja esimerkkejä

Haapamäki (OKM): Samana päivänä suoritetut saman asteen tutkinnot. Juristit ovat sitä mieltä, että toinen saman tason tutkinto täytyy aina 0,7 kertoimella kertoa.

Finnberg (CSC): Opiskeluoikeuden alkamisajankohdan mukaan?

Haapamäki (OKM): Kyllä

MITKO-ryhmän työskentelystä nousseita VIRTA-kysymyksiä

  • Koostesivu - Täydennyskoulutus
  • Tutkinnon osat täydennyskoulutuksena
  • Täydennyskoulutuksen rahoituslähteet
    • Oma koodisto
    • Tulisi käyttöön tutkinnon osille?
  • Tutkintoon johtava tilauskoulutus ja muu korkeakoulujen järjestämä tilauskoulutus
  • VIRTA-tietojen road map
    • täydennyskoulutus (ects-mitoitettu)
    • ei ects-mitoitettu

Pulkkinen (TAU): Mitä tarkoittaa, että onko osa tutkinto-ohjelmaa vai eikö ole? Erilliset opintokokonaisuudet tai vaihtoehtoiset opintokokonaisuudet mielenkiintoisia. Jos ei ole kaikille pakollinen kuuluuko tutkinto-ohjelmaan vai ei? Ehkä näitä ei tiedonkeruissa käytetä.

Haapamäki (OKM): Nyt ei ole viety kuin ECTS-mitoitettua VIRTAan, mutta voisi olla hyvä laajentaa jossain vaiheessa. Kansalainenkin näkisi Kosken kautta mitä on tehnyt korkeakoulussa.

Majamäki (CSC): On hyvä ottaa kehityslistalle. Tosin miten luokitellaan, pitää olla yhteiset määrittelyt.

Kokko (JYU): Vain selkeästi opintopistemitoitetut ei tutkintoon johtavat ovat meillä opintohallinnon rekisterissä. Suurin osa ei ole näistä. Sisu muuttaa tilannetta. Pitää ottaa käyttöön ennen kuin kehitetään uutta. Tuskin nopeuttaa asiaa.

Husa (TAMK): Täydennyskoulutuksen opiskelijat Pepissä, ainakin ne jotka opintopisteitä suorittavat. Ainakin laajemmat kokonaisuudet kirjataan.

Tenhunen (Lay): Lapilla on myös kaikki opintopisteytetyt Oodiin kirjattu.

Aikataulua tiedonkeruiden näkökulmasta

Haapamäki (OKM): Kun määritelmät alkavat valmistua, täytyy käydä kierros siitä, ennen kuin tiedonkeruut alkaa että valtaosalla on tietoja olemassa, jotta tiedonkeruut tuottavat järkeviä tuloksia. Korkeakouluilla ja CSC:llä parempi tieto tästä. Aukko tietopohjassa tällä hetkellä, joka pitäisi saada täytettyä.

Majamäki (CSC): Tämn kevään ja alkusyksyn aikana kootaan kuvaa ja saadaan määrittelyjen kanssa yhteisymmärrys. Kuva mikä tietopohja täydennyskoulutuksen osalta on ja missä on puutteita.

Tenhunen (LaY): Jäin mietiskelemään täydennyksiä. Aikataulullisesti. Seuraavan 2-3 vuoden sisällä vaihtumassa tietojärjestelmiä, vaikuttaa Sisuun ja Peppiin. Etenkin ECTS-mitoittamattomia jos halutaan viedä Virtaan, vaatii järjestelmiin muutoksia.

Majamäki (CSC): Täydennyskoulutuksen tiedot Tilastokeskuksen näkökulmasta, onko tietotarpeita?

Loukkola : Kosken kautta tullaan saamaan jatkossa henkilötietoa jatkossa ei tutkintoon johtavista, ei vain summatason. Tietopohja paranee. Näistäkin varmasti ollaan kiinnostuneita. Akuuttia tarvetta en osaa sanoa näistä.

Varhaiskasvatuslain muutos ja VIRTA-koodisto

  • Luonnos
    • Muokataan sanamuotoja, ettei puhuta avoimesta.
  • Vaikutus Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen?
    • Käytetään samoja koodeja Tilastokeskuksen päässä, ei tarvitse luoda uutta koodia
    • Haapamäki (OKM): On ollut OKM:lle menevässä aineistossa, me seuraamme uuden lain mukaisia pätevyyksiä. Ehkä kannattaisi Tilastokeskuksen aineistoon tuoda noin. Vanhan ja uuden kelpoisuuden välillä lastentarhanopettajien osalta.
    • Finnberg (CSC): Tilastokeskuksella pitää varautua, että tulee uusi koodi.

Muut asiat

  • OILIn käyttämä uusi kk-hakijat rajapinta tulee käyttöön 1.10.2019, joka mahdollistaa useamman kansalaisuuden siirron kk:n järjestelmään. On mahdollista, että rajapinnan kautta Opintopolusta tulee opiskelijalle useampi kansalaisuus.
    • VIRTAan on mahdollista tuoda henkilölle useampi kansalaisuustieto. Miten useampaa kansalaisuustietoa tulisi käsitellä tiedonkeruussa?
    • Finnberg (CSC): Teknisesti on jo aemminkin voinut tuoda useamman kansalaisuustiedon. Tulee opiskelijatiedon mukana. Tilastokeskuksen yo poiminnassa ei ole ollut suoraan, hetun avulla korjataan väestörekisterin pohjalta, vaikka laitamme jonkun kansalaisuuden. Jos ei hetua, korkeakoulun ilmoittaman tiedon mukaan. Luulen, että arpoo kumpi on ensimmäisenä kansalaisuustietona. Ei ole erikseen huomioitu. Virrrassa on valmiudet, on synnyinmaa ja vakituinen asuinmaa, mutta ei ole käytetty muuta kuin kansalaisuus tietoa, joka voi olla moniarvoinen.
    • Loukola(TK): Jos halutaan kohdella samalla tavalla kuin vtj:stä löytyneitä, tulee ensisijaisesti suomi. Koskee vain hetuttomia, muuten menee vtj mukaan.
    • Finnberg (CSC): Eli jos suomi niin se tulee ensimmäisenä poimittua. Tätä ei ole missään tiedonkeruussa erikseen määritelty.
  • Korkeakoulujen ja toisen asteen yhteistyö

 

 

  • No labels