Opetus- ja koulutussanasto
(OKSA)
Undervisnings- och utbildningsordlista
Vocabulary of Education
luonnos 8.5.2018kokoukseen 18.5.2018

Sisällysluettelo
Käsitekaavioluettelo
Kuvaluettelo
1 Yleisiä käsitteitä
2 Koulutusjärjestelmä
3 Toimijat
3.1 Koulutustoimijat
3.1.1 Koulutustoimijoihin liittyviä käsitteitä
3.2 Koulutusorganisaatiot
3.3 Koulutuksen toimielimiä
3.4 Henkilöstö
3.5 Henkilön rooleja oppimisessa tai koulutuksessa
4 Koulutuksen ja opetuksen sisällöt ja normit
4.1 Normatiivinen ohjaus
4.1.1 Säädökset
4.1.2 Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet
4.2 Tutkintorakenne (1)
4.2.1 Ammatillisten tutkintojen rakenne
4.2.2 Lukio-opintojen rakenne
4.2.3 Korkeakoulututkinnon rakenne
4.3 Oppiaine
4.4 Koulutustoimijan opetussuunnitelmat ja koulutustarjonta
4.4.1 Opetussuunnitelma
4.4.1.1 Opetussuunnitelmaan liittyviä käsitteitä
4.4.2 Koulutustarjonta
4.5 Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan
4.6 Opintojen ja osaamisen laajuus
5 Haku ja valinta
5.1 Haku
5.1.1 Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi
5.1.2 Koulutukseen hakemisen vaiheita
5.1.3 Hakutapoja ja -tyyppejä
5.1.4 Hakukelpoisuus
5.1.5 Muita hakukäsitteitä
5.2 Valinta
5.2.1 Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi
5.2.2 Valintatyyppejä
5.2.3 Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä
5.2.4 Haku ja valinta: tietojärjestelmän käsitteitä
5.2.4.1 Hakukohde
5.2.4.2 Tietojärjestelmällä suoritettava opiskelijavalintaan liittyvä prosessi
5.2.4.3 Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot
5.3 Peruskoulun määräytyminen tai valinta
6 Koulutuksen toteuttaminen ja opintoprosessit
6.1 Opetus (1)
6.1.1 Opetuksen (1) ja opiskelun koodistokäsitteitä
6.2 Koulutus (1)
6.2.1 Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan
6.2.2 Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan
6.2.3 Perusopetuksen lajeja
6.2.4 Ammatillisen koulutuksen lajit (vuonna 2018 voimaan tulleen reformin jälkeen)
6.2.5 Ammatillisen koulutuksen lajit, järjestämismuodot ja -tavat (ennen vuonna 2018 voimaan tullutta reformia)
6.3 Koulutus (2)
6.3.1 Tutkintoon johtamattomat koulutukset (2)
6.3.1.1 Ennen vuotta 2015 järjestettyjä tutkintoon johtamattomia, ammatilliseen koulutukseen hakeutumista edistäviä koulutuksia (2)
6.4 Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä
6.4.1 Ilmoittautuminen
6.4.2 Opiskelun tai koulunkäynnin keskeytyminen
6.5 Opiskelun tuki
6.5.1 Oppilaan ohjaus ja opinto-ohjaus
6.5.2 Opintososiaaliset edut ja opintososiaaliset palvelut
6.5.3 Muut opiskelua tukevat palvelut
6.5.4 Oppilaan ja opiskelijan tukeminen perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa
6.5.5 Turvallisuuteen ja työrauhaan liittyvät ja kurinpidolliset toimenpiteet
6.5.5.1 Kurinpito
6.5.5.2 Kurinpitokeinoja esiopetuksessa, perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, lukiokoulutuksessa ja korkeakouluissa
6.5.5.3 Kurinpitokeinot ammatillisessa koulutuksessa
6.5.5.4 Kurinpitokeinot lukiokoulutuksessa
6.5.5.5 Kurinpitokeinot korkeakouluissa
6.6 Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa
6.7 Opiskelijaliikkuvuus
6.8 Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu
6.9 Oppilaan suoritukset, arvosanat ja näytöt
6.9.1 Todistus
6.9.2 Tutkinto
6.9.2.1 Toisen asteen tutkinnot
6.9.2.2 Korkeakoulututkinto
6.9.2.3 Ulkomainen tutkinto
6.9.2.4 Aiemmat ammatilliset tutkinnot
6.9.3 Opintosuorituksia
6.9.4 Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa
6.9.5 Oppilaan ja opiskelijan suorituksen arviointi
6.9.5.1 Arvioinnin tarkistaminen, uusiminen ja oikaisu sekä arvosanan korottaminen
6.10 Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
6.11 Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut
6.12 Muita koulutuksen toteuttamiseen/läpivientiin ja opintoprosesseihin liittyviä käsitteitä
7 Koulutusjärjestelmän, oppimistulosten ja osaamisen arviointi
7.1 Arviointi, auditointi, seuranta
8 Muita opetustoimeen liittyviä käsitteitä
9 Liite 1: Vipunen-tilastopalvelu
9.1 Lukumäärämuuttujat
9.2 Luokittelumuuttujat
10 Liite 2: European Credit Transfer and Accumulation System (ECTS) -tietoelementtien nimiä ja sisältökuvauksia suomeksi
10.1 Koulutustoimija (Learning Opportunity Provider)
10.2 Koulutus (Learning Opportunity)
11 Lisättäväksi ehdotettuja käsitteitä
Englanninkielinen hakemisto / English index
Ruotsinkielinen hakemisto / Svenskt register
Suomenkielinen hakemisto

Käsitekaavioluettelo

Käsitekaavio 2. Kasvatus, opetus ja koulutus.12
Käsitekaavio 3. Koulutusjärjestelmä.16
Käsitekaavio 4. Koulutustoimijat.23
Käsitekaavio 5. Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka.28
Käsitekaavio 6. Koulutusorganisaatiot.39
Käsitekaavio 7. Koulutuksen henkilöstö.46
Käsitekaavio 8. Muu koulutuksen henkilöstö.52
Käsitekaavio 9. Opettaja.59
Käsitekaavio 10. Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa.67
Käsitekaavio 11. Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet.73
Käsitekaavio 12. Tutkintorakenne.75
Käsitekaavio 13. Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan).78
Käsitekaavio 14. Ammatillisten tutkintojen rakenne.82
Käsitekaavio 15. Lukio-opintojen rakenne.88
Käsitekaavio 16. Opintokokonaisuus ja opintojakso.94
Käsitekaavio 17. Oppiaine.98
Käsitekaavio 18. Opetussuunnitelma.105
Käsitekaavio 19. Koulutustarjonta ja opetustarjonta.113
Käsitekaavio 20. Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan.117
Käsitekaavio 21. Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö.121
Käsitekaavio 22. Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi.127
Käsitekaavio 23. Koulutukseen hakemisen vaiheita.129
Käsitekaavio 24. Hakutapoja ja -tyyppejä.135
Käsitekaavio 25. Hakukelpoisuus.139
Käsitekaavio 26. Muita hakukäsitteitä.142
Käsitekaavio 27. Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi.151
Käsitekaavio 28. Valintatyypit.156
Käsitekaavio 29. Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä.159
Käsitekaavio 30. Hakukohde.163
Käsitekaavio 31. Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi.166
Käsitekaavio 32. Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot.172
Käsitekaavio 33. Peruskoulun määräytyminen tai valinta.174
Käsitekaavio 34. Opetus (1).184
Käsitekaavio 35. Opetuksen (1) ja opiskelun koodistokäsitteitä.187
Käsitekaavio 36. Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan.193
Käsitekaavio 37. Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan.197
Käsitekaavio 38. Perusopetuksen lajeja.199
Käsitekaavio 39. Ammatillisen koulutuksen lajeja.205
Käsitekaavio 40. Ammatillisen koulutuksen lajeja ja muotoja (ennen vuoden 2017 reformia).207
Käsitekaavio 41. Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä.210
Käsitekaavio 42. Tutkintoon johtamattomat koulutukset (2).213
Käsitekaavio 43. Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä.220
Käsitekaavio 44. Ilmoittautumiskäsitteitä.224
Käsitekaavio 45. Korkeakoulun opiskelijarekisterin päivämääriä.226
Käsitekaavio 46. Opiskelun keskeytyminen.228
Käsitekaavio 47. Opintososiaaliset edut ja opintososiaaliset palvelut.233
Käsitekaavio 48. Oppimisen, koulunkäynnin ja opiskelun tuki perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.242
Käsitekaavio 49. Kurinpitoon liittyviä käsitteitä.248
Käsitekaavio 50. Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa.258
Käsitekaavio 51. Opiskelijaliikkuvuus.261
Käsitekaavio 52. Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu.265
Käsitekaavio 53. Todistus.270
Käsitekaavio 54. Perusopetuksen ja lukion oppimääriin liittyvät todistukset.274
Käsitekaavio 55. Tutkintotodistus.277
Käsitekaavio 56. Tutkinto.283
Käsitekaavio 57. Toisen asteen tutkinnot.292
Käsitekaavio 58. Korkeakoulututkinto.298
Käsitekaavio 59. Ulkomainen tutkinto.300
Käsitekaavio 60. Aiemmat ammatilliset tutkinnot.302
Käsitekaavio 61. Opintosuorituksia.306
Käsitekaavio 62. Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa.309
Käsitekaavio 63. Arviointi.316
Käsitekaavio 64. Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.326
Käsitekaavio 65. Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut.329
Käsitekaavio 66. Arviointi, auditointi ja seuranta.340

Kuvaluettelo

Kuva 1. Suomen koulutusjärjestelmä.15











Yleisiä kommentteja
OKSA-jaos 16.6.2017: Uutta keskustelua OKSAn rajauksesta, linjauksista ja käyttötarkoituksista tarvitaan. Otetaan tälle aikaa (viimeistään) sanaston ensimmäisen julkaisun jälkeen.
Korkeakoulujen englannin kielityöryhmä marraskuu 2016: Kaikki (ainakin korkeakoulujen käsitteiden) englannin vastineet pitäisi laittaa kommenteille avoimeen AMK:iin. Mutta ensimmäinen julkaisu voidaan tehdä näillä (ilman avoimia AMKeja tehdyillä) termeillä. Näihin (mm. tarkistusasioihin) voidaan palata vuoden 2017 puolella ennen seuraavaa OKSA-julkaisua.
Korkeakoulujen englannin kielityöryhmä 9.12.2016: Tulisiko OKSA-sanastossa merkitä, kun kyseessä on pelkästään tietotekninen/hallinnollinen termi (vs. kun näkyy viestinnässä hakijoille/opiskelijoille/ulospäin). Esim. käsitteet haku- ja valintajärjestelmä (ID377) ja valinnan tila (ID389).


Yleisiä käsitteitä

1
kasvatus
svfostran
en< education (1); upbringing
fi määritelmä vuorovaikutukseen perustuva toiminta, jonka tavoitteena on kehittää yksilöstä eettisesti vastuukykyinen yhteiskunnan jäsen
fi huomautus Kasvatuksen myötä kulttuuriset arvot, tavat ja normit välittyvät ja muovautuvat. Osaltaan kasvatuksen tavoite on siirtää kulttuuriperintöä sekä tärkeinä pidettyjä arvoja ja traditioita seuraavalle sukupolvelle, mutta kasvatuksen avulla halutaan myös uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Kasvatuksen sivistystehtävänä on tietoisesti ohjata yksilöllisen identiteetin muotoutumista ja huolehtia, että muotoutuminen tapahtuu sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla.
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan varhaiskasvatuslain (36/1973) mukaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen (1) ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu pedagogiikka.
Perusopetuksella on opetustavoitteiden lisäksi kasvatustavoitteita. Perusopetuslain (628/1998) mukaan perusopetuksella pyritään kasvattamaan oppilaita ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antamaan heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Yliopistolain (558/2009) mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta (1) sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.
Englannin käsite education on laajempi kuin suomen kasvatus, niin että termillä education viitataan kasvatuksen lisäksi muun muassa opetukseen (1), koulutukseen (1) ja sivistykseen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID116
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus ja Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan
<kieliversiointiin korkeakoulut>


2
opetus (1)
svundervisning (1)
enteaching (1); instruction (1); < education (2)
fi määritelmä vuorovaikutukseen perustuva toiminta, jonka tavoitteena on oppiminen
fi huomautus Opetuksella (1) ja kasvatuksella on osin yhteneväisiä tavoitteita.
Englannin käsite education on laajempi kuin suomen opetus (1), niin että termillä education viitataan opetuksen (1) lisäksi muun muassa kasvatukseen, koulutukseen (1) ja sivistykseen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID117
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Kaavioiden merkinnät - esimerkkejä, Kasvatus, opetus ja koulutus, Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan, Opetus (1), Opetuksen (1) ja opiskelun koodistokäsitteitä ja Kurinpitoon liittyviä käsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>
Ruotsin kielityöryhmän kysymys lokakuu 2016: "Handledning" voisi olla opetus (1) -käsitteen (toinen) vastine ruotsiksi?


3
oppiminen
hakusana: oppimaan oppiminen
svlärande; inlärning; ~ lära sig verb
enlearning
fi määritelmä prosessi, jossa yksilö omaksuu uusia tai muuttaa olemassa olevia tietoja, taitoja, käyttäytymistä, arvoja tai mieltymyksiä
fi huomautus Erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa painottuu oppimaan oppiminen, joka voidaan määritellä prosessiksi, joka edistää yksilön kykyä omaksua uusia tai muuttaa olemassa olevia tietoja, taitoja, käyttäytymistä, arvoja tai mieltymyksiä.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID118
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus ja Työelämään tutustuminen ja työharjoittelu
<kieliversiointiin korkeakoulut>


4
opettaminen; opetus (2)
svundervisning (2); ~ lära ut verb
enteaching (2); instruction (2); tuition (1); ~ facilitation
fi määritelmä opetuksen (1) osa, jossa henkilö auttaa tai ohjaa toista henkilöä oppimaan
fi huomautus Englannin sanalla facilitation viitataan esimerkiksi erityistarpeisen (kuten vammaisen) oppilaan tai opiskelijan avustajan toimintaan, jonka tavoitteena on auttaa oppilasta tai opiskelijaa osallistumaan opetukseen (1). Lisäksi sanalla facilitation viitataan esimerkiksi vertaisopetukseen, jossa edistyneemmät opiskelijat auttavat varhaisemmassa vaiheessa olevia opiskelijoita opiskelussa.
Ks. opettaja.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID119
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaavio: Kasvatus, opetus ja koulutus
<kieliversiointiin korkeakoulut>
Ruotsin kielityöryhmän kysymys lokakuu 2016: "Handledning" voisi olla opettaminen -käsitteen (toinen) vastine ruotsiksi?


5
opiskelu
sv< studier pl
enstudy
fi määritelmä toiminta, jossa henkilö käyttää aikaa ja tietoista huomiota uusien tietojen tai taitojen omaksumiseen tai osaamisen kartuttamiseen
fi huomautus Ruotsin termi studier viittaa myös suomen opinnot-käsitteeseen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID120
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus ja Opetuksen (1) ja opiskelun koodistokäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


6
koulutus (1)
svutbildning (1)
inte: skolning
en< education (3); training
fi määritelmä organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen (1) perustuvaa osaamista
fi huomautus Koulutus (1) on laaja ja varsin abstrakti käsite. Esimerkki termin koulutus (1) käytöstä: "Tutkintokoulutuksen ohella Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa runsaasti aikuisille suunnattua koulutusta."
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus (1) voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen, tutkintoon valmistavaan koulutukseen ja koulutukseen, joka ei johda eikä valmista tutkintoon.
Englannin käsite education on laajempi kuin suomen koulutus (1), niin että termillä education viitataan koulutuksen (1) lisäksi muun muassa kasvatukseen, opetukseen (1) ja sivistykseen.
Vrt. koulutus (2).
Ks. myös opettaminen, oppiminen, opiskelu.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID121
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Kaavioiden merkinnät - esimerkkejä, Kasvatus, opetus ja koulutus, Koulutusjärjestelmä, Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa, Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan, Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan ja Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan
<kieliversiointiin korkeakoulut>


7
koulutus (2)
svutbildning (2)
enstudies (1); learning opportunity (1); > study programme (1); > degree programme (1); > vocational education and training (1) (ammatillinen koulutus); > VET (1) (ammatillinen koulutus); ~ learning opportunity specification (koulutuksen (2) kuvauksesta; SFS-EN 15982:en ja SFS-EN 15981/AC)
search term: LOS
fi määritelmä suunniteltu opintojen ja järjestelyjen kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä johonkin aihepiiriin tai alaan liittyvää osaamista tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun kokonaisuuden suorittamiseen
fi huomautus Koulutukset (2) ovat tapa käytännössä organisoida ja toteuttaa koulutusta (1).
Koulutukset (2) voivat olla tutkintoon (esimerkiksi filosofian maisterin tutkinto) johtavia tai tutkintoon johtamattomia (esimerkiksi korkeakoulun (1) opintokokonaisuus tai ammatillisen koulutuksen valmentava koulutus, korkeakoulun (1) erikoistumiskoulutus tai perusopetuksen lisäopetus).
Standardissa Metadata for Learning Opportunities, Advertising (SFS-EN 15982:en) käytetään termiä learning opportunity specification (lyhenne LOS), jolla tarkoitetaan opetussuunnitelmassa (2) määritellyn koulutuksen (2) rakenteen, sisällön ja tavoitteiden kuvausta.
Standardissa European Learner Mobility Achievement Information (SFS-EN 15981/AC) käsite learning opportunity specification on määritelty lähes samoin kuin em. standardissa.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID122
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus, Tutkintorakenne, Koulutustarjonta ja opetustarjonta, Muita hakukäsitteitä, Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä ja Tutkintoon johtamattomat koulutukset (2)
<kieliversiointiin korkeakoulut>


8
koulutuksen toteutus; koulutus (3)
svutbildning (3); > utbildningstillfälle
enorganisation of studies; studies (2); learning opportunity (2); > study programme (2); > degree programme (2); > vocational education and training (2) (ammatillinen koulutus); > VET (2) (ammatillinen koulutus); learning opportunity instance (SFS-EN 15982:en ja SFS-EN 15981/AC)
search term: LOI
fi määritelmä koulutustoimijan organisoima, tiettyyn aikaan ja paikkaan sijoittuva koulutus (2)
fi huomautus Määritelmässä mainitulla "paikalla" voidaan tarkoittaa myös esimerkiksi tietoverkkoa. Koulutuksen toteutus voi myös sijoittua kahteen tai useampaan eri paikkaan (esimerkiksi jos suomalaiseen oppilaitokseen sijoittuvaan koulutuksentoteutukseen sisältyy ulkomailla suoritettava harjoittelu).
Varsinaisen opiskelun ja opettamisen voidaan katsoa tapahtuvan koulutuksen toteutuksessa. Koulutuksen toteutuksessa syntyvät myös opintosuoritukset.
Koulutuksen toteutus voi olla esimerkiksi Aalto-yliopistossa toteutettava tuotantotalouden diplomi-insinöörin koulutus, jonka laajuus on 120 opintopistettä ja joka alkaa syksyllä 2015.
Standardeissa Metadata for Learning Opportunities, Advertising (SFS-EN 15982:en) ja European Learner Mobility Achievement Information (SFS-EN 15981/AC) tätä vastaavasta käsitteestä käytetään termiä learning opportunity instance (lyhenne LOI).
Ruotsin termi utbildningstillfälle viittaa tässä määriteltyä koulutuksen toteutus -käsitettä suppeampaan käsitteeseen; esimerkiksi yhteen luentokertaan tai seminaarin yksittäiseen päivään.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID123
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus, Koulutustarjonta ja opetustarjonta, Muita hakukäsitteitä, Hakukohde ja Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


9
<standardi "Metadata for Learning Opportunities, Advertising">
koulutusmahdollisuus; koulutus (4)
svutbildningsmöjlighet
enlearning opportunity (3)
fi määritelmä kokonaisuus, joka muodostuu koulutuksesta (2) ja siihen liittyvästä tarjolla olevasta mahdollisuudesta osallistua koulutuksen toteutukseen
fi huomautus Koulutusmahdollisuudet kuvataan koulutustarjonnassa.
Yleiskielessä sana koulutusmahdollisuus on merkitykseltään tässä määriteltyä laajempi ja liittyy usein koulutuspolitiikkaan (esim. "eri maiden tarjoamat koulutusmahdollisuudet").
Tässä määritelty käsite esiintyy lähinnä standardissa Metadata for Learning Opportunities, Advertising (SFS-EN 15982:en). Ko. standardissa tätä käsitettä vastaavasta käsitteestä käytetään termiä learning opportunity.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID124
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Kasvatus, opetus ja koulutus ja Koulutustarjonta ja opetustarjonta
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Käsitekaavio 11. Kasvatus, opetus ja koulutus.

Koulutusjärjestelmä

10
<Suomi>
koulutusjärjestelmä
hakusana: koulujärjestelmä
svutbildningssystem n
eneducation system
fi määritelmä kokonaisuus, joka kattaa Suomessa lakisääteisesti tarjottavan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen (1) sekä tiedot koulutuksen (1) eri vaiheiden suorittamisjärjestyksestä ja mahdollisesta ikäsidonnaisuudesta sekä koulutuksen (1) vaiheiden kestosta
fi huomautus Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta ja perusopetuksen jälkeisestä koulutuksesta (1), johon kuuluvat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa annettava korkeakoulutus. Suomen koulutusjärjestelmään kuuluu myös vapaan sivistystyön koulutus.
Ks. myös oppivelvollisuus.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID126
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaavio: Koulutusjärjestelmä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Kuva 1. Suomen koulutusjärjestelmä.
Kuvan lähde: opetus- ja kulttuuriministeriön viestintä, joulukuu 2017

11
koulutusaste
svutbildningsnivå; utbildningsstadium
enlevel of education; educational level
fi määritelmä luokka, jollaisiin koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset (2) jaotellaan vaativuutensa perusteella
fi huomautus Koulutusasteluokittelua käytetään koulutusten (2) suunnitteluun, seurantaan ja säätelyyn.
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen (2) valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen (2) suorittamista.
Koulutusasteluokitteluja on tällä hetkellä (kesäkuu 2013) kolme: opetushallinnon Koulutusaste 2002 -luokittelu, ISCED-luokittelu ja Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelu.
Esimerkkejä koulutusasteista (Koulutusaste 2002 -luokittelun mukaan) ovat perusaste, toinen aste, alempi ja ylempi korkea-aste.
Ruotsin termi utbildningsstadium on vanhahtavaa kieltä.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID127
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Koulutusjärjestelmä ja Koulutustarjonta ja opetustarjonta
<kieliversiointiin korkeakoulut>


12
koulutusala
svutbildningsområde n
enfield of education (1); field of study (1); > field of vocational education and training (ammatillinen koulutus)
fi määritelmä luokka, jollaisiin koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset (2) jaotellaan sen perusteella, miten ne sijoittuvat tieteen, yhteiskunnan tai työelämän aloille
fi huomautus Koulutusalaluokittelua käytetään koulutusten (2) suunnitteluun, seurantaan ja säätelyyn.
Opetushallinnon Koulutusala 2002 -luokittelun mukaisia koulutusaloja ovat esimerkiksi kulttuuriala sekä tekniikan ja liikenteen ala.
Koulutusalaluokitteluja on tällä hetkellä (kesäkuu 2013) neljä: opetushallinnon Koulutusala 2002- ja Opintoala 1995 -luokittelut, ISCED-luokittelu sekä Tilastokeskuksen koulutusalaluokittelu.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID128
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Koulutusjärjestelmä ja Koulutustarjonta ja opetustarjonta
<kieliversiointiin korkeakoulut>


13
<koulutustarjonta>
opintoala
sv< studieområde n
enfield of education (2) (yleiskielessä); field of study (2) (yleiskielessä); subfield (opintohallinnon täsmällisissä jaotteluissa); area of study
fi määritelmä alaluokka, jollaisiin yhdelle koulutusalalle kuuluvat koulutukset (2) voidaan jaotella sisältöjensä samansuuntaisuuden perusteella
fi huomautus Esimerkiksi opetushallinnon Koulutusala 2002 luokittelussa tekniikan ja liikenteen koulutusalan opintoaloja ovat mm. kone, metalli- ja energiatekniikka sekä tekstiili- ja vaatetustekniikka.
Koulutusalan alaluokitteluja on muitakin kuin opintoalaluokittelu, esimerkiksi pääaineluokittelu.
Ruotsin termiä studieområde käytetään paitsi tilastollisen opintoala-käsitteen vastineena, myös yleiskielisesti viitattaessa pääaineeseen tai koulutusohjelmaan (2).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID129
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Koulutusjärjestelmä ja Koulutustarjonta ja opetustarjonta
<kieliversiointiin korkeakoulut>


14
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
tutkintorakenne (2) (ammatillinen koulutus, korkeakoulut); > ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne; tutkintojärjestelmä (korkeakoulut)
svexamenssystem
endegree system
fi määritelmä tietylle koulutusasteelle tai muuhun vastaavaan luokitteluyksikköön kuuluvien tutkintojen kokonaisuus
fi huomautus Ammatillisessa koulutuksessa suoritettavissa olevat ammatilliset tutkinnot säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta (835/2014).
Ammatillisessa koulutuksessa termillä tutkintojärjestelmä viitataan tässä määriteltyä laajempaan käsitteeseen, joka pitää sisällään tutkintorakenteen (2) lisäksi mm. tutkintotyypit, tutkintojen muodostumissäännöt ja tutkinnon perusteet.
Korkeakoulujen (1) tutkintojärjestelmään kuuluvia tutkintoja ovat esimerkiksi ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä yliopistoissa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot, ylemmät korkeakoulututkinnot ja jatkotutkinnot.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID130
Luokka: <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Koulutusjärjestelmä
<kieliversiointiin korkeakoulut>
Terminologin kommentti 18.6.2017: Kuuluuko tämä muihin kaavioihin kuin tähän koulutusjärjestelmäkaavioon? (JA kuuluuko koulutusjärjestelmäkaavioon...)


Käsitekaavio 2. Koulutusjärjestelmä.

Toimijat

Koulutustoimijat

15


16
opetuksen järjestäjä
sv< utbildningsanordnare (1); < anordnare av utbildning (1)
eneducation provider
fi määritelmä taho, jonka tehtävänä on järjestää esi- tai perusopetusta tai aamu- ja iltapäivätoimintaa ja jolla on tähän lakisääteinen velvollisuus tai jolle on myönnetty opetuksen järjestämislupa
fi huomautus Opetuksen järjestäjinä voivat toimia esimerkiksi kunnat, joilla on toimintaan lakisääteinen velvollisuus, sekä valtio ja yliopistojen harjoittelukoulut. Muut tahot, esimerkiksi rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, tarvitsevat toimintaan opetuksen järjestämisluvan.
Ruotsin termillä "utbildningsanordnare" viitataan opetuksen järjestäjän lisäksi koulutuksen järjestäjään.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID132
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Koulutustoimijat ja Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka


17
koulutuksen järjestäjä; > lukiokoulutuksen järjestäjä; > ammatillisen koulutuksen järjestäjä
sv< utbildningsanordnare (2); < anordnare av utbildning (2)
eneducation provider; VET provider
fi määritelmä taho, jonka tehtävänä on järjestää lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, näihin valmistavia tai valmentavia koulutuksia (2) tai taiteen perusopetusta ja jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa
fi huomautus Koulutuksen järjestäjinä voivat kuntien, kuntayhtymien ja valtion lisäksi toimia esimerkiksi rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt.
Koulutuksen järjestäjiin voidaan rinnastaa ammattikorkeakoulut ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjät, sillä niiden kaikkien toiminta perustuu lupaan. Yliopistojen toiminta sen sijaan perustuu yliopistolakiin (558/2009).
Tilastoissa (esim. Vipunen-tilastopalvelu) koulutuksen järjestäjiin sisällytetään tässä määriteltyjen koulutuksen järjestäjien, perusopetuksen opetuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien lisäksi yliopistot. Ks. koulutuksen järjestäjä (Vipunen-tilastopalvelu).
Koulutuksen järjestäjä on myös yleiskielen ilmaus, ja yleiskielessä sillä voidaan viitata myös tahoon, jolla ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää koulutuksen järjestämislupaa.
Ruotsin termillä "utbildningsanordnare" viitataan koulutuksen järjestäjän lisäksi opetuksen järjestäjään.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID133
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Koulutustoimijat, Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka ja Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä
<kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>


18
vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä
svhuvudman för läroanstalt för fritt bildningsarbete
fi määritelmä taho, jonka tehtävänä on järjestää vapaan sivistystyön koulutusta ja jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä oppilaitoksen ylläpitämislupa
fi huomautus Ks. vapaan sivistystyön oppilaitos.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID135
Luokka: <vapaa sivistystyö>
Käsitekaaviot: Koulutustoimijat ja Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka
<kieliversiointiin vapaa sivistystyö>


19
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
näyttötutkinnon järjestäjä; tutkinnon järjestäjä
svanordnare av fristående examen; examensarrangör
enorganiser of competence-based qualification; organiser of competence test
fi määritelmä koulutuksen järjestäjä tai muu säätiö tai yhteisö, joka on sopinut tutkintotoimikunnan kanssa näyttötutkinnon järjestämisestä
fi huomautus Näyttötutkinnon järjestäjä tekee kunkin näyttötutkinnon järjestämisestä tutkintotoimikunnan kanssa näyttötutkinnon järjestämissopimuksen.
Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID136
Luokka: <ammatillinen koulutus>


20
opetuksen järjestämislupa (esi- ja perusopetus); koulutuksen järjestämislupa (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus); tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa (ammatillinen koulutus); oppilaitoksen ylläpitämislupa (vapaa sivistystyö); ammattikorkeakoulun toimilupa (ammattikorkeakoulut)
hakusana: järjestämislupa
svtillstånd n att ordna utbildning (koulutuksen järjestämislupa); tillstånd n att ordna undervisning (opetuksen järjestämislupa); tillstånd n att driva läroanstalt (oppilaitoksen ylläpitämislupa)
enauthorisation to provide education; education licence
not: operating licence (ammattikorkeakoulut)
fi määritelmä yhteisölle tai säätiölle annettu lupa, vaatimus, vastuu tai tehtävä järjestää koulutusta (1), koulutusta (2) tai opetusta (1)
fi huomautus Luvan myöntää hakemuksen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö tai (perusopetuksen ja ammattikorkeakoulujen tapauksessa) valtioneuvosto.
Kunnilla on velvollisuus järjestää perusopetusta, joten ne eivät tarvitse perusopetuksen järjestämiseen lupaa.
Ammatillisessa koulutuksessa tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa on lupa ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Ammatillisia tutkintoja ja ammatillista koulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksissa tai Suomen solmiman valtiosopimuksen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä.
Yliopistoille ei myönnetä erikseen toimilupaa, vaan ne on lueteltu yliopistolaissa (558/2009).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID137
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Koulutustoimijat ja Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen> <kieliversiointiin vapaa sivistystyö>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>


21
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
näyttötutkinnon järjestämissopimus
svavtal n om anordnande av fristående examen
encontract for arranging competence-based qualifications
fi määritelmä näyttötutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan välinen sopimus näyttötutkinnon järjestämisestä
fi huomautus Tutkinnon järjestämissopimus on oikeudellisesti sitova asiakirja.
Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID138
Luokka: <ammatillinen koulutus>


22
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma
svplan för anordnande av fristående examen
enplan for arranging competence tests
fi määritelmä näyttötutkinnon järjestäjän laatima suunnitelma solmimansa näyttötutkinnon järjestämissopimuksen piiriin kuuluvan näyttötutkinnon järjestämisestä
fi huomautus Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID139
Luokka: <ammatillinen koulutus>


23
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukiokoulutus>
opetuksen järjestämismuoto (perusopetus); koulutuksen järjestämismuoto (lukiokoulutus)
svform i vilken utbildningen ordnas; utbildningsform
enform of vocational education and training (ammatillinen koulutus)
fi huomautus Termillä opetuksen järjestämismuoto / koulutuksen järjestämismuoto viitataan siihen, miten opetus (1), koulutus (1) tai koulutus (2) on järjestetty.
Lukiokoulutuksessa koulutuksen järjestämismuodolla viitataan koulutuksen järjestämiseen lähiopetuksena tai etäopetuksena.
Perusopetuksessa opetuksen järjestämismuodolla viitataan opetuksen (1) järjestämiseen lähiopetuksena tai monimuoto- tai etäopetuksena taikka sisäoppilaitosmuotoisesti. Monimuoto- ja etäopetus tulee kysymykseen muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä opetuksessa (1).
Ennen ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan astuvaa reformia koulutuksen järjestämismuodolla viitattiin ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestämiseen oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimusmuotoisesti (ks. oppisopimuskoulutus). Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) koulutuksen järjestämismuodolla viitattiin koulutuksen järjestämiseen lähiopetuksena, etäopetuksena tai monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvana opetuksena. 1.8.2015 voimaan tulleessa laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) järjestämismuodolla viitattiin ainoastaan koulutuksen järjestämiseen oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimusmuotoisesti.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID140
Luokka: <perusopetus>, <lukiokoulutus>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus>
<perusopetus ruotsi kesken>
<lukiokoulutus ruotsi kesken>
<perusopetus englanti kesken>
<lukiokoulutus englanti kesken>
Terminologin kysymys 16.9.2016: tarkistettava perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ruotsin termit
Terminologin kysymys 16.9.2016: tarkistettava lukiokoulutuksen ja perusopetuksen englannin termit


24
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
ammatillisen koulutuksen järjestämistapa
hakusana: koulutuksen järjestämistapa
svsättet n på vilket yrkesutbildningen ordnas
enmethod of vocational education and training
fi huomautus Termillä ammatillisen koulutuksen järjestämistapa viitataan koulutuksen (1) tai koulutuksen (2) järjestämiseen opetussuunnitelmaperusteisesti tai näyttötutkintoon valmistava koulutuksena.
Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID141
Luokka: <ammatillinen koulutus>


25
koulutusmuoto (1); koulumuoto
fi huomautus Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaan koulutusmuotoina pidetään esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta.
Termiä koulutusmuoto käytetään myös tilastoissa, jolloin sillä on eri merkitys; vrt. koulutusmuoto (2).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID869


26
<tilastointi>
koulutusmuoto (2)
svutbildningsform
enform of education (1)
fi huomautus Tilastokeskuksen luokittelun mukaan koulutusmuotoja ovat koulutuksen järjestämismuotojen ja ammatillisen koulutuksen järjestämistapojen yhdistelmät eli 1) oppilaitosmuotoinen opetussuunnitelmaperusteinen koulutus, 2) oppilaitosmuotoinen näyttötutkintoon valmistava koulutus, 3) oppisopimusmuotoinen opetussuunnitelmaperusteinen koulutus ja 4) oppisopimusmuotoinen näyttötutkintoon valmistava koulutus.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID142


27
omistajatyyppi
svägartyp
fi huomautus Termillä omistajatyyppi viitataan koulutuksen järjestäjään tai oppilaitoksen omistajaan (yksityinen, valtio, kunta, kuntayhtymä, Ahvenanmaan maakunta, muu). Tilastokeskus pitää yllä omistajatyyppiluokitusta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID146


Käsitekaavio 3. Koulutustoimijat.

28
koulutusorganisaatio
svutbildningsorganisation
eneducational establishment (1); > educational institution (korkeakoulut)
fi määritelmä organisaatio tai hallinnollinen yksikkö, jossa annetaan opetusta (1) ja jolla on johtaja
fi huomautus Esimerkkejä koulutusorganisaatioista ovat päiväkoti (esiopetuksen osalta), peruskoulu (1), lukio (1), ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto ja vapaan sivistystyön oppilaitos.
Yksi koulutuksen järjestäjä voi organisoida toimintansa usean koulutusorganisaation kautta (esim. kunta usean peruskoulun (1) kautta).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID147
Käsitekaaviot: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka, Koulutusorganisaatiot, Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan ja Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin esiopetus> <kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen> <kieliversiointiin korkeakoulut> <kieliversiointiin vapaa sivistystyö>
<esiopetus ruotsi kesken> <esiopetus englanti kesken> <perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>


29
oppilaitos
svläroanstalt
eneducational establishment (2)
fi määritelmä muu koulutusorganisaatio kuin korkeakoulu (1)
fi huomautus Termiä oppilaitos käytetään usein myös termin koulutusorganisaatio synonyymina, mutta yleensä oppilaitoksina pidetään vain muita koulutusorganisaatioita kuin korkeakouluja (1).
Oppilaitoksia ovat esimerkiksi päiväkoti (esiopetuksen osalta), peruskoulu (1), lukio (1), ammatillinen oppilaitos ja vapaan sivistystyön oppilaitos.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1071
Käsitekaaviot: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka ja Koulutusorganisaatiot
<kieliversiointiin esiopetus> <kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen> <kieliversiointiin vapaa sivistystyö>
<esiopetus ruotsi kesken> <esiopetus englanti kesken> <perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>


30
koulutusorganisaation toimipiste
hakusana: toimipiste
svverksamhetsställe n (1); verksamhetsenhet; verksamhetspunkt; ~ campus (korkeakoulut)
eneducational premises; ~ campus (korkeakoulut)
fi määritelmä fyysinen paikka, jossa koulutusorganisaation tai jonkin sen osan toiminta tapahtuu
fi huomautus Toimipiste on kokonaisuus, jossa toiminta tapahtuu samassa tai läheisissä katuosoitteissa ja jossa rakennusten etäisyys toisistaan on enintään satoja metrejä. Toimipisteellä ei tarkoiteta organisaatiorakenteeseen perustuvaa toimintayksikköä vaan lähtökohtana on fyysinen kokonaisuus.
Koulutusorganisaation toimipisteessä tapahtuva toiminta voi olla esimerkiksi hallintoa tai opetusta (1) (vrt. aiempi käsite opetuspiste).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID148
Käsitekaavio: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka
<kieliversiointiin korkeakoulut>
tarkistettava / käsittelyyn vaka 2018
Terminologin kysymys varhaiskasvatukselle 13.9.2017: Ovathan OKSAn ja VAKAn toimipiste harmonisoidut ja yhteensopivat?


31
perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 koulu
hakusana: ala-aste; † alakoulu
sv1—6-skola
sökord: lågstadium n
enprimary education; elementary school
fi määritelmä peruskouluun (1) kuuluva koulutusorganisaation toimipiste, jossa annetaan vuosiluokkien 1–6 opetusta (1)
fi huomautus Aiemmin, peruskoululain (476/1983) mukaan, peruskoulu (1) jakaantui ala-asteeseen (ruots. lågstadium) ja yläasteeseen siten, että kuusi alinta vuosiluokkaa muodostivat ala-asteen ja kolme ylintä yläasteen. Vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa perusopetuslaissa (628/1998) hallinnollinen raja ala- ja yläasteen väliltä poistettiin. Nykyisessä laissa edellytetään yhtenäistä perusopetusta, joka tosin voi jäsentyä vuosiluokkien 1–2, 3–6 ja 7–9 muodostamiin jaksoihin. Käsite ala-aste on näin ollen vanhentunut. Termi ala-aste esiintyy kuitenkin edelleen useiden oppilaitosten (perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 koulujen) nimissä ja muutenkin arkikielessä.
Termi alakoulu, jota eräässä vaiheessa käytettiin arkikielessä viitattaessa ala-asteeseen, on vanhentunut eikä sitä tule käyttää.
Ks. myös perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 koulu.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID144
Käsitekaavio: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka
<kieliversiointiin perusopetus>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken>


32
perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 koulu
hakusana: yläaste; † yläkoulu
sv7–9-skola
sökord: högstadium n
enlower secondary education
fi määritelmä peruskouluun (1) kuuluva koulutusorganisaation toimipiste, jossa annetaan vuosiluokkien 7–9 opetusta (1)
fi huomautus Aiemmin, peruskoululain (476/1983) mukaan, peruskoulu (1) jakaantui ala-asteeseen ja yläasteeseen (ruots. högstadium) siten, että kuusi alinta vuosiluokkaa muodostivat ala-asteen ja kolme ylintä yläasteen. Vuoden 1999 alusta voimaan tulleessa perusopetuslaissa (628/1998) hallinnollinen raja ala- ja yläasteen väliltä poistettiin. Nykyisessä laissa edellytetään yhtenäistä perusopetusta, joka tosin voi jäsentyä vuosiluokkien 1–2, 3–6 ja 7–9 muodostamiin jaksoihin. Käsite yläaste on näin ollen vanhentunut. Termi yläaste esiintyy kuitenkin edelleen useiden oppilaitosten (perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 koulujen) nimissä ja muutenkin arkikielessä.
Termi yläkoulu, jota eräässä vaiheessa käytettiin arkikielessä viitattaessa yläasteeseen, on vanhentunut eikä sitä tule käyttää.
Ks. myös perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 koulu.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID145
Käsitekaavio: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka
<kieliversiointiin perusopetus>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken>


33
(vanhentunut)
opetuspiste
svundervisningsställe n
enteaching premises
fi määritelmä koulutusorganisaation toimipiste, jossa järjestetään opetusta (1) tai koulutuksen toteutuksia
fi huomautus Koulutusorganisaatiolla voi olla useita opetuspisteitä. Opetuspiste voi olla esimerkiksi sivukoulu tai yksikkö. Koulutusorganisaatio voi jakautua opetuspisteisiin myös koulutusorganisaation opetuskielen perusteella, jolloin saman organisaation suomen- ja ruotsinkielistä koulutusta järjestävät osat muodostavat omat opetuspisteensä.
Käsite opetuspiste oli käytössä Kouluta-tietojärjestelmässä.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID149
Käsitekaavio: Peruskoulun määräytyminen tai valinta
<kieliversiointiin korkeakoulut>


34
<opetus ja koulutus>
toimipaikka
svverksamhetsställe n (2); kontor; avdelning (korkeakoulut)
en< unit; operational unit; place of activity (mm. tilastoissa, tietojärjestelmissä)
fi määritelmä koulutusorganisaation toimipiste tai toimipisteen osa, jossa harjoitetaan pääasiassa yhdentyyppistä toimintaa
fi huomautus Vertaa Julkisen hallinnon suositus Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät (JHS 195), jossa käsite toimipaikka on määritelty hallinnonalojenvälisesti.
Opetushallinnon alalla esimerkki toimipaikasta on Ounasvaaran kampuksella (toimipiste) sijaitseva Ounaskirjasto.
Toimipaikan englanninkielisenä vastineena on juoksevassa tekstissä sujuvaa käyttää termiä unit tai operational unit. Termi place of activity on ilmauksena kömpelömpi, mutta sitä voidaan käyttää esimerkiksi esitettäessä rakenteista tietoa (kuten tilastoissa ja tietojärjestelmissä).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID150
Käsitekaavio: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Käsitekaavio 4. Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka.

Koulutustoimijoihin liittyviä käsitteitä

35
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukiokoulutus, vapaa sivistystyö>
erityinen koulutustehtävä
svsärskild utbildningsuppgift
fi määritelmä koulutuksen tai opetuksen järjestämisluvassa määritelty tehtävä painottaa kasvatus, opetus (1) tai koulutus (1) tietylle osa-alueelle tai tiettyyn oppiaineeseen
fi huomautus Erityisiä koulutustehtäviä voi olla esimerkiksi perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Esimerkkejä perusopetuksen erityisestä koulutustehtävästä ovat vieraskieliseen opetukseen, erityisopetukseen sekä erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvat erityiset koulutustehtävät.
Esimerkki lukiokoulutuksen erityisestä koulutustehtävästä on lukiolle (1) annettava lupa järjestää englanninkielistä IB-opetusta tai esimerkiksi urheilupainotteista opetusta (1).
Esimerkki kansanopiston erityisestä koulutustehtävästä on vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus (1).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID181
Luokka: <perusopetus>, <lukiokoulutus>, <vapaa sivistystyö>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin vapaa sivistystyö>
<perusopetus ruotsi kesken>
<perusopetus englanti kesken>
<lukiokoulutus ruotsi kesken>
<lukiokoulutus englanti kesken>


36
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta
svutvecklings- och serviceverksamhet för arbetslivet
fi määritelmä ammatillisen koulutuksen yhteydessä suoritettava toiminta, jossa tuotetaan osaamisen kehittämispalveluja pienyrityksille, muille yrityksille ja julkisyhteisöille
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID183
Luokka: <ammatillinen koulutus>


37
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillinen lisäkoulutus>
työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä
svutvecklings- och serviceuppgift för arbetslivet
fi määritelmä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle annettu tehtävä työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan toteuttamiseksi
fi huomautus Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä myönnetään koulutuksen järjestämisluvan myöntämisen yhteydessä. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen voidaan myöntää hanke- ja kehittämisavustusta.
Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID182
Luokka: <ammatillinen koulutus>


38
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
ammattiosaamisen näyttöjen toimielin
svorgan n som svarar för planeringen och genomförandet av yrkesprov
fi määritelmä koulutuksen järjestäjän asettama toimielin, jonka tehtävänä on ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen ja seuranta
fi huomautus Toimielin mm. hyväksyy koulutuksen järjestäjän suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista (2), päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja valvoo näyttötoimintaa.
Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID184
Luokka: <ammatillinen koulutus>


39
<käsitteen käyttöala: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus>
koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin
fi määritelmä koulutuksen järjestäjän asettama toimielin, joka päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä
fi huomautus Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin nimetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Siinä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus.
Perusopetuksessa on säännös vastaavasta toimielimestä: perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin päättää määräaikaisesta erottamisesta.
Termi koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin ei ole tässä määriteltyä käsitettä täsmällisesti kuvaava, mutta ilmausta käytetään lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017), kun viitataan tähän käsitteeseen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1228
Luokka: <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>
<kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<lukiokoulutus ruotsi kesken>
<lukiokoulutus englanti kesken>
<ammatillinen ruotsi kesken>
<ammatillinen englanti kesken>


40
<ammatillinen koulutus>
koulutuksen järjestäjän toiminta-alue; toiminta-alue
fi määritelmä tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvassa määrätty maantieteellinen alue, jonka osaamistarpeisiin ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminta ensisijaisesti vastaa ja jolla koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää osaamistarpeen mukaisesti ammatillisia tutkintoja ja ammatillista koulutusta
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1227


41
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
koulutuksen hankinta
fi määritelmä toiminta, jossa koulutustoimija ei tuota kaikkea koulutusta (1), tutkinnon osia tai tukitoimia itse, vaan hankkii osan niistä toiselta taholta
fi huomautus Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi hankkia koulutuksen järjestämisluvassa määrättyjen ammatillisten tutkintojen osia, niihin valmistavaa ammatillista tutkintokoulutusta, järjestämisluvan mukaista muuta koulutusta (1) tai oppisopimuskoulutusta.
Lisäksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan yksilöllisten valintojen mahdollistamiseksi hankkia myös muita kuin koulutuksen järjestämisluvan mukaisia ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen osia sekä osaamisen hankkimisen tukitoimia.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voi hankkia koulutusta (1) toiselta ammatillisen koulutuksen järjestäjältä, muulta koulutuksen järjestäjältä, muulta julkiselta taholta taikka muulta yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä.
Yliopistolaissa (558/2009) ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014) säädetään koulutuksen (1) hankkimisesta toiselta korkeakoululta (1).
Vrt. maksullinen palvelutoiminta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1229
Luokka: <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>


42
<ammatillinen koulutus>
maksullinen palvelutoiminta
fi määritelmä toiminta, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjä myy toiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia, niihin valmistavaa ammatillista tutkintokoulutusta sekä valmentavaa koulutusta
fi huomautus Vrt. koulutuksen hankinta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1230
Luokka: <ammatillinen koulutus>


43
<käsitteen käyttöala: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus>
opetusta tukeva palvelu- ja tuotantotoiminta
fi määritelmä koulutukseen (2) sisältyvä toiminta, jonka tavoitteena on tarjota opiskelijalle työelämän toimintaympäristöjä mahdollisimman hyvin vastaava oppimisympäristö
fi huomautus Ammatillisessa koulutuksessa opetusta tukevan palvelu- ja tuotantotoiminnan tulee liittyä koulutuksen järjestäjän koulutuksen järjestämisluvan mukaiseen koulutustehtävään.
Opetusta tukevaa palvelu- ja tuotantotoimintaa voi olla esimerkiksi oppilaitoksen ravintolassa, kahvilassa, kampaamossa, rakennustyömaalla, autokorjaamossa, osuuskunnassa tai erilaisissa opiskelijoiden perustamissa harjoitusyrityksissä.
Lukiokoulutuksessa opetusta tukeva palvelu- ja tuotantotoiminta on mahdollista erikoislukioissa.
Opetusta tukevan palvelu- ja tuotantotoiminnan tulee olla voittoa tavoittelematonta toimintaa.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1231
Luokka: <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


Koulutusorganisaatiot

44
peruskoulu (1); koulu
svgrundskola (1)
encomprehensive school
fi määritelmä oppilaitos, joka antaa yhdeksäksi vuodeksi mitoitettua perusopetusta
fi huomautus Suomessa peruskoulujen (1) ylläpitäjiä ovat kunnat, kuntayhtymät, valtio ja yksityiset tahot.
Yhdeksänvuotisen perusopetuksen lisäksi peruskouluissa (1) voidaan antaa esiopetusta, perusopetuksen lisäopetusta ja maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaa opetusta (1).
Perusopetusta antavista oppilaitoksista käytetään usein myös lyhyempää termiä koulu.
Ks. myös perusopetuksen vuosiluokkien 1—6 koulu, perusopetuksen vuosiluokkien 7—9 koulu.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID156
Käsitekaaviot: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka, Koulutusorganisaatiot ja Peruskoulun määräytyminen tai valinta


45
toisen asteen oppilaitos
svläroanstalt på andra stadiet
enupper secondary school; secondary educational institution
fi määritelmä toisen asteen koulutusta antava oppilaitos
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID157
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot
<kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>


46
lukio (1)
svgymnasium
engeneral upper secondary school
fi määritelmä yleissivistävää koulutusta antava toisen asteen oppilaitos
fi huomautus Lukio (1) antaa yleissivistävää opetusta (1) noin 16–19-vuotiaille opiskelijoille ja aikuisopiskelijoille.
Lukio (1) voi antaa myös lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta (2).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID158
Käsitekaaviot: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka ja Koulutusorganisaatiot
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


47
ammatillinen oppilaitos
svyrkesläroanstalt
envocational institution
fi määritelmä ammatillista koulutusta antava toisen asteen oppilaitos
fi huomautus Ammatilliset oppilaitokset järjestävät myös tutkintoon valmistavaa koulutusta (2) ja valmentavia koulutuksia.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID159
Käsitekaaviot: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka ja Koulutusorganisaatiot


48
ammatillinen erityisoppilaitos
svspecialyrkesläroanstalt
envocational special education institution
fi määritelmä ammatillinen oppilaitos, jonka koulutus (1) on tarkoitettu oppijoille, joilla on todettu tarve saada opinnoissaan ja jatkosijoittumisessaan erityistä oppimisen ja opiskelun tukea ja joiden opetus (1) annetaan erityisopetuksena
fi huomautus Syynä ammatillisen erityisoppilaitoksen oppijan erityisen tuen (2) tarpeeseen voi olla esimerkiksi oppimisvaikeudet, vamma tai sairaus.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID160
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot


49
Eurooppa-koulu
svEuropaskola
fi määritelmä Euroopan unionin valtioiden hallitusten yhteisesti hallinnoimaan kouluverkostoon kuuluva oppilaitos, joka tarjoaa esi- ja perusopetusta sekä yleissivistävää toisen asteen koulutusta ensi sijassa Euroopan unioniin kuuluvien organisaatioiden henkilöstön lapsille
fi huomautus Eurooppa-koulujen antama opetus (1) noudattaa niiden omaa opetussuunnitelmaa (vrt. opetussuunnitelma (1)).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID436
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot


50
vieraskielinen oppilaitos
svläroanstalt med undervisning på främmande språk
enforeign language educational institution
fi määritelmä oppilaitos, jonka koulutusorganisaation opetuskieli on muu kuin maan kansalliskieli
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID168
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot


51
kaksikielinen oppilaitos
svtvåspråkig läroanstalt
enbilingual educational institution
fi määritelmä oppilaitos, jossa lainsäädännön tai viranomaisen myöntämän luvan mukaisesti käytetään kahta koulutusorganisaation opetuskieltä
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID169
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot
<kieliversiointiin korkeakoulut>


52
vapaan sivistystyön oppilaitos
svläroanstalt för fritt bildningsarbete
enliberal adult education institution
fi määritelmä vapaata sivistystyötä järjestävä oppilaitos
fi huomautus Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansanopistot, kesäyliopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja liikunnan koulutuskeskukset.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID170
Luokka: <vapaa sivistystyö>
Käsitekaaviot: Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka ja Koulutusorganisaatiot


53
kansanopisto
svfolkhögskola
enfolk high school
fi määritelmä vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii sisäoppilaitosmuotoisesti ja antaa kokopäiväistä opetusta (1)
fi huomautus Kansanopisto tarjoaa lukukauden tai lukuvuoden kestävää opetusta (1) sekä lyhyempiä kursseja (2). Kansanopisto tarjoaa opetusta (1) sekä nuorille että aikuisille. Kukin kansanopisto voi painottaa arvo- tai aatetaustaansa ja kasvatustavoitteitaan. Eräissä kansanopistoissa annetaan myös mm. perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta viranomaisen myöntämän luvan mukaisesti.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID171
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot


54
kesäyliopisto
svsommaruniversitet n
ensummer university
fi määritelmä vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarjonnassa painotetaan avointa korkeakouluopetusta ja alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaamista ja otetaan huomioon myös alueen korkeakoulutettu väestö
fi huomautus Avoimen yliopisto-opetuksen tarjoaminen perustuu aina sopimukseen jonkin yliopiston kanssa.
Ks. myös koulutustarjonta, opetustarjonta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID172
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot
<kieliversiointiin korkeakoulut>


55
kansalaisopisto; työväenopisto
svmedborgarinstitut n
enadult education centre
fi määritelmä vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tarjonnassa painotetaan paikallisia ja alueellisia sivistystarpeita ja joka antaa pääasiassa ilta-aikaan sijoittuvaa opetusta (1) ja tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle
fi huomautus Eräiden kansalaisopistojen nimessä esiintyy sana työväenopisto. Lainsäädännön näkökulmasta kansalaisopistoilla ja työväenopistoilla ei kuitenkaan ole eroa.
Ks. myös koulutustarjonta, opetustarjonta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID173
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot


56
opintokeskus
svstudiecentral
enstudy centre
fi määritelmä vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID174
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot


57
liikunnan koulutuskeskus
fi määritelmä vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta (1) koko väestölle sekä liikunnan järjestö- ja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta (1) ja valmennustoimintaa
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1076
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot


58
ammatillinen erikoisoppilaitos
svsärskild yrkesläroanstalt
enspecialised vocational institution
fi määritelmä teollisuuden tai palvelualan yrityksen oppilaitos, joka tarjoaa yrityksen omiin tarpeisiin pohjautuvaa koulutusta (1)
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID175
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot


59
erityiskoulu
svspecialskola
enspecial school; special needs school
fi määritelmä oppilaitos, jonka opetus (1) on tarkoitettu vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi erityistä tukea (1) tarvitsevalle oppijalle
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID176
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot


60
korkeakoulu (1)
svhögskola (1)
enhigher education institution
fi määritelmä ammattikorkeakoulu tai yliopisto
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID161
Käsitekaaviot: Koulutustoimijat, Koulutustoimija, koulutusorganisaatio, toimipiste ja toimipaikka, Koulutusorganisaatiot, Opetussuunnitelma ja Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö
<kieliversiointiin korkeakoulut>


61
ammattikorkeakoulu
svyrkeshögskola
enuniversity of applied sciences; UAS
not: † polytechnic
fi määritelmä koulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on tarjota työelämän vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa opetusta (1), joka tähtää ammatillisiin asiantuntijatehtäviin
fi huomautus Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on harjoittaa työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa.
Suomen koulutusjärjestelmän ammattikorkeakouluja ovat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvat ammattikorkeakoulut, joilla on valtioneuvoston myöntämä toimilupa, ja sisäministeriön alaisuudessa toimiva Poliisiammattikorkeakoulu. Ahvenanmaalla toimii ammattikorkeakoulu Högskolan på Åland.
Ammattikorkeakoulujen toimiluvat myöntää valtioneuvosto.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID163
Käsitekaaviot: Koulutustoimijat ja Koulutusorganisaatiot
<kieliversiointiin korkeakoulut>


62
ammatillinen opettajakorkeakoulu
svyrkespedagogisk lärarhögskola
entertiary-level institution for occupational teacher training
not: vocational teacher training institution
fi määritelmä ammattikorkeakoulun yksikkö, joka tarjoaa opettajankoulutusta ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajille ja opettajiksi aikoville
fi huomautus Englannin termi "vocational teacher training institution" ammatillisen opettajakorkeakoulun vastineena on virheellinen, sillä se viittaa toisen asteen oppilaitokseen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID164
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot
<kieliversiointiin korkeakoulut>


63
yliopisto
svuniversitet n
enuniversity; ~ college /US/
fi määritelmä koulutusorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa korkeinta opetusta (1)
fi huomautus Suomen korkeakoulutusjärjestelmän yliopistoja ovat yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä luetellut yliopistot ja puolustusministeriön hallinnonalaan kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu. Esimerkiksi Suomessa toimiva Estonian Business School ei ole yliopistolain tarkoittama yliopisto.
Yhdysvalloissa Suomen yliopisto-käsitettä vastaa käsite university ja osin myös käsite college. Collegessa suoritetaan ainoastaan tutkintoja, jotka vastaavat Suomen alempaa korkeakoulututkintoa (Bachelor's degree). Universityssä puolestaan suoritetaan sekä tutkintoja, jotka vastaavat Suomen alempia korkeakoulututkintoja (Bachelor's degree) että tutkintoja, jotka vastaavat Suomen ylempiä korkeakoulututkintoja (Master's degree).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID162
Käsitekaaviot: Koulutustoimijat ja Koulutusorganisaatiot
<kieliversiointiin korkeakoulut>


64
<käsitteen käyttöala: korkeakoulut>
tiedekunta; korkeakoulu (2) (Aalto-yliopisto, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu); akatemia (Taideyliopisto)
svfakultet; högskola (2) (Aalto-yliopisto, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu); akademi (Taideyliopisto)
enfaculty (1) /GB/; school /US/; academy (Taideyliopisto)
fi määritelmä
fi huomautus Yliopistolain (558/2009, 27 §) mukaan yliopisto voi tutkimuksen ja opetuksen (1) järjestämistä varten jakaantua tiedekuntiin tai niihin rinnastettaviin yksiköihin sen mukaan kuin yliopiston johtosäännössä määrätään.
Eräissä yliopistoissa edelläkuvatun kaltaisista yksiköistä käytetään termiä korkeakoulu; esimerkiksi Aalto-yliopiston muodostaa kuusi korkeakouluksi nimettyä yksikköä (Insinööritieteiden korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu), ja yksi Turun yliopiston tiedekunnista on nimeltään kauppakorkeakoulu.
Taideyliopisto puolestaan koostuu kolmesta akatemiaksi kutsutusta yksiköstä: Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia.
Tiedekunta-käsitteen määritteleminen yleispätevästi on vaikeaa.
Tiedekunta-käsitteen englanninkielisenä vastineena käytetään termiä faculty, joka kuitenkin amerikanenglannissa viittaa henkilöstöön. Eri yliopistojen tiedekunta-termin englanninkieliset vastineet vaihtelevat; käytäntö on tarkistettava kustakin yliopistosta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston tiedekunnista (korkeakouluista) käytetään termiä school.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID151
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot
<kieliversiointiin korkeakoulut>


65
yliopistokeskus
svuniversitetscenter
enuniversity consortium
fi määritelmä yksikkö, joka kokoaa kahden tai useamman alueellaan olevan yliopiston toiminnan niin, että yksikön osat toimivat alueen näkökulmasta yhtenäisenä kokonaisuutena
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID177
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot
<kieliversiointiin korkeakoulut>


66
avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisen yhteistyöoppilaitos
hakusana: yhteistyöoppilaitos
svsamarbetsläroanstalt för ordnandet av öppen universitetsundervisning
enpartner institution for open university instruction
fi määritelmä koulutusorganisaatio, joka on tehnyt yliopiston kanssa sopimuksen avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisestä
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID178
Käsitekaavio: Koulutusorganisaatiot
<kieliversiointiin korkeakoulut>
hyväksytty


Käsitekaavio 5. Koulutusorganisaatiot.

Koulutuksen toimielimiä

67
(vanhentunut)
<ammatillinen koulutus>
koulutustoimikunta
svutbildningskommission
ennational education and training committee
fi määritelmä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen (1) asiantuntijaelin, jollaisen opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa kullekin alalle seuraamaan, arvioimaan ja ennakoimaan koulutuksen (1) ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä
fi huomautus Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Reformin myötä tämän käsitteen korvasi käsite työelämätoimikunta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID179
Luokka: <ammatillinen koulutus>


68
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillisen koulutuksen näyttötutkinnot>
tutkintotoimikunta
svexamenskommission
enqualification committee
fi määritelmä Opetushallituksen yhteydessä toimiva luottamuselin, jonka tehtävänä on omalla alallaan johtaa näyttötutkintojen järjestämistä ja antaa niihin liittyvät tutkintotodistukset
fi huomautus Tutkintotoimikunnassa ovat edustettuina työnantajat, työntekijät, opettajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat.
Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID180
Luokka: <ammatillinen koulutus>


69
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
työelämätoimikunta
fi määritelmä Opetushallituksen yhteydessä toimiva valtakunnallinen alakohtainen toimielin, joka osallistuu näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen, ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen sekä ammatillisten tutkintojen ja tutkintojen perusteiden kehittämiseen ja käsittelee ammatillisen tutkintokoulutuksen opiskelijan osaamisen arviointia koskevat oikaisupyynnöt
fi huomautus Työelämätoimikunnat ovat Opetushallituksen asettamia ja toimivat Opetushallituksen yhteydessä, mutta ovat riippumattomia toimielimiä.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1234
Luokka: <ammatillinen koulutus>


Henkilöstö

Sanastojaoston kokous 26.2.2016: Sovittiin, että Henkilöstö-lukuun sisällytetään myös varhaiskasvatuksen henkilöstö (varhaiskasvatuksen käsitteistöä aletaan työstää keväällä 2016). Lukuun ei mahdollisesti tule lainkaan alalukuja (jos jaottelu varhaiskasvatuksen ja muun oeptuksen ja koulutuksen henkilöstöön on vaikea toteuttaa), mutta kylläkin useita käsitekaavioita (ainakin opettaja-kaavio ja varhaiskasvatuksen henkilöstö -kaavio).

70
henkilöstö
svpersonal; anställda pl
enstaff; personnel
fi määritelmä organisaation palveluksessa olevat henkilöt
fi huomautus Koulutusorganisaatioiden henkilöstössä on erotettavissa opetushenkilöstö ja muu henkilöstö lukuun ottamatta korkeakouluja (1), joiden henkilöstössä voidaan erottaa opetus- ja tutkimushenkilöstö ja muu henkilöstö.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID185
Käsitekaavio: Koulutuksen henkilöstö
<kieliversiointiin korkeakoulut>


71
<koulutusorganisaatiot>
opetushenkilöstö
svundervisningspersonal
enteaching staff; training staff
fi määritelmä henkilöstö, jonka tehtävänä on opettaa
fi huomautus Ks. opettaminen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID186
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaavio: Koulutuksen henkilöstö
<kieliversiointiin korkeakoulut>


72
<käsitteen käyttöala: korkeakoulut>
opetus- ja tutkimushenkilöstö
hakusana: muu henkilöstö
svundervisnings- och forskningspersonal
sökord: övrig personal
enteaching and research staff; academic staff; faculty (2) /US/
fi määritelmä henkilöstö, jonka tehtävänä on opettaa tai tutkia
fi huomautus Korkeakoulujen (1) henkilöstö voidaan yksinkertaisimmillaan jakaa opetus- ja tutkimushenkilöstöön ja muuhun henkilöstöön. Muuhun henkilöstöön kuuluu hallinnon, opetuksen tukipalveluiden ja muiden tukipalveluiden tehtävistä vastaavia henkilöitä.
Ks. opettaminen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID187
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Koulutuksen henkilöstö
<kieliversiointiin korkeakoulut>


73
rehtori
svrektor
enprincipal (perusasteen oppilaitokset, toisen asteen oppilaitokset); rector /GB/ (erit. korkeakoulut); president /US/ (erit. korkeakoulut); ~ school head
fi määritelmä henkilö, jonka tehtävänä on johtaa koulutusorganisaatiota
fi huomautus Rehtorin tehtävistä ja kelpoisuusvaatimuksista on säädelty eri koulutusasteita koskevassa lainsäädännössä.
Perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa rehtori osallistuu usein myös opetustyöhön.
Englannin termi school head ei ole virkanimike vaan kuvaava nimitys oppilaitoksen ylimmälle johtajalle.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID192
Käsitekaaviot: Koulutusorganisaatiot ja Koulutuksen henkilöstö
<kieliversiointiin korkeakoulut>


74
<korkeakoulut>
vastuuhenkilö
svexaminator; ansvarsperson; ansvarig lärare (2)
enperson in charge; authority; designated person
fi määritelmä korkeakoulun (1) henkilöstön jäsen, joka vastaa tutkintoon, koulutusohjelmaan (2) tai opintojaksoon liittyvän opetuksen (1) järjestämisestä
fi huomautus Esimerkiksi koulutusohjelman (2) vastuuhenkilönä voi toimia dekaani.
Englanniksi vastuuhenkilöstä voidaan käyttää termiä person in charge, authority tai designated person; vastineen valinta riippuu kontekstista.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID210
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Koulutuksen henkilöstö
<kieliversiointiin korkeakoulut>


75
<käsitteen käyttöala: perusopetus>
aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
svledare inom morgon- och eftermiddagsverksamhet
fi määritelmä henkilö, joka ohjaa aamu- ja iltapäivätoimintaa
fi huomautus Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuudesta on säädetty.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID216
Luokka: <perusopetus>
Käsitekaavio: Koulutuksen henkilöstö


76
<käsitteen käyttöala: yliopistot>
ensimmäisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö; 1. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö
svundervisnings- och forskningspersonal på första nivån; undervisnings- och forskningspersonal på nivå ett; undervisnings- och forskningspersonal på första steget; undervisnings- och forskningspersonal på nivå 1
enteaching and research staff on the first level of their career path; teaching and research staff on the 1st level of their career path
fi määritelmä yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävänä on valmistaa oma väitöskirjatyönsä ja jonka tehtäviin saattaa tutkimuksen lisäksi kuulua opettaminen
fi huomautus Ensimmäisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstöltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Lisäksi edellytetään kykyä ja motivoitumista jatko-opintoihin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Ensimmäisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön nimikkeitä ovat tohtorikoulutettava, tohtoriopiskelija, tutkija, nuorempi tutkija, assistentti, projektitutkija ja doktorand.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID188
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Koulutuksen henkilöstö
<kieliversiointiin korkeakoulut>


77
<käsitteen käyttöala: yliopistot>
toisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö; 2. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö
svundervisnings- och forskningspersonal på andra nivån; undervisnings- och forskningspersonal på nivå två; undervisnings- och forskningspersonal på andra steget; undervisnings- och forskningspersonal på nivå 2
enteaching and research staff on the second level of their career path; teaching and research staff on the 2nd level of their career path
fi määritelmä yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävät ovat luonteeltaan itsenäisiä tutkimus- ja/tai opetustehtäviä, joissa henkilö toimii vastuullisena suunnittelijana ja toteuttajana
fi huomautus Toisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön virkoihin edellytetään pääsääntöisesti tohtorin tutkintoa.
Toisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön nimikkeitä ovat esimerkiksi yliopisto-opettaja, tutkijatohtori ja erikoistutkija.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID189
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Koulutuksen henkilöstö
<kieliversiointiin korkeakoulut>


78
<käsitteen käyttöala: yliopistot>
kolmannen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö; 3. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö
svundervisnings- och forskningspersonal på tredje nivån; undervisnings- och forskningspersonal på nivå tre; undervisnings- och forskningspersonal på tredje steget; undervisnings- och forskningspersonal på nivå 3
enteaching and research staff on the third level of their career path; teaching and research staff on the 3rd level of their career path
fi määritelmä yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävät sisältävät toisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviä enemmän johtamis- ja organisointivastuita ja taloudellista vastuuta ja tehtävissä vastataan myös muiden henkilöiden toiminnasta
fi huomautus Kolmannen portaan tehtävissä edellytetään pääsääntöisesti tohtorintutkintoa. Lisäksi tehtäviin haettaessa katsotaan eduksi kokemus kansainvälisistä tehtävistä ja/tai työskentelykokemus oman organisaation ulkopuolella.
Toisen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviin verrattuna kolmannen portaan tehtävät ovat itsenäisempiä ja vastuullisempia. Niissä on myös monipuolisempaa yhteistyötä oman organisaation ulkopuolisten tahojen kanssa ja vahvempi yhteys muuhun innovaatioympäristöön.
Kolmannen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön nimikkeistä yleisimmät ovat yliopistonlehtori ja yliopistotutkija ja lääketieteen alalla kliininen opettaja. Käytössä ovat myös nimikkeet vanhempi tutkija, tutkijaopettaja ja erikoistutkija. Helsingin yliopistossa kolmannelle portaalle sijoittuvat myös tutkimuskoordinaattori ja intendentti.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID190
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Koulutuksen henkilöstö
<kieliversiointiin korkeakoulut>


79
<käsitteen käyttöala: yliopistot>
neljännen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö; 4. portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö
svundervisnings- och forskningspersonal på fjärde nivån; undervisnings- och forskningspersonal på nivå fyra; undervisnings- och forskningspersonal på fjärde steget; undervisnings- och forskningspersonal på nivå 4
enteaching and research staff on the fourth level of their career path; teaching and research staff on the 4th level of their career path
fi määritelmä yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön osa, jonka tehtävissä suunnitellaan, koordinoidaan ja johdetaan erittäin laajoja kokonaisuuksia, tehtäviin sisältyy kokonaisvaltaista vastuuta organisaation toiminnasta ja taloudesta sekä kansallisen tai kansainvälisen tason kehittämistehtävistä ja tehtävissä vaikutetaan huomattavasti koko tutkimusjärjestelmään
fi huomautus Laajat kokonaisuudet, joissa neljännen portaan tehtävissä suunnitellaan, koordinoidaan ja johdetaan, ovat esimerkiksi huomattavia kansainvälisiä tutkimushankkeita.
Neljännen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstöön valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta (2) ja ohjata opinnäytetöitä sekä näyttöjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Neljännen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstön päänimike on professori, ja lisäksi käytössä ovat nimikkeet tutkimusjohtaja ja tutkimusprofessori.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID191
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Koulutuksen henkilöstö
<kieliversiointiin korkeakoulut>


80
professori
svprofessor
enprofessor
fi määritelmä yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta (1) ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön
fi huomautus Professorin tehtäviin voi kuulua opettajana toimiminen yliopistossa.
Ks. myös neljännen portaan opetus- ja tutkimushenkilöstö.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID219
Käsitekaaviot: Koulutuksen henkilöstö ja Opettaja
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Käsitekaavio 6. Koulutuksen henkilöstö.

Seija-terminologin kommentti 16.1.2017: VAKAssa keskusteltiin siitä, onko tämä koostumus vai hierarkia. Henkilöstö ihmisinä voidaan jakaa osiin ja joukkoihin, mutta ovatko käsitteet silti enemmän hierarkiassa? VAKAssa noudatettiin nyt samaa kuin OKSAssa, mutta asiaa voisi miettiä myöhemmin.
Riina-terminologi 17.1.2017: Ok. Ei ole tullut mieleen, mutta kyllä hierarkiakin varmaan toimisi. Palataan kun yhdistetään VAKAa OKSAan.
Terminologin kysymys 16.1.2017: Tulisiko kaavioon lisätä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja?

81
koulupsykologi (esiopetus, perusopetus); psykologi (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus); opintopsykologi (korkeakoulut)
svskolpsykolog (perusopetus); psykolog (toisen asteen koulutus); studiepsykolog (korkeakoulut)
enschool psychologist
fi määritelmä psykologi, joka työskentelee koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvien asioiden parissa
fi huomautus Koulupsykologi voi auttaa oppilasta, opiskelijaa tai esiopetuksessa olevaa lasta esimerkiksi oppimisvaikeuksissa, tarkkaavaisuuden ja työskentelyn pulmissa, tunne-elämän kehityksen solmukohdissa, kriiseissä, vuorovaikutusongelmissa tai kun on tarvetta opetusjärjestelyille.
Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona.
Koulupsykologi tekee psykologisia arviointeja, konsultoi ja antaa neuvontaa. Koulupsykologi myös kirjoittaa tarvittavat lausunnot opetusjärjestelyjä tai jatkotutkimuksia ja hoitoja varten.
Esiopetuksen osalta kunnat ovat jakaneet käytännöt niin, että peruskoulussa (1) järjestettävän esiopetuksen piirissä olevat lapset saattavat käyttää koulupsykologin palveluita, kun taas varhaiskasvatuksen yhteydessä järjestettävän esiopetuksen piirissä olevat lapset käyttävät neuvolan palveluita.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID193
Luokka: <esiopetus>, <perusopetus>, <yleissivistava/lukio>, <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Muu koulutuksen henkilöstö
tarkistettava / käsittelyyn vaka 2018
tarkistettava / käsittelyyn eo 2018
tarkistettava / käsittelyyn po 2018
Terminologin kysymys 3.6.2016: Mitä termiä käytetään esiopetuksessa (pelkkä psykologi, vai?)?
VAKA-työryhmän terminologin ehdotus 29.6.2016:
Termi: varhaiskasvatuksen psykologi tai psykologi (

http://www.kirkkonummi.fi/prime263_fi.aspx

)
sv: psykolog (inom småbarnspedagogik)
Määritelmä: psykologi, joka työskentelee varhaiskasvatukseen tai koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvien asioiden parissa
Huomautukseen lisäys: Varhaiskasvatuksen psykologi tukee esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten perheitä ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä lapsen kehitykseen, oppimiseen, käyttäytymiseen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa.
OKSA-jaosto 26.8.2016: VAKA-sanastotyö valmistuu vasta vuoden 2017 puolella. Palataan VAKA-työn valmistumisen jälkeen näihin käsitteisiin (koulupsykologi, koulukuraattori, koulunkäyntiavustaja, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja kouluterveydenhuolto), joista puuttuu vakan näkökulma.
Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH 21.11.2016: Esiopetuksessa psykologeista / kuraattoreita käytetyt käsitteet riippuvat mielestäsi 1) esiopetuksen järjestämispaikasta 2) palvelun tuottajasta (onko se opetustoimi, perheneuvola, terveyskeskus, yksityinen…). Tästä syystä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin aikanaan valittiin mahdollisimman neutraalit yleiskäsitteet (psykologi- ja kuraattoripalvelut). Varhaiskasvatuksen psykologeja on tällä hetkellä vain kovin harvoissa kunnissa, mutta nimike on vakiintumaan päin. Sellaisenaan se ei mielestäni sovellu esiopetukseen. Koska psykologi- ja kuraattoripalvelut ovat sosiaali- ja terveyspalveluja, niitä ohjaa ja kehittää oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetysti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (OPH on vain yhteistyökumppani). Käytetystä käsitteistöstä olisi siis tärkeää neuvotella THL:n asiantuntijoiden kanssa, joilla on myös lain suoma mandaatti asian linjaamiseen.
Tero Huttunen 21.11.2016: Koulupsykologi-käsitteen osalta [--] peruskoulussa järjestettävän esiopetuksen piirissä olevat lapset saattavat käyttää koulupsykologin palveluita. Lapset jotka ovat esiopetuksessa varhaiskasvatuksen piirissä käyttävät puolestaan neuvolan kautta saatuja palveluita. Tähän liittyy se että esiopetuksessa olevat lapset ovat oppilashuoltolain piirissä mutta käytännön syistä kunnat ovat jakaneet koulupsykologin osalta käytännöt em. tavalla. Siksi mietin tulisiko koulupsykologin määritelmään tai huomautuksiin luoda jokin muutos esiopetuksen osalta? Esimerkiksi "Koulupsykologi voi auttaa esiopetuksessa olevaa lasta, oppilasta ....." Mutta tässä tapauksessa käytännössä tämä koskisi pienempää osaa kaikista eskarissa olevista lapsista.
Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH 21.11.2016: Lueskelin liitettä hieman [-] laajemminkin ja huolestuin noista kirjatuista tehtävänkuvista. Ne sisältävät jonkin verran epätarkkuuksia ja eivät kaikilta osin vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi (koulu) psykologin tehtävänkuvauksesta puuttuu täysin yhteisöllisen työn näkökulma, joka lain mukaan olisi kuitenkin se ensisijainen toimintatapa tämän päivän kouluyhteisössä. Psykologit eivät myöskään kirjoita lausuntoja "hoitoja" varten. jne. Saman tyyppisiä pulmia on myös muiden liitteessä kuvattujen ammattihenkilöiden kohdalla, jotka olisi hyvä ajantasaistaa. THL:ssä kouluterveydenhuollon kokonaisuudesta vastaa ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. Marke on käytännössä vastannut viime aikoina myös kuraattoreja/psykologeja koskeviin kysymyksiin.


82
koulukuraattori (esiopetus, perusopetus); kuraattori (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus)
svskolkurator; kurator
enschool social worker
fi määritelmä sosiaalityöntekijä, joka on erikoistunut ehkäisevään lastensuojelutyöhön ja työskentelee esiopetuksen opetusyksiköissä sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen oppilaitoksissa
fi huomautus Koulukuraattori auttaa esiopetuksessa olevia lapsia (question), perusopetuksen oppilaita ja toisen asteen koulutuksen opiskelijoita, joilla on koulunkäyntiin tai ihmissuhteisiin liittyviä vaikeuksia tai kasvuun ja kehitykseen liittyviä ongelmia tai pulmatilanteita. Koulukuraattorin tehtäväkuvaan kuuluu myös koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja toiminnan tukeminen sekä kotien ja oppilaitoksen yhteistyön tukeminen.
Koulukuraattorin työn tarkoituksena on järjestää oppijoille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja oppijoiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi sekä opetusyksikön tai oppilaitoksen ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Koulukuraattoria voidaan tarvita esimerkiksi luokan työilmapiiriin ja työrauhan ylläpitämiseen liittyvissä asioissa, opettajan ja oppilaan välisissä ristiriitatilanteissa, koulupinnauksessa, kiusaamisessa, kotiongelmissa ja oppilaitoksen tai luokan vaihtumisesta johtuvissa siirtymävaiheissa.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID194
Luokka: <esiopetus>, <perusopetus>, <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Muu koulutuksen henkilöstö
<kieliversiointiin esiopetus> <kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<esiopetus ruotsi kesken> <esiopetus englanti kesken> <perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn vaka 2018
tarkistettava / käsittelyyn eo 2018
tarkistettava / käsittelyyn po 2018
VAKA-työryhmän terminologin ehdotus 29.6.2016:
Termi: kuraattori tai varhaiskasvatuksen kuraattori (avoin työpaikka.fi)
sv: ei löydy kuin "kurator"
Määritelmä: lisäisin määritelmään ennen kouluja varhaiskasvatuksen.
Huomautus: Ei mitään tai sitten lisäys "Kuraattorin työhön kuuluu osana myös ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa työskentely, kuten esimerkiksi yhteistyö lastensuojelun, lasten- ja nuorten psykiatrian tai perheneuvolan kanssa.
OKSA-jaosto 26.8.2016: VAKA-sanastotyö valmistuu vasta vuoden 2017 puolella. Palataan VAKA-työn valmistumisen jälkeen näihin käsitteisiin (koulupsykologi, koulukuraattori, koulunkäyntiavustaja, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja kouluterveydenhuolto), joista puuttuu vakan näkökulma.
Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH 21.11.2016: Lueskelin liitettä hieman [-] laajemminkin ja huolestuin noista kirjatuista tehtävänkuvista. Ne sisältävät jonkin verran epätarkkuuksia ja eivät kaikilta osin vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi (koulu) psykologin tehtävänkuvauksesta puuttuu täysin yhteisöllisen työn näkökulma [--] jne. Saman tyyppisiä pulmia on myös muiden liitteessä kuvattujen ammattihenkilöiden kohdalla, jotka olisi hyvä ajantasaistaa. THL:ssä kouluterveydenhuollon kokonaisuudesta vastaa ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. Marke on käytännössä vastannut viime aikoina myös kuraattoreja/psykologeja koskeviin kysymyksiin.
Tero Huttunen 22.11.2016: Koulukuraattori on oppilashuolto ja esikoululaiset kuuluvat lain näkökulmasta kuraattorin palvelujen piiriin mutta käytännössä näin ei tapahdu. Paitsi esim. Helsingissä, jossa Helsingissä on oma kuraattori mutta tämä on poikkeus käytännön seassa. Tämän osalta en tekisi muutosta, mitä mieltä?


83
koulunkäyntiavustaja
svskolgångsbiträde n
enclassroom assistant; > special needs assistant
fi määritelmä henkilö, jonka tehtävänä on auttaa ja tukea oppijaa tehtävissä, joista tämä ei kehitysvaiheensa, vammansa tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi selviydy itse
fi huomautus Koulunkäyntiavustaja voi työskennellä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa.
Englannin termiä special needs assistant voidaan käyttää erityisen tuen (1) oppilaiden avustajista.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID195
Luokka: <esiopetus>, <perusopetus>, <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Muu koulutuksen henkilöstö
<kieliversiointiin esiopetus> <kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<esiopetus ruotsi kesken> <esiopetus englanti kesken> <perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn vaka 2018
tarkistettava / käsittelyyn eo 2018
tarkistettava / käsittelyyn po 2018
OKM / Nederström, Kahiluoto, Vuorinen ja Alila: käsitteet 77-82 (koulupsykologi - kouluterveydenhuolto): oppilashuolto kuuluu myös esiopetukseen, tulisi olla teksteissä
VAKA-työryhmän terminologin ehdotus 29.6.2016:
Termi: avustaja tai varhaiskasvatuksen avustaja (

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/varhaiskasvatus/liitteet/Lausuntoyhteenveto_16_6_2014_tyxryhmxn_esityksestx_kohti_varhaiskasvatuslakia.pdf

)
sv: biträde n (

http://opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&childpagename=OAJ%2FPage%2Fsisalto&cid=1383378567605&pagename=OAJWrapper&rendermode=preview?&contentID=1408913636238&page_name=Nio+steg+till+hogklassig+smabarnspedagogik

)
Määritelmä: korvaisin oppijaa -> lasta tai oppijaa (Riina-terminologi: Eikö oppija-käsitteen pitäisi käsittää esim. varhaiskasvatukseen osallistuva lapsi, tai tällainenkin vaihtoehto on OKSA-jaostossa heitetty ilmaan. Onko tästä puhuttu VAKA-sanastoryhmässä? Eikö varhaiskasvatuksessa puhuta lapsista oppijoina?)
Huomautus: vaihda päivähoito varhaiskasvatukseen.
OKSA-jaosto 26.8.2016: VAKA-sanastotyö valmistuu vasta vuoden 2017 puolella. Palataan VAKA-työn valmistumisen jälkeen näihin käsitteisiin (koulupsykologi, koulukuraattori, koulunkäyntiavustaja, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja kouluterveydenhuolto), joista puuttuu vakan näkökulma.
Terminologin kysymys 16.11.2016: Mitä termiä esiopetuksessa käytetään? "Koulunkäyntiavustaja" vai pelkkä "avustaja" vai jotain muuta?
Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH 21.11.2016: Lueskelin liitettä hieman [-] laajemminkin ja huolestuin noista kirjatuista tehtävänkuvista. Ne sisältävät jonkin verran epätarkkuuksia ja eivät kaikilta osin vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi (koulu) psykologin tehtävänkuvauksesta puuttuu [--]. Saman tyyppisiä pulmia on myös muiden liitteessä kuvattujen ammattihenkilöiden kohdalla, jotka olisi hyvä ajantasaistaa. THL:ssä kouluterveydenhuollon kokonaisuudesta vastaa ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. Marke on käytännössä vastannut viime aikoina myös kuraattoreja/psykologeja koskeviin kysymyksiin.


84
kouluterveydenhoitaja
svskolhälsovårdare
enschool nurse
fi määritelmä terveydenhoitaja, joka työskentelee kouluterveydenhuollossa
fi huomautus Kouluterveydenhoitaja vastaa perusopetuksen oppilaiden vuosittaisista terveystarkastuksista yhteistyössä koululääkärin kanssa, oppilaskohtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja opettajien kanssa, oppilaiden ohjaamisesta tarvittaessa koululääkärin tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin sekä ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä peruskoulussa (1).
Esiopetuksessa yksilölliset terveystarkastukset ja yksilöllinen terveysneuvonta järjestetään terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisina neuvolapalveluina.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID196
Luokka: <perusopetus>
Käsitekaavio: Muu koulutuksen henkilöstö
tarkistettava / käsittelyyn vaka 2018
tarkistettava / käsittelyyn po 2018
<kommenttikierrokselta, varhaiskasvatus>
OKSA-jaosto 26.8.2016: VAKA-sanastotyö valmistuu vasta vuoden 2017 puolella. Palataan VAKA-työn valmistumisen jälkeen näihin käsitteisiin (koulupsykologi, koulukuraattori, koulunkäyntiavustaja, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja kouluterveydenhuolto), joista puuttuu vakan näkökulma.
Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH 21.11.2016: Lueskelin liitettä hieman [-] laajemminkin ja huolestuin noista kirjatuista tehtävänkuvista. Ne sisältävät jonkin verran epätarkkuuksia ja eivät kaikilta osin vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi (koulu) psykologin tehtävänkuvauksesta puuttuu [--]. Saman tyyppisiä pulmia on myös muiden liitteessä kuvattujen ammattihenkilöiden kohdalla, jotka olisi hyvä ajantasaistaa. THL:ssä kouluterveydenhuollon kokonaisuudesta vastaa ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. Marke on käytännössä vastannut viime aikoina myös kuraattoreja/psykologeja koskeviin kysymyksiin.


85
koululääkäri
svskolläkare
enschool doctor
fi määritelmä lääkäri, joka työskentelee kouluterveydenhuollossa
fi huomautus Koululääkäri huolehtii yhteistyössä kouluterveydenhoitajan kanssa perusopetuksen oppilaiden terveystarkastuksista ja kouluympäristön terveyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastamisesta. Koululääkäri vastaa myös muun muassa koulutyöhön ja opiskeluun liittyvistä lääkärinlausunnoista.
Esiopetuksessa yksilölliset terveystarkastukset ja yksilöllinen terveysneuvonta järjestetään terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisina neuvolapalveluina.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID197
Luokka: <perusopetus>
Käsitekaavio: Muu koulutuksen henkilöstö
tarkistettava / käsittelyyn vaka 2018
tarkistettava / käsittelyyn po 2018
OKSA-jaosto 26.8.2016: VAKA-sanastotyö valmistuu vasta vuoden 2017 puolella. Palataan VAKA-työn valmistumisen jälkeen näihin käsitteisiin (koulupsykologi, koulukuraattori, koulunkäyntiavustaja, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja kouluterveydenhuolto), joista puuttuu vakan ja/tai esiopetuksen näkökulma.
Kristiina Laitinen, opetusneuvos, OPH 21.11.2016: Lueskelin liitettä hieman [-] laajemminkin ja huolestuin noista kirjatuista tehtävänkuvista. Ne sisältävät jonkin verran epätarkkuuksia ja eivät kaikilta osin vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi (koulu) psykologin tehtävänkuvauksesta puuttuu [--]. Saman tyyppisiä pulmia on myös muiden liitteessä kuvattujen ammattihenkilöiden kohdalla, jotka olisi hyvä ajantasaistaa. THL:ssä kouluterveydenhuollon kokonaisuudesta vastaa ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. Marke on käytännössä vastannut viime aikoina myös kuraattoreja/psykologeja koskeviin kysymyksiin.
Tero Huttunen 21.11.2016: Kouluterveydenhuolto ja koululääkärin kanssa sama juttu. Kuuluvat oppilashuoltolain piiriin mutta esiopetuksen lapset käyttävät neuvolan palveluita.


Käsitekaavio 7. Muu koulutuksen henkilöstö.

86
opettaja
svlärare
enteacher; instructor
fi määritelmä henkilö, jonka tehtävänä on opettaminen
fi huomautus Eri koulutusasteilla opettajille asetetaan erilaisia kelpoisuusvaatimuksia (vrt. kelpoisuus). Julkisessa koulutusjärjestelmässä opettajat toimivat virkavastuulla.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID200
Käsitekaavio: Opettaja
<kieliversiointiin korkeakoulut>


87
lehtori
svlektor
enlecturer
fi huomautus Lehtori on opettajan virkanimike.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID201
Käsitekaavio: Opettaja
<kieliversiointiin korkeakoulut>


88
esiopetuksen opettaja
svlärare inom förskoleundervisning
enpre-school teacher
fi määritelmä opettaja, joka työskentelee esiopetuksessa
fi huomautus Esiopetuksen opettajana voi toimia luokanopettaja tai soveltuvan tutkinnon suorittanut opettaja.
Esiopetuksen opettaja voi toimia päiväkodissa annettavassa esiopetuksessa tai peruskoulun (1) esiopetusryhmässä.
Esiopetuksen opettajan kelpoisuudesta on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (865/2005).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID204
Luokka: <esiopetus>
Käsitekaavio: Opettaja


89
luokanvalvoja
svklassföreståndare
enform teacher (question)
fi määritelmä opettaja, joka on vastuussa peruskoulun (1) luokasta
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID205
Käsitekaavio: Opettaja


90
luokanopettaja
svklasslärare
enclass teacher; classroom teacher
fi määritelmä perusopetuksen opettaja, joka opettaa suurinta osaa oppiaineista ja pääasiassa itselleen nimettyä luokkaa
fi huomautus Luokanopettaja työskentelee yleensä perusopetuksen vuosiluokilla 1–6.
Luokanopetusta antavan opettajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (865/2005).
Ks. myös opettaminen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID206
Käsitekaavio: Opettaja


91
aineenopettaja
svämneslärare
ensubject teacher
fi määritelmä opettaja, joka opettaa perusopetuksessa tai lukiokoulutuksessa yhtä tai muutamaa oppiainetta, joissa on suorittanut yliopistotason tutkinnon
fi huomautus Aineenopetusta perusopetuksessa tai lukiokoulutuksessa antavan opettajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty.
Ks. myös opettaminen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID207
Käsitekaavio: Opettaja
<kieliversiointiin korkeakoulut>


92
erityisopettaja
svspeciallärare
enspecial education teacher; special needs teacher
fi määritelmä opettaja, jonka tehtävänä on antaa erityisopetusta
fi huomautus Erityisopettajan kelpoisuudesta on säädetty.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID208
Käsitekaavio: Opettaja
<kieliversiointiin korkeakoulut>


93
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
vastuuopettaja
svansvarig lärare (1); tentator
encoordinating teacher; teacher-in-charge; > course coordinator (kurssin vastuuopettajasta)
fi määritelmä opintojaksoa tai tutkinnonosaa varten nimetty opettaja, joka vastaa opintojakson tai tutkinnonosan sisällöstä, toimii sen sisällöllisenä asiantuntijana, opettaa sillä itse ja voi vastata sen opetuksen (1) organisoinnista
fi huomautus Vastuuopettajan vastuulla voi olla esimerkiksi opintojakson tai tutkinnonosan opetustilojen, aikataulujen ja työnjaon organisointi.
Vastuuopettaja toimii usein opintojakson opintosuoritusten hyväksyjänä.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID209
Luokka: <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opettaja
<kieliversiointiin korkeakoulut>


94
<käsitteen käyttöala: perusopetus>
oppilaanohjaaja
svelevhandledare
enguidance counsellor (1)
fi määritelmä opettaja, jonka tehtävänä on oppilaanohjaus
fi huomautus Oppilaanohjaaja työskentelee perusopetuksessa.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID211
Käsitekaavio: Opettaja


95
<käsitteen käyttöala: toisen asteen koulutus, korkeakoulut>
opinto-ohjaaja (toisen asteen koulutus, korkeakoulut); opintoneuvoja (korkeakoulut)
svstudiehandledare; studierådgivare (korkeakoulut)
enguidance counsellor (2) (perusopetus, toisen asteen koulutus); student advisor (korkeakoulut)
fi määritelmä opettaja tai korkeakoulun (1) nk. muun henkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on opinto-ohjaus
oppilaitoksen tai korkeakoulun henkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on opinto-ohjaus
fi huomautus Toisen asteen koulutuksessa opinto-ohjaajat ovat opettajia, korkeakouluissa (1) puolestaan nk. muun henkilöstön jäseniä.
Ks. myös henkilöstö.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID212
Luokka: <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opettaja
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn yht 2018
tarkistettava / käsittelyyn amm 2018
tarkistettava / käsittelyyn krk 2018
tarkistettava / käsittelyyn luk 2018
Terminologin kysymys OKSA-jaokselle (korkeakoulut, lukio, ammatillinen) 17.4.2018: Onko toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen opinto-ohjaaja ja/tai opintoneuvoja tosiaan sama käsite? Kysymys herää, koska määritelmässä on kaksi yläkäsitettä, joista kumpikaan ei päde kaikkiin tapauksiin, siis "opettaja TAI korkeakoulun muun henkilökunnan jäsen". Jos todetaan, että kyseessä on sama käsite, niin määritelmän voisi muotoilla uudestaan niin että yläkäsitteitä olisi vain yksi: "oppilaitoksen tai korkeakoulun (1) henkilöstön jäsen, jonka tehtävänä on opinto-ohjaus".


96
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
ammatillisten opintojen opettaja
svlärare i yrkesämnen
envocational studies teacher; vocational school teacher; vocational teacher
fi määritelmä opettaja, joka opettaa ammatillisessa oppilaitoksessa ammatillisia opintoja
fi huomautus Esimerkkejä ammatillisten opintojen opettajista ovat koneistuksen ja asennuksen opettaja ja hoitotyön opettaja.
Vrt. yhteisten opintojen opettaja.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID213
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Opettaja


97
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
yhteisten opintojen opettaja
svlärare i gemensamma ämnen
fi määritelmä opettaja, joka opettaa ammatillisessa oppilaitoksessa yhteisiä opintoja
fi huomautus Esimerkkejä yhteisten opintojen opettajista ovat kielten opettaja ja matematiikan opettaja.
Ks. myös yhteinen tutkinnon osa.
Vrt. ammatillisten opintojen opettaja.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID214
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Opettaja


98
tuntiopettaja
svtimlärare
enuntenured teacher (korkeakoulut); part-time teacher; hourly-paid teacher; fee-paid teacher
fi määritelmä opettaja, jonka kanssa koulutusorganisaatio on sopinut tietyn opetustuntimäärän pitämisestä tiettynä ajanjaksona
fi huomautus Se, onko henkilö tuntiopettaja vai muu opettaja, ei riipu henkilön opetustuntimäärästä vaan virka- tai työsuhteen tyypistä.
Tuntiopettajat voivat olla pää- tai sivutoimisia.
Tuntiopettajia työskentelee esimerkiksi korkeakouluissa (1) ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID215
Käsitekaavio: Opettaja
<kieliversiointiin korkeakoulut>


99
toisen asteen opettaja
svlärare på andra stadiet
enupper secondary school teacher
fi määritelmä toisen asteen oppilaitoksessa opettava opettaja
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID217
Käsitekaavio: Opettaja


100
<käsitteen käyttöala: ammattikorkeakoulut>
yliopettaja
svöverlärare
enprincipal lecturer
fi määritelmä opettaja, joka opettaa ammattikorkeakoulussa ja jolta vaaditaan lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID218
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Koulutuksen henkilöstö ja Opettaja
<kieliversiointiin korkeakoulut>


101
vapaan sivistystyön opettaja
svlärare i fritt bildningsarbete
enliberal adult education teacher
fi määritelmä opettaja, joka työskentelee vapaassa sivistystyössä
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID220
Luokka: <vapaa sivistystyö>
Käsitekaavio: Opettaja


Käsitekaavio 8. Opettaja.

Henkilön rooleja oppimisessa tai koulutuksessa

102
oppija
svelev (2)
hellre än: inlärare
enlearner
fi määritelmä henkilö, joka osallistuu varhaiskasvatukseen tai koulutukseen (1) tai on eri tavoin hakeutumassa tai hakeutunut siihen elämän eri vaiheissa
fi huomautus Käsite oppija on yläkäsite mm. käsitteille varhaiskasvatukseen osallistuva lapsi, oppilas, opiskelija ja hakija.
Ruotsin kielessä suositellaan oppijan vastineeksi sanaa elev, jolla - toisin kuin usein luullaan - voidaan viitata kaikenikäisiin henkilöihin. Ruotsin sanaa inlärare käytetään lähinnä pedagogiikan näkökulmasta (esim. virkkeessä "Man kan skilja emellan tre typer av inlärare: visuella, auditiva och kinestetiska"), minkä vuoksi sitä ei suositella käytettäväksi vastineena tässä (opintohallinnon näkökulmasta) määritellylle oppija-käsitteelle.
Ks. myös hakeutuminen, esiopetukseen ilmoittautuminen, kouluun ilmoittautuminen, haku painotettuun opetukseen, koulutukseen hakeminen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID221
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Muu koulutuksen henkilöstö, Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä
<kieliversiointiin korkeakoulut>
tarkistettava / käsittelyyn yht 2018
Terminologin kommentti 30.1.2017: Tämän käsitteen alakäsitteet tulisi käydä läpi. Eikö pitäisi olla niin, että oppija merkitään yläkäsitteeksi, jos yläkäsitteenä voi olla oppilas tai opiskelija. Mutta jos yläkäsitteeksi sopii vain joko oppilas tai opiskelija, silloin merkitään se (tarkin yläkäsite).


103
hakeutuja
svsökande n (2) (valtioneuvoston asetus 794/2015)
enpotential applicant
fi määritelmä sopivaa koulutusta (1) etsivä ja koulutukseen hakemista suunnitteleva oppija
fi huomautus Ruotsissa ei ole tarkkaa yksisanaista vastinetta termille hakeutuja (tässä tietueessa määritellyssä merkityksessä). Ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2015) ruotsinkielisessä käännöksessä sana hakeutuja on käännetty sanalla sökande, joka viittaa (myös) käsitteeseen hakija.
Ks. myös hakeutuminen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID222
Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


104
opiskelun aloittaja
svperson som inlett studier; person som börjat studera; person som påbörjat studier
enentrant; ~ admitted student (2)
not: fresher /GB/; freshman /US/
fi määritelmä hyväksytty hakija, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ja aloittanut opiskelun
fi huomautus Aloittamista voidaan tarkastella esimerkiksi suhteessa tiettyyn koulutukseen (2), koulutusorganisaatioon tai koulutusasteeseen.
Englannin kielen termit fresher ja freshman ovat kulttuurisidonnaisia (Iso-Britannia ja Yhdysvallat) eikä niitä tule käyttää Suomen kontekstissa.
Ks. opiskelupaikan vastaanotto.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID223
Käsitekaavio: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa
<kieliversiointiin korkeakoulut>


105
opiskelija
hakusana: tutkintokoulutuksen opiskelija; valmentavan koulutuksen opiskelija
svstuderande n; > student (1) (korkeakouluopiskelija)
enstudent
fi määritelmä oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä
fi huomautus Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa (1), toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa (1) ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.
Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.
Ammatillisessa koulutuksessa on määritelty tarkempi käsite tutkintokoulutuksen opiskelija, jolla tarkoitetaan opiskelijaa, joka opiskelee suorittaakseen ammatillisen tutkinnon taikka ammatillisen tutkinnon osan tai osia. Ammatillisen tutkintokoulutuksen opiskelija voi osallistua ammatilliseen tutkintokoulutukseen tai hän voi suorittaa tutkinnon ilman tutkintokoulutusta, jos hänen aiemmin hankkimansa osaaminen riittää osaamisen osoittamiseen näytöissä tai muulla tavoin.
Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa on määritelty käsite valmentavan koulutuksen opiskelija, jolla tarkoitetaan opiskelijaa, joka opiskelee ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa.
Ruotsin sana student viittaa korkeakouluopiskelijaan, mutta sitä käytetään myös muista opiskelijoista yhdyssanoissa.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID227
Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Opiskelun keskeytyminen
<kieliversiointiin korkeakoulut>


106
<käsitteen käyttöala: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
poissaoleva opiskelija (korkeakoulut); luvalla poissaoleva (ammatillinen koulutus); väliaikaisesti keskeyttänyt (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus); keskeyttänyt (2) (ammatillinen koulutus)
svfrånvaroanmäld studerande (korkeakoulut)
ennon-attending student (korkeakoulut)
fi määritelmä korkeakoulun (1) opiskelija, joka on lukukausi-ilmoittautumisella ilmoittanut olevansa lukukauden tai lukuvuoden poissa, tai lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelija, joka on saanut määräaikaisen luvan olla osallistumatta opetukseen (1)
fi huomautus Termiä väliaikaisesti keskeyttänyt ei mainita enempää lukiokoulutuksen kuin ammatillisenkaan koulutuksen lainsäädännössä. Käytännön toiminnassa on kuitenkin tarpeen pystyä viittaamaan opiskelijaan, joka on saanut määräaikaisen luvan olla osallistumatta opetukseen (1), ja tähän tarpeeseen on syntynyt termi väliaikaisesti keskeyttänyt.
Ks. myös opiskelijaksi ilmoittautuminen (1).
Vrt. keskeyttänyt (1).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID864
Luokka: <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Ilmoittautumiskäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn yht 2018
Kata Repo 24.1.2017: Ehdottaisin, että tmpOKSAID864 ja tmpOKSAID224 olisi opiskeluoikeuden tiloja
Terminologin kysymys 26.1.2017: Olisiko määritelmä silloin
poissaoleva; luvalla poissaoleva; väliaikaisesti keskeyttänyt; keskeyttänyt (2)
määritelmä: opiskeluoikeuden tila, joka on sellaisella korkeakoulun (1) opiskelijalla, joka on lukukausi-ilmoittautumisella ilmoittanut olevansa lukukauden tai lukuvuoden poissa, ja sellaisella lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelijalla, joka on saanut määräaikaisen luvan olla osallistumatta opetukseen (1)
Terminologin kysymys 26.1.2017: Vai onko kyseessä lukukausi-ilmoittautumisen tila?? Ks. käsite ID488
Kata Repo 26.1.2017: Niin esimerkiksi väliaikainen keskeyttäminen tulisi olemaan opiskeluoikeuden tila nimeltä väliaikaisesti keskeytynyt ja se koskisi suunnilleen niitä tilanteita, joita se nytkin sanaston mukaan koskee ja lisäksi sitä, jos opiskelija/oppilas on määräaikaisesti erotettu tai on luvatta pois. ja sitten poistuisi ne muut toisen asteen termit, kuten keskeyttänyt(2)
Terminologin kysymys 26.1.2017: Entä se poissaoleva; jos yläkäsitteenä olisi tila, niin eikö poissaoleva olisi enää tuon väliaikaisesti keskeyttäneen synonyymi kuten OKSAssa on nyt tulkittu?
Kata Repo 26.1.2017: Korkeakoulujen osalta ei ole tuollaista väliaikaisen keskeytymisen tilaa opiskeluoikeuden tilana, siellä on se ilmoittautumisen tila, joka on tässä tapauksessa "poissa".
OKSA-jaosto 27.1.2017: Pidetään toistaiseksi näin, siis "poissaoleva" määritellään opiskelijana eikä opiskeluoikeuden tilana; palataan pohtimaan asiaa OKSAn 1. julkaisun jälkeen.
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englannin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?
Terminologin kommentti lukion ruotsin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen ruotsin työryhmä antanut ruotsin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?


107
<lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
keskeyttänyt (1) (korkeakoulut); eronnut (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus)
svden som avstått (aktiivinen luopuminen; korkeakoulut); den som har förlorat sin studierätt (passiivinen menettäminen; korkeakoulut); den som avgått (aktiivinen eroaminen; ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus); den som anses ha avgått (passiivinen; ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus)
enstudent who has discontinued studies; dropout (puhekielessä)
fi määritelmä korkeakoulun (1) opiskelija, joka on luopunut opiskeluoikeudestaan, tai lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opiskelija, joka on katsottu eronneeksi
fi huomautus Ammatillisessa koulutuksessa termillä keskeyttänyt viitataan opiskelijaan, joka on määräaikaisesti poissa; vrt. poissaoleva opiskelija / keskeyttänyt (2).
Korkeakouluissa (1) ruotsin termi "den som avstått" viittaa henkilöön, joka on aktiivisesti, omasta aloitteestaan, keskeyttänyt (ks. opiskeluoikeudesta luopuminen). Termi "den som har förlorat sin studierätt" puolestaan viittaa henkilöön, joka on menettänyt opiskeluoikeuden (ks. opiskeluoikeuden menettäminen).
Toisen asteen koulutuksessa ruotsin termi "den som avgått" viittaa henkilöön, joka on aktiivisesti, omasta aloitteestaan, eronnut. Termi "den som anses ha avgått" puolestaan viittaa henkilöön, jonka katsotaan eronneen koulutusorganisaatiosta (esimerkiksi lukion (1) opiskelija, joka ei ole suorittanut lukiokoulutuksen oppimäärää enintään neljässä vuodessa).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID224
Luokka: <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn yht 2018
tarkistettava / käsittelyyn krk 2018
Terminologin kommentti 13.4.2017: Termit "keskeyttänyt" ja "eronnut" eivät toimi laajemmassa kontekstissa (esim. keskeyttänyt voi olla myös hoidon keskeyttänyt tms.) Voisiko näille termeille antaa (myös?) pidemmät, täsmällisemmät muodot "keskeyttänyt opiskelija" ja "eronnut opiskelija"? (Ammatillisen reformisanastossa termi olikin muutettu muotoon "eronnut opiskelija".)
OKSA-työryhmä 22.4.2016 / Kata: käydään läpi keskeyttämiseen liittyvät käsitteet, tehdään viittaukset käsitteestä toiseen toimiviksi
OKSA-työryhmä 22.4.2016 / Kata: kannattaisi piirtää kaavio siitä mitkä käsitteet kuuluvat yhteen
OKSA-työryhmä 22.4.2016 / Kata: Koski ("kansallinen opiskeluoikeuksien ja -suoritusten integraatiopalvelu") (ent. TOR, todennetun osaamisen rekisteri) – Koski-porukka voi testata näiden toimivuutta. Erityisesti korkeakoulujen näkökulmasta olisi hienoa jos ehtisi käsitellä näitä toukokuun kokoukseen mennessä.
Kata Repo 24.1.2017: Ehdottaisin, että tmpOKSAID864 ja tmpOKSAID224 olisi opiskeluoikeuden tiloja. Tuon ensinmainitun käsitteen termi poissaoleva opiskelija on ainut termi, joka ei ole "tilamainen" termi.
OKSA-jaosto 27.1.2017: Pidetään toistaiseksi näin, siis "poissaoleva" määritellään opiskelijana eikä opiskeluoikeuden tilana; palataan pohtimaan asiaa OKSAn 1. julkaisun jälkeen.
Terminologin kysymys korkeakouluille 26.3.2018: Pitäisikö määritelmässä olla "korkeakoulun (1) opiskelija, joka on luopunut opiskeluoikeudestaan TAI MENETTÄNYT OPISKELUOIKEUDEN"? Nyt määritelmässä ei puhuta opiskeluoikeuden menettämisestä, mutta ruotsinkielisissä vastineissa on tapaus "den som har förlorat sin studierätt", jossa kyseessä on opiskeluoikeuden passiivinen menettäminen.


108
<käsitteen käyttöala: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus>
eronneeksi katsominen
fi määritelmä toimenpide, jossa koulutuksen järjestäjä toteaa opiskelijan luopuneen opinnoistaan
fi huomautus Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelija katsotaan eronneeksi, jos hän ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa tai jos hän on pätevää syytä ilmoittamatta poissa opetuksesta (1) ja on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja (lähteet: lukiolaki 629/1998 ja laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017).
Ammatillisen koulutuksen opiskelija katsotaan eronneeksi, jos on ilmeistä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen (1) ja näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä tai hän ei ole suorittanut valmentavaa koulutusta säädetyssä ajassa.
Ammatillisen koulutuksen opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan.
Kun ammatillisen koulutuksen opiskelija katsotaan eronneeksi, hänen opiskeluoikeutensa päättyy.
Ks. myös keskeyttänyt (1); eronnut.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1237
Luokka: <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


109
<käsitteen käyttöala: korkeakoulut>
siirto-opiskelija
svöverflyttande studerande n
entransfer student; migrant student
fi määritelmä korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettu opiskelija, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta (1) toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksen toteutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu, tai yliopiston sisällä tutkinnosta toiseen
fi huomautus Ammattikorkeakoulu tai yliopisto päättää siirtymisen edellytyksistä, jotka voivat liittyä esimerkiksi siirtoa hakevan opiskelijan opintosuorituksiin tai opintomenestykseen. Siirtyminen edellyttää voimassaolevasta opiskeluoikeudesta luopumista.
Ks. myös siirtohaku.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID230
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Opiskeluoikeuteen liittyviä toimenpiteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


110
oppilas; ~ koululainen
svelev (1)
enstudent; pupil
fi määritelmä esi- tai perusopetuksessa opiskeleva oppija
fi huomautus Oppilaaksi kutsutaan tyypillisesti esi- tai perusopetuksen piirissä opiskelevaa lasta tai nuorta, mutta oppilas voi olla myös muussa oppilaitoksessa (esimerkiksi musiikkikoulu) tai esimerkiksi yksityisopettajalta opetusta (2) saava henkilö.
Sana koululainen on yleiskielessä oppilaan lähisynonyymi; sillä viitataan peruskoulua (1) tai muuta koulua käyvään oppilaaseen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID225
Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Opiskelun keskeytyminen


111
koulutulokas
svbarn n som ska börja skolan
fi määritelmä oppija, joka on aloittamassa perusopetukseen osallistumisen
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID226
Käsitekaavio: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa


112
alumni
svalumn
enalumnus m; alumna f; alumni m pl; alumnae f pl
fi määritelmä oppilaitoksessa tai korkeakoulussa (1) aiemmin opiskellut oppija
fi huomautus Englannin kielessä termiä alumnus/alumna/alumni/alumnae käytetään kuten latinassa. Monikkomuotoa alumni käytetään miespuolisten henkilöiden joukosta tai joukosta, jossa on kumpaakin sukupuolta olevia henkilöitä. Monikkomuotoa alumnae käytetään naispuolisten henkilöiden joukosta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID233
Käsitekaavio: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa
<kieliversiointiin korkeakoulut>


113
(vanhentunut)
<ammatillinen koulutus / näyttötutkinnot>
tutkinnon suorittaja
svexaminand
enadult student
fi määritelmä opiskelija tai muu henkilö, joka on suorittamassa ammatillista tutkintoa näyttötutkintona
fi huomautus Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Ammatillisen koulutuksen reformissa käsite näyttötutkinto poistuu.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID231
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa


114
aineopiskelija
svämnesstuderande n
fi määritelmä opiskelija, joka opiskelee yksittäistä peruskoulun (1) tai lukion (1) opetussuunnitelmaan (1) kuuluvaa oppiainetta, ei koko oppimäärää
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID229
Käsitekaavio: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa


115
<käsitteen käyttöala: esiopetus, perusopetus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus>
erityisoppilas (esiopetus, perusopetus); erityisopiskelija (toisen asteen koulutus)
svspecialstuderande n
enstudent with special needs
fi määritelmä erityistä tukea (1) tai erityistä tukea (2) tarvitseva oppija
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID228
Luokka: <esiopetus>, <perusopetus>, <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa
<kieliversiointiin esiopetus> <kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<esiopetus ruotsi kesken> <esiopetus englanti kesken> <perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>


116
ylioppilas
svstudent (2)
ensecondary school graduate
fi määritelmä ylioppilastutkinnon suorittanut oppija
fi huomautus Ylioppilaalta edellytetään myös lukiokoulutuksen oppimäärän tai ammatillisen perustutkinnon suorittamista.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID232
Käsitekaavio: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Käsitekaavio 9. Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa.

Koulutuksen ja opetuksen sisällöt ja normit

Normatiivinen ohjaus

Säädökset

117
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukiokoulutus>
tuntijako
svtimfördelning
endistribution of lesson hours; distribution of study hours
fi määritelmä valtioneuvoston asetuksella säädetty opetukseen (1) käytettävän ajan jakaminen eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen (1) sekä oppilaanohjaukseen tai opinto-ohjaukseen
fi huomautus Perusopetuksen tuntijako on säädetty valtioneuvoston asetuksessa perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (422/2012).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID278
Luokka: <perusopetus>, <lukiokoulutus>
<kieliversiointiin jos OPH>


118
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukiokoulutus>
oppimäärä; > oppimäärän laajuus
hakusana: perusopetuksen oppimäärä; lukion oppimäärä
svlärokurs
ensyllabus; course (2)
fi määritelmä koulutukseen (1) tai opetukseen (1) kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö
fi huomautus Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimäärästä on säädetty perusopetuslaissa (628/1998, 9 §) ja lukiolaissa (629/1998, 7 §).
Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan puhua myös yksittäisen oppiaineen oppimäärästä; esimerkiksi ruotsin kielen tai evankelis-luterilaisen uskonnon oppimäärä lukiokoulutuksessa.
Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa oppimäärän laajuus ilmaistaan ensisijaisesti vuosiviikkotunteina. Koko perusopetuksen tai lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus voidaan ilmaista vuosina. Esimerkiksi perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yhdeksänvuotinen ja lukiokoulutuksen oppimäärä kolmivuotinen.
Oppimäärä-käsitettä vastaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa käsite osaamisen laajuus ja korkeakouluissa (1) käsite opintojen laajuus.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID238
Luokka: <perusopetus>, <lukiokoulutus>
Käsitekaavio: Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


119
oppivelvollisuus
svläroplikt /FI/; skolplikt /SE/
en~ compulsory education
fi määritelmä henkilön velvollisuus hankkia perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot
fi huomautus Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy vuonna, jona perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Vrt. pidennetty oppivelvollisuus.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID239
Käsitekaavio: Opiskelun keskeytyminen
<kieliversiointiin jos OPH>


120
oppivelvollinen
svläropliktig /FI/; skolpliktig /SE/
fi määritelmä henkilö, jolla on oppivelvollisuus
fi huomautus Perusopetuslain (628/1998) mukaan oppivelvollinen on Suomessa vakituisesti asuva 7–17-vuotias lapsi tai nuori, joka ei ole vielä suorittanut perusopetuksen oppimäärää.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID240
<kieliversiointiin jos OPH>


121
esiopetusvelvollisuus (1)
hakusana: velvollisuus osallistua esiopetukseen
fi määritelmä lapsen velvollisuus osallistua esiopetukseen
fi huomautus Lapsella on velvollisuus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen tai esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna.
Perusopetuslain (628/1998, 6 §) mukaan esiopetuksessa olevalla lapsella on oikeus myös varhaiskasvatukseen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1066
Luokka: <esiopetus>


122
esiopetusvelvollisuus (2)
svskyldighet att ordna förskoleundervisning
fi määritelmä kunnan velvollisuus järjestää sen alueella asuville lapsille esiopetusta
fi huomautus Kunta on velvollinen järjestämään esiopetusta lasten oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Kunta on velvollinen järjestämään esiopetusta myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille sekä vuotta myöhemmin perusopetuksensa aloittaville lapsille.
Kunta voi järjestää esiopetuspalvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID957
Luokka: <esiopetus>


123
koulunkäynnin aloittamisen varhentaminen
svtidigareläggande n av inledandet av skolgången
fi määritelmä perusopetuksen aloittamisen siirtäminen lakisääteistä oppivelvollisuuden alkamisikää aikaisemmaksi
fi huomautus Perusopetuslain (628/1998) mukaan lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID241
Luokka: <perusopetus>
<kieliversiointiin jos OPH>


124
koulunkäynnin aloittamisen lykkääminen; koululykkäys
hakusana: lykkääminen
svsenareläggande n av inledandet av skolgången
fi määritelmä perusopetuksen aloittamisen siirtäminen lakisääteistä oppivelvollisuuden alkamisikää myöhemmäksi
fi huomautus Perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjä voi psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID242
Luokka: <perusopetus>
<kieliversiointiin jos OPH>


Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet

125
opetussuunnitelman perusteet pl
svgrunderna pl för läroplanen; läroplansgrunder pl
ennational core curriculum
fi määritelmä Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys koulutuksen (1) rakenteesta, tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä
fi huomautus Opetussuunnitelman perusteita ovat esimerkiksi esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Lisäksi opetussuunnitelman perusteet laaditaan esimerkiksi lukiokoulutukseen valmistavalle koulutukselle, taiteen perusopetukselle, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavalle opetukselle, aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle ja aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutukselle.
Korkeakoulutuksessa ei määritellä opetussuunnitelman perusteita.
Ammatillisessa koulutuksessa opetusuunnitelman perusteita vastaavaa määräystä kutsutaan tutkinnon perusteiksi.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laaditaan opetuksen järjestäjän ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat (2).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID234
Luokka: <esiopetus>, <perusopetus>, <lukiokoulutus>
Käsitekaaviot: Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet ja Opetussuunnitelma
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin esiopetus> <kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus>
<esiopetus ruotsi kesken> <esiopetus englanti kesken> <perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


126
<lukiokoulutus>
lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen perusteet
fi määritelmä opetussuunnitelman perusteet, joka koskee lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta
fi huomautus Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen perusteissa määritellään lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opintojen muodostuminen, eri oppiaineiden ja aineryhmien opetuksen (1) tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaitoksen ja kodin yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet ja opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteet
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1327
Luokka: <lukiokoulutus>
Käsitekaavio: Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


127
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
tutkinnon perusteet pl
svgrunderna pl för examen; examensgrunder pl
ennational qualification requirements
fi määritelmä Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, joka koskee ammatillisia tutkintoja ja jossa määrätään ammatillisten tutkintojen tutkintonimikkeet, osaamisalat, tutkinnon muodostuminen pakollisista tutkinnon osista ja valinnaisista tutkinnon osista, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen laajuus osaamispisteinä ja osaamisen arviointi
fi huomautus Ammatillisten perustutkintojen perusteissa Opetushallitus määrää myös yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden laajuuden osaamispisteinä sekä sen, miltä osin osaamisen arvioinnin mukauttaminen tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen ei ole mahdollista.
Tutkinnon perusteet -niminen määräys koski aiemmin vain ammatillista perustutkintoa; ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa puolestaan koski näyttötutkinnon perusteet -niminen määräys. Nämä määräykset yhdistyivät 1.8.2015 uudeksi tutkinnon perusteet -nimiseksi määräykseksi.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID235
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet
<kieliversiointiin jos OPH>


128
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
näyttötutkinnon perusteet
svgrunderna pl för fristående examen
enrequirements of competence-based qualification
fi määritelmä Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, joka koskee ammattitutkintoa ja erikoisammattitutkintoa ja jossa määritellään näyttötutkinnon osat, tutkinnossa vaadittava ammattitaito, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon yleiset arviointikriteerit
fi huomautus Aiempi tutkinnon perusteet -niminen määräys, joka koski ammatillista perustutkintoa, sekä näyttötutkinnon perusteet -niminen määräys yhdistyivät 1.8.2015 uudeksi tutkinnon perusteet -nimiseksi määräykseksi. Tässä yhteydessä näyttötutkinnon perusteet poistui käytöstä.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID236
<kieliversiointiin jos OPH>


129
<ammatillinen koulutus>
valmentavan koulutuksen perusteet
svgrunderna för handledande utbildning (ammatillinen koulutus); grunderna för förberedande utbildning (lukiokoulutus)
fi määritelmä Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jossa määritellään ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen muodostuminen, koulutuksen (2) pakolliset ja valinnaiset osat, koulutuksen (2) osien laajuus osaamispisteinä, osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID878
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet


Käsitekaavio 10. Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet.

Tutkintorakenne (1)

130
tutkintorakenne (1); tutkinnon rakenne; tutkinnon muodostuminen (ammatillinen koulutus); koulutuksen rakenne
svexamensstruktur
endegree structure (korkeakoulut); qualification structure (ammatilliset tutkinnot ja korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset)
fi määritelmä osat, joista tiettyyn tutkintoon johtavat tai tiettyyn koulutukseen (2) kuuluvat opinnot koostuvat
fi huomautus Esimerkiksi yliopistossa suoritettavaan korkeakoulututkintoon johtavat opinnot voivat koostua seuraavista osista: pääaineopinnot, yleisopinnot, yhteiset opinnot, kieli- ja viestintäopinnot, sivuaineopinnot ja harjoittelu.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID247
Käsitekaaviot: Tutkintorakenne ja Ammatillisten tutkintojen rakenne
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Käsitekaavio 11. Tutkintorakenne.

131
pakollinen tutkinnon osa
hakusana: kaikille pakolliset tutkinnon osat
svobligatorisk examensdel
enobligatory module; compulsory studies
fi määritelmä sellainen osa tutkintoa tai ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osa, joka kaikkien kyseisestä tutkintoa suorittavien oppijoiden on suoritettava suorittaakseen tutkinnon
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID248
Luokka: <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan) ja Ammatillisten tutkintojen rakenne
<kieliversiointiin jos OPH>
tarkistettava / käsittelyyn ammref 2018
tarkistettava / käsittelyyn amm 2018
Ammatillisen reformin sanastotyöryhmän palaveri 5.6.2017: Entä jos jätettäisiin pois myös käsitteet pakollinen ja valinnainen tutkinnon osa → tutkinnon osan huomautukseen maininta että näitä voi olla pakollisia ja valinnaisia. → paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa olisi ammatillinen tutkinnon osa
OKSA-jaos 16.6.2017: Käsitteet pakollinen tutkinnon osa ja valinnainen tutkinnon osa voitaisiin jättää poiskin (ajatella pakollista ja valinnaista attribuutteina) ja mainita nämä (samoin kuin vapaasti valittava tutkinnon osa) vain tutkinnon osan huomautuksessa.
OKSA-jaos 16.6.2017 / Tomi: tietojärjestelmissä näitä käsiteitä voidaan kuitenkin tarvita, ja lisäksi ammatillisessa ehkä jatkossa koko tutkinnon suorittaminen jää pois ja suoritetaan vain tutkinnon osia jolloin tämän käsitteen merkitys korostuu
OKSA-jaos 16.6.2017: pidetään käsitteet vielä ekaan julkaisuun saakka, sen jälkeen pidetään kokous, jossa linjataan OKSAan sisällytettäviä käsitteitä. Tarvittaessa karsitaan käsitteitä tämän linjauksen jälkeen.


132
valinnainen tutkinnon osa
hakusana: kaikille valinnaiset tutkinnon osat
svvalfri examensdel; valbar examensdel
enoptional module
fi määritelmä sellainen osa tutkintoa tai ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osa, jollaisia oppijan on valittava suoritettaviksi tietty määrä tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID249
Luokka: <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan) ja Ammatillisten tutkintojen rakenne
<kieliversiointiin jos OPH>
tarkistettava / käsittelyyn ammref 2018
tarkistettava / käsittelyyn amm 2018
Ammatillisen reformin sanastotyöryhmän palaveri 5.6.2017: Entä jos jätettäisiin pois myös käsitteet pakollinen ja valinnainen tutkinnon osa → tutkinnon osan huomautukseen maininta että näitä voi olla pakollisia ja valinnaisia. → paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa olisi ammatillinen tutkinnon osa
OKSA-jaos 16.6.2017: Käsitteet pakollinen tutkinnon osa ja valinnainen tutkinnon osa voitaisiin jättää poiskin (ajatella pakollista ja valinnaista attribuutteina) ja mainita nämä (samoin kuin vapaasti valittava tutkinnon osa) vain tutkinnon osan huomautuksessa.
OKSA-jaos 16.6.2017 / Tomi: tietojärjestelmissä näitä käsiteitä voidaan kuitenkin tarvita, ja lisäksi ammatillisessa ehkä jatkossa koko tutkinnon suorittaminen jää pois ja suoritetaan vain tutkinnon osia jolloin tämän käsitteen merkitys korostuu
OKSA-jaos 16.6.2017: pidetään käsitteet vielä ekaan julkaisuun saakka, sen jälkeen pidetään kokous, jossa linjataan OKSAan sisällytettäviä käsitteitä. Tarvittaessa karsitaan käsitteitä tämän linjauksen jälkeen.


Käsitekaavio 12. Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan).

Ammatillisten tutkintojen rakenne

133
<ammatillinen koulutus>
tutkinnon osa
svdel av examen; examensdel
enmodule; unit; subunit
fi määritelmä työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalle rakentuva arvioitava osaamisen kokonaisuus, jollaisista ammatillinen tutkinto muodostuu
fi huomautus Sanaliittoa "tutkinnon osa" käytetään eri koulutussektoreilla, mutta ammatillisessa koulutuksessa termi esiintyy tutkinnon perusteissa ja kyseessä on yo. tavalla määriteltävissä oleva käsite.
Ammatillisessa koulutuksessa tutkinnon osia ovat ammatillinen tutkinnon osa ja yhteinen tutkinnon osa. Ammatilliset tutkinnon osat puolestaan jakautuvat pakollisiin tutkinnon osiin ja valinnaisiin tutkinnon osiin.
Ammatillisessa koulutuksessa kukin tutkinnon osa suoritetaan siten, että opiskelija osoittaa osaamisen (ks. osaamisen osoittaminen) näytössä tai siten, että opiskelijan osaaminen tunnustetaan (ks. osaamisen tunnustaminen) lainsääsännössä tarkemmin määritellyllä tavalla.
Korkeakouluissa (1) tutkinnon osaa vastaa käsite opintokokonaisuus. Tietojärjestelmissä sekä tutkinnon osia että opintokokonaisuuksia pidetään yhdentyyppisinä koulutuksina (2).
Ks. arviointi (1).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID250
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaaviot: Kaavioiden merkinnät - esimerkkejä, Kasvatus, opetus ja koulutus, Tutkinnon rakenne (osien pakollisuuden mukaan), Ammatillisten tutkintojen rakenne, Koulutustarjonta ja opetustarjonta, Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä ja Tutkinnon suorittaminen ammatillisessa koulutuksessa
<kieliversiointiin jos OPH>


134
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
ammatillinen tutkinnon osa
svyrkesinriktad examensdel
envocational module
fi määritelmä tutkinnon osa, joka sisältää ammatillista osaamista
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID251
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Ammatillisten tutkintojen rakenne
<kieliversiointiin jos OPH>


135
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
yhteinen tutkinnon osa
ei: † ammattitaitoa täydentävä tutkinnon osa
svgemensam examensdel
inte: † examensdel som kompletterar yrkeskompetensen
fi määritelmä tutkinnon osa, joka sisältää yleissivistävää ja muuta työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaa osaamista
fi huomautus Yhteiset tutkinnon osat ovat ammatillisen perustutkinnon osia. Yhteisiä tutkinnon osia on kolme: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta ja työelämäosaaminen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID252
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Ammatillisten tutkintojen rakenne
<kieliversiointiin jos OPH>


136
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
vapaasti valittava tutkinnon osa
svfritt valbar examensdel
enfree choice studies (question)
fi määritelmä tutkinnon osa, jollaisia oppija voi valita suoritettaviksi osana tutkintoaan oman kiinnostuksensa mukaan
fi huomautus Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat ammatillisten perustutkintojen osia. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla oppijan opintojen tai harrastusten parista.
Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID254
Luokka: <ammatillinen koulutus>
<kieliversiointiin jos OPH>
Kielenkääntäjä Merja Flemingin kommentti 14.12.2016: ENG vastine mietintään, merkitään ainakin kysymysmerkillä.


137
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa
ei: † paikallisesti tarjottava tutkinnon osa
svexamensdel som bygger på lokala krav på yrkesskicklighet
inte: † examensdel som erbjuds lokalt
fi määritelmä ammatillinen tutkinnon osa, joka perustuu työelämän alueellisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeisiin ja jonka koulutuksen järjestäjä sisällyttää opetussuunnitelmaansa (2)
fi huomautus Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvien tutkinnon osien tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta.
Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat ovat valinnaisia tutkinnon osia.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID255
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Ammatillisten tutkintojen rakenne
<kieliversiointiin jos OPH>


138
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
tutkintoa yksilöllisesti laajentava tutkinnon osa
ei: † ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävä osa
svexamensdel som individuellt breddar examen
inte: † examensdel som individuellt fördjupar yrkeskompetensen
fi määritelmä ammatillinen tutkinnon osa tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, jonka oppija voi yksilöllisesti sisällyttää tutkintoonsa yli tutkinnon laajuuden silloin, kun se on tarpeellista työlämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka oppijan ammattitaidon syventämisen kannalta
fi huomautus Tutkintoa yksilöllisesti laajentavia tutkinnon osia sisältyi ennen ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulevaa reformia sekä ammatillisena peruskoulutuksena että näyttötutkintona suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin.
Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID253
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Ammatillisten tutkintojen rakenne
<kieliversiointiin jos OPH>


Käsitekaavio 13. Ammatillisten tutkintojen rakenne.

Lukio-opintojen rakenne

139
<lukiokoulutus>
kurssi (1)
fi määritelmä lukiokoulutukseen kuuluva opiskeltava kokonaisuus, joka käsittelee tiettyä oppiainetta tai muuta aihepiiriä ja joka toimii lukiokoulutuksen opintojen järjestämisen ja suorittamisen yksikkönä
fi huomautus Kurssi (1) kestää nuorten lukiokoulutuksessa keskimäärin 38 tuntia ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa keskimäärin 28 tuntia.
Vrt. mm. korkeakouluissa (1) käytettävä käsite opintojakso.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID873
Luokka: <lukiokoulutus>
Käsitekaaviot: Lukio-opintojen rakenne ja Koulutustarjonta ja opetustarjonta
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn luk 2018
Tiina Silander, lukiokoulutus, OKM, 29.11.2017: [TH:n kysymys: Onko mahdollista käydä keskustelua uudistamisen vaikutuksista lukion käsitteistöön? Tarvitsisimme OKSA-työssä jotain näkökulmia siihen, mihin suuntaan käsitteistö on muuttumassa.] -Otetaan käyttöön opintopiste opintojen mitoituksessa, kurssi–käsite jää (ainakin nykymuotoisena) pois.
Terminologin kysymys 1.12.2017: Jätetäänkö lukiokoulutukseen liittynyt käsite kurssi (1) kokonaan OKSAsta pois? Vai merkitäänkö vanhentuneeksi? Haetaanko käsitteelle kuitenkin vastineet ruotsiksi ja englanniksi, vaikka on jäämässä pois?


140
<lukiokoulutus>
pakollinen kurssi
svobligatorisk kurs
encompulsory course; compulsory studies pl; mandatory course; mandatory studies pl
rather than: obligatory course; obligatory studies pl
fi määritelmä kurssi (1), jonka suorittaminen on edellytys lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiselle
fi huomautus Lukiokoulutuksen tuntijaossa pakollisista kursseista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 942/2014 (9§).
Englannin termimuodot, jotka alkavat sanalla obligatory, ovat selvästi harvemmin käytettyjä kuin muut tässä vastineina olevat englannin termimuodot.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID271
Luokka: <lukiokoulutus>
Käsitekaavio: Lukio-opintojen rakenne
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken>
<lukiokoulutus englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn luk 2018
Korkeakoulujen englannin kielityöryhmän kommentti 27.9.2017: Käsite pakollinen kurssi on vain lukion käsite, mutta se on otettu korkeakoulujen englannin kielityöryhmän käsittelyyn, koska Merja Flemingin mukaan lukiolain käännös odottaa OKSAn ratkaisua tähän asiaan. Onko pakollinen siis compulsory, mandatory, obligatory vai mitä.
Korkeakoulujen englannin kielityöryhmän kommentti 27.9.2017: Kysytään OPH:sta, mikä vastine heillä on lukion pakollisesta kurssista käytössä. – Katarina Repo, OPH, 13.10.2017: OPH:ssa käytössä "compulsory course".
Tiina Silander, lukiokoulutus, OKM, 29.11.2017: [TH:n kysymys: Onko mahdollista käydä keskustelua uudistamisen vaikutuksista lukion käsitteistöön? Tarvitsisimme OKSA-työssä jotain näkökulmia siihen, mihin suuntaan käsitteistö on muuttumassa.] -Otetaan käyttöön opintopiste opintojen mitoituksessa, kurssi–käsite jää (ainakin nykymuotoisena) pois.
Terminologin kysymys 1.12.2017: Jätetäänkö lukiokoulutukseen liittynyt käsite pakollinen kurssi kokonaan OKSAsta pois? Vai merkitäänkö vanhentuneeksi? Haetaanko käsitteelle kuitenkin vastineet ruotsiksi ja englanniksi, vaikka on jäämässä pois?


141
<lukiokoulutus>
syventävä kurssi
svfördjupad kurs
enspecialisation course
fi määritelmä kurssi (1), joka pääasiallisesti välittömästi liittyy aiempaan pakolliseen kurssiin ja lisää ja syventää sen tietoa ja jollaisia opiskelijan on valittava ja suoritettava säädetty määrä lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseksi
fi huomautus Syventävät kurssit voivat olla valtakunnallisia tai koulukohtaisia. Valtioneuvoston asetuksen 942/2014 mukaan valtakunnallisilla syventävillä kursseilla on valtakunnalliset, lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Koulukohtaisten syventävien sisällöstä päättävät lukiot (1) itse.
Kaikki syventävät kurssit eivät välittömästi liity pakolliseen kurssiin ja lisää tai syvennä sellaisen tietoja; esimerkiksi lukiokoulutuksessa alkavan B3-kielen kurssit (1) - B3-kielessä ei ole pakollisia kursseja (1).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID272
Luokka: <lukiokoulutus>
Käsitekaavio: Lukio-opintojen rakenne
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken>
<lukiokoulutus englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn luk 2018
Tiina Silander, lukiokoulutus, OKM, 29.11.2017: [TH:n kysymys: Onko mahdollista käydä keskustelua uudistamisen vaikutuksista lukion käsitteistöön? Tarvitsisimme OKSA-työssä jotain näkökulmia siihen, mihin suuntaan käsitteistö on muuttumassa.] -Otetaan käyttöön opintopiste opintojen mitoituksessa, kurssi–käsite jää (ainakin nykymuotoisena) pois.
Terminologin kysymys 1.12.2017: Jätetäänkö lukiokoulutukseen liittynyt käsite syventävä kurssi kokonaan OKSAsta pois? Vai merkitäänkö vanhentuneeksi? Haetaanko käsitteelle kuitenkin vastineet ruotsiksi ja englanniksi, vaikka on jäämässä pois?


142
<lukiokoulutus>
soveltava kurssi
svtillämpad kurs
enapplied course
fi määritelmä lukiokoulutuksen opiskelijalle vapaaehtoinen kurssi (1), jollaisia koulutuksen järjestäjä voi tarjota valittaviksi ja joka voi olla menetelmäkurssi, eri oppiaineiden aineksia sisältävä eheyttävä kurssi taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai muita lukiokoulutuksen tehtävään soveltuvia opintoja
fi huomautus Lukiokoulutuksen soveltavista kursseista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 942/2014.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID273
Luokka: <lukiokoulutus>
Käsitekaavio: Lukio-opintojen rakenne
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken>
<lukiokoulutus englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn luk 2018
Tiina Silander, lukiokoulutus, OKM, 29.11.2017: [TH:n kysymys: Onko mahdollista käydä keskustelua uudistamisen vaikutuksista lukion käsitteistöön? Tarvitsisimme OKSA-työssä jotain näkökulmia siihen, mihin suuntaan käsitteistö on muuttumassa.] -Otetaan käyttöön opintopiste opintojen mitoituksessa, kurssi–käsite jää (ainakin nykymuotoisena) pois.
Terminologin kysymys 1.12.2017: Jätetäänkö lukiokoulutukseen liittynyt käsite syventävä kurssi kokonaan OKSAsta pois? Vai merkitäänkö vanhentuneeksi? Haetaanko käsitteelle kuitenkin vastineet ruotsiksi ja englanniksi, vaikka on jäämässä pois?


143
<käsitteen käyttöala: lukiokoulutus>
lukiodiplomi
svgymnasiediplom
engeneral upper secondary school diploma
fi määritelmä tapa, jolla lukiokoulutuksen opiskelija voi osoittaa lukiokoulutuksen taito- tai taideaineisiin liittyvän erityisen osaamisensa tai harrastuneisuutensa ja saada näistä arvioinnin (1)
fi huomautus Lukiodiplomit ovat lukiokoulutuksen yleissivistävän koulutustehtävän mukaista toimintaa.
Lukiodiplomeja voi tällä hetkellä (kesäkuu 2015) suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa.
Esimerkiksi musiikin lukiodiplomi perustuu lukiokoulutuksen musiikinopetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä opiskelijan lukioaikaiseen musiikinopiskeluun. Musiikin lukiodiplomin voi suorittaa musiikkiprojektina (esimerkiksi konsertti) tai näytesalkkuna lukioaikaisista töistä (esimerkiksi soittamisesta tai sävellystyöstä).
Lukiodiplomin suorittamiseksi järjestetään lukiodiplomikurssi, joka on säännösten mukaan soveltava kurssi.
Lukio (1) antaa suoritetusta lukiodiplomista lukiodiplomitodistuksen, joka on lukion päättötodistuksen liite.
Valtioneuvoston asetuksen 942/2014 mukaan Opetushallitus laatii lukiodiplomeille 1.8.2016 alkaen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID274
Luokka: <lukiokoulutus>
Käsitekaavio: Lukio-opintojen rakenne
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


144
temaattiset opinnot
fi määritelmä
Luokka: <lukiokoulutus>
odottaa käsittelyä / käsittelyyn luk 2018
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken>
<lukiokoulutus englanti kesken>
Tiina Silander, lukiokoulutus, OKM, 29.11.2017: [TH:n kysymys: Onko mahdollista käydä keskustelua uudistamisen vaikutuksista lukion käsitteistöön? Tarvitsisimme OKSA-työssä jotain näkökulmia siihen, mihin suuntaan käsitteistö on muuttumassa.] - temaattiset opinnot (teemakurssit – käsite jää pois)
Terminologin kysymys 1.12.2017: Lisätäänkö OKSAan käsite temaattiset opinnot? Mistä tietoa määritelmän pohjaksi?


Käsitekaavio 14. Lukio-opintojen rakenne.

Korkeakoulututkinnon rakenne

145
<yliopisto>
pääaine
svhuvudämne n
enmajor; major subject
fi määritelmä yliopistossa suoritettavan korkeakoulututkinnon pääasiallinen oppiaine, josta edellytetään eniten opintosuorituksia tutkintoa suoritettaessa ja jota opiskelemaan hakija opiskelijavalinnassa hyväksytään tai jonka opiskelija myöhemmin valitsee
fi huomautus Alemmassa korkeakoulututkinnossa pääaineesta edellytetään suoritettavaksi perusopinnot ja aineopinnot sekä kandidaatin tutkinto. Ylemmässä korkeakoulututkinnossa suoritetaan syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID265
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opintokokonaisuus ja opintojakso
<kieliversiointiin korkeakoulut>


146
<yliopisto>
sivuaine
svbiämne n
enminor; minor subject
fi määritelmä oppiaine, jonka opiskelija voi valita pääaineen ohella opiskeltavaksi korkeakoulututkinnon suorittamiseksi
fi huomautus Sivuaineita voi valita yhden tai useamman.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID266
Käsitekaavio: Opintokokonaisuus ja opintojakso
<kieliversiointiin korkeakoulut>
Terminologin kysymys 16.1.2017: Onko niin, että jonkinlainen sivuaine on pakollinen - pelkällä pääaineella ei voi valmistua? Siitä ei tässä mainita. Jos sivuaine on pakollinen, olisiko tarpeen mainita siitä huomautuksessa?


147
<korkeakoulut>
opintokokonaisuus
hakusana: moduuli
svstudiehelhet
enstudy module
fi määritelmä korkeakoulututkintoon kuuluvien opintojen osa, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhtä tai useampaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta käsittelevästä opintojaksosta
fi huomautus Yliopistoissa opintokokonaisuuksia ovat esimerkiksi tietyn alan tai monitieteiset perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot.
Ammatillisessa koulutuksessa puhutaan opintokokonaisuuksien sijaan tutkinnon osista. Tietojärjestelmissä sekä opintokokonaisuuksia että tutkinnon osia pidetään yhdentyyppisinä koulutuksina (2).
Laaja opintokokonaisuus voi sisältää osinaan myös toisia opintokokonaisuuksia.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID263
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Opintokokonaisuus ja opintojakso, Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Koulutus (2) -käsitteen alakäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn luk 2018
Tiina Silander, lukiokoulutus, OKM, 29.11.2017: [TH:n kysymys: Onko mahdollista käydä keskustelua uudistamisen vaikutuksista lukion käsitteistöön? Tarvitsisimme OKSA-työssä jotain näkökulmia siihen, mihin suuntaan käsitteistö on muuttumassa.] - opintokokonaisuus käsite korvaamaan kurssi (1) -käsitettä
Terminologin kysymys lukiokoulutukselle / OKSA-jaokselle 1.12.2017: Lisätäänkö siis tämän käsitteen aineryhmä käyttöalaksi korkeakoulujen lisäksi lukiokoulutus? Onko korkeakoulujen määritelmä ok lukiokoulutuksen näkökulmasta? Tarvitaanko joitakin lisähuomautuksia lukiokoulutukseen liittyen?
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englannin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?
Terminologin kommentti lukion ruotsin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen ruotsin työryhmä antanut ruotsin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?


148
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus, korkeakoulut, vapaa sivistystyö>
opintojakso; oppimisjakso (ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön oppijan näkökulma); opetusjakso (ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön opettajan näkökulma); kurssi (2) (vapaa sivistystyö); ~ kurssi (3) (korkeakoulut)
svstudieavsnitt n; studieperiod; ~ kurs
enstudy unit; < course (1) (sekä opintojaksosta että opintojakson toteutuksesta)
search term: course unit
fi määritelmä tiettyä aihetta, sisältöä tai osaamisen alaa käsittelevä, erikseen suoritettavissa oleva opintojen osa
fi huomautus Yhden opintojakson voi usein suorittaa eri tavoilla (esim. luennoille osallistuminen, kirjatentti, työharjoittelu, osaamisen tunnustaminen).
Koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun (1) näkökulmasta opintojakso on opintojen järjestämisen yksikkö.
Useissa yliopistoissa käsitteiden opintojakso ja kurssi välille tehdään ero, mutta eri yliopistoissa termillä kurssi viitataan hiukan eri käsitteeseen.
Useissa yliopistoissa 'opintojakson' ajatellaan olevan abstraktimpi käsite, johon liittyvät pysyväluonteiset tiedot, kuten laajuus, ja sisältö ja osaamistavoitteet. 'Kurssilla' puolestaan tarkoitetaan opintojakson toteutusta, johon liittyvät vaihtuvaluonteiset tiedot, kuten aika ja paikka sekä mahdollisesti opetusmuoto ja suoritustapa. Yhdestä opintojaksosta voi siis olla eri vuosina samanlaisia tai toisistaan hiukan poikkeavia toteutuksia, kursseja.
Joissakin yliopistoissa 'kurssi' on puolestaan yksi 'opintojakson' suoritustapa, nimittäin sellainen, jossa opiskelija osallistuu lähiopetukseen (esimerkiksi luennoille tai harjoituksiin). Muita opintojakson suoritustapoja voivat tällöin olla esimerkiksi itsenäinen opiskelu, esseen kirjoittaminen ja kirjatenttiin osallistuminen.
Englanniksi korkeakoulujen (1) opintojakso-käsitteen vastineena voi käyttää joko termiä study unit tai course (1). Opintojakson toteutus -käsitteeseen puolestaan voidaan viitata englanniksi esimerkiksi termillä course unit ja myös termillä course.
Vrt. lukiokoulutuksessa käytettävä käsite kurssi (1).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID264
Luokka: <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>, <vapaa sivistystyö>
Käsitekaaviot: Opintokokonaisuus ja opintojakso ja Koulutustarjonta ja opetustarjonta
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>, <kieliversiointiin ammatillinen>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
<ammatillinen englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn yht 2018
tarkistettava / käsittelyyn krk 2018
tarkistettava / käsittelyyn luk2018
tarkistettava / käsittelyyn xx.xx.201x
Korkeakoulujen englannin kielityöryhmän kommentti OKSA-jaokselle (erityisesti korkeakouluille?) 8.12.2017: Pitäisikö OKSAssa olla "opintojakson toteutus" (engl. mahdollisesti "course unit") omana käsitteenään? Vrt. käsitteet koulutus (2) ja koulutuksen toteutus.
Terminologin kysymys OKSA-jaokselle 5.2.2018: Onko opintojakso merkittävä myös lukiokoulutuksessa käytössä olevaksi käsitteeksi (esiintyy ainakin HE:ssä lukiolaiksi 24.1.2018)? Jos, onko määritelmä ja muu kuvaus ok?


149
<käsitteen käyttöala: korkeakoulut>
perusopinnot pl
svgrundstudier pl
encore studies pl
not: † basic studies pl
fi määritelmä yliopiston tai ammattikorkeakoulun oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden ensimmäisenä suoritettava opintokokonaisuus
fi huomautus Perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID267
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opintokokonaisuus ja opintojakso
<kieliversiointiin korkeakoulut>


150
<käsitteen käyttöala: yliopistot>
aineopinnot
svämnesstudier pl
enintermediate studies pl
fi määritelmä yliopiston oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden opintokokonaisuus, joka suoritetaan perusopintojen jälkeen
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID268
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opintokokonaisuus ja opintojakso
<kieliversiointiin korkeakoulut>


151
<käsitteen käyttöala: yliopistot>
syventävät opinnot pl
svfördjupade studier pl
enadvanced studies pl
fi määritelmä yliopiston oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden opintokokonaisuus, joka suoritetaan aineopintojen jälkeen
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID269
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opintokokonaisuus ja opintojakso
<kieliversiointiin korkeakoulut>


152
<käsitteen käyttöala: korkeakoulut>
pakollinen opintojakso
svobligatoriskt studieavsnitt n; obligatorisk studieperiod; obligatorisk kurs
encompulsory course; required course; mandatory course; compulsory study unit (tietojärjestelmissä, tilastoissa); required study unit (tietojärjestelmissä, tilastoissa); mandatory study unit (tietojärjestelmissä, tilastoissa)
rather than: obligatory course; obligatory study unit
fi määritelmä opintojakso, joka opiskelijan on suoritettava suorittaakseen tietyn opintokokonaisuuden tai tutkinnon
fi huomautus Englannin termimuodot, jotka alkavat sanalla obligatory, ovat selvästi harvemmin käytettyjä kuin muut tässä vastineina olevat englannin termimuodot.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID270
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opintokokonaisuus ja opintojakso
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Käsitekaavio 15. Opintokokonaisuus ja opintojakso.

Oppiaine

153
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus>
oppiaine; yhteisen tutkinnon osan osa-alue (ammatillinen koulutus)
svläroämne n; ämne n
ensubject
fi määritelmä opiskeltava tiedonala tai aihealue
fi huomautus Määritelmässä sanalla aihealue ei tarkoiteta samaa kuin esiopetuksessa.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID256
Luokka: <perusopetus>, <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Oppiaine
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>


154
<käsitteen käyttöala: perusopetus>
yhteinen oppiaine
svgemensamt ämne n
fi määritelmä perusopetuksen oppimäärään kuuluva oppiaine, jota kaikki oppilaat opiskelevat
fi huomautus Perusopetuksen yhteiset oppiaineet on säädetty perusopetuslaissa 628/1998 ja niiden tuntijako valtioneuvoston asetuksessa 422/2012 (valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID257
Luokka: <perusopetus>
Käsitekaavio: Oppiaine
<kieliversiointiin jos OPH>


155
<käsitteen käyttöala: perusopetus>
valinnainen aine
svvalfritt ämne n
enoptional subject
fi määritelmä perusopetuksen oppimäärään kuuluva oppiaine tai opintokokonaisuus, jonka oppilas voi valita opetustarjonnasta
fi huomautus Eri koulutussektoreilla valinnaisista opinnoista käytetään eri termejä: perusopetuksessa käytetään termiä valinnainen aine, lukiokoulutuksessa syventävä kurssi tai soveltava kurssi ja ammatillisessa koulutuksessa vapaasti valittava tutkinnon osa.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID258
Luokka: <perusopetus>
Käsitekaavio: Oppiaine
<kieliversiointiin jos OPH>


156
ainevalinta; > kielivalinta
svämnesval n; > språkval n
fi määritelmä tapahtuma, jossa opiskelija tai perusasteen oppilaan huoltaja valitsee opiskeltavan kielen tai muun oppiaineen opetussuunnitelman (2) mukaisesta tarjonnasta
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID259
Käsitekaavio: Oppiaine
<kieliversiointiin jos OPH>


157
<käsitteen käyttöala: perusopetus>
aineryhmä; oppiainekokonaisuus
svämnesgrupp; ämneshelhet
fi määritelmä kokonaisuus, joka muodostuu kahdesta tai useammasta oppiaineesta
fi huomautus Aineryhmiä ovat esimerkiksi taito- ja taideaineet, ympäristö- ja luonnontieteet.
Termiä oppiainekokonaisuus käytetään epävirallisena synonyymina termille aineryhmä.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID260
Luokka: <perusopetus>
Käsitekaavio: Oppiaine
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn luk 2018
Tiina Silander, lukiokoulutus, OKM, 29.11.2017: [TH:n kysymys: Onko mahdollista käydä keskustelua uudistamisen vaikutuksista lukion käsitteistöön? Tarvitsisimme OKSA-työssä jotain näkökulmia siihen, mihin suuntaan käsitteistö on muuttumassa.] - laintasolle tulee oppiaineryhmät (esim. matemaattis-luonnontieteelliset)
Terminologin kysymys lukiokoulutukselle / OKSA-jaokselle 1.12.2017: Lisätäänkö siis tämän käsitteen aineryhmä käyttöalaksi perusopetuksen lisäksi lukiokoulutus? Onko perusopetuksen määritelmä ok lukiokoulutuksen näkökulmasta? Tarvitaanko joitakin lisähuomautuksia lukiokoulutukseen liittyen?
Terminologin kysymys lukiokoulutukselle / OKSA-jaokselle 1.12.2017: Entä pitääkö termiksi antaa lukiokoulutuksen osalta "oppiaineryhmä" (nyt siis perusopetuksen terminä "aineryhmä").
Terminologin kysymys lukiokoulutukselle / OKSA-jaokselle 1.12.2017: Käytetäänkö lukiokoulutuksessa synonyymina termiä oppiainekokonaisuus?


158
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukiokoulutus>
katsomusaine
svlivsåskådningsämne n
fi määritelmä
fi huomautus Katsomusaineiksi kutsutaan peruskoulun (1) ja lukiokoulutuksen oppiaineista uskontoa ja elämänkatsomustietoa.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID261
Luokka: <perusopetus>, <lukiokoulutus>
Käsitekaavio: Oppiaine
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


159
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukiokoulutus>
kieliohjelma
svspråkprogram n
fi määritelmä
fi huomautus Termillä kieliohjelma viitataan peruskoulun (1) ja lukion (1) opetuksen järjestäjän tai koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman (2) mukaiseen kielitarjontaan. Kieliohjelmasta ilmenee esimerkiksi, mitä kieliä peruskoulussa (1) tai lukiossa (1) voi opiskella ja kuinka laajasti (esimerkiksi miltä luokka-asteelta alkaen).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID262
Luokka: <perusopetus>, <lukiokoulutus>
Käsitekaavio: Oppiaine
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


Käsitekaavio 16. Oppiaine.

Koulutustoimijan opetussuunnitelmat ja koulutustarjonta

Opetussuunnitelma

160
opetussuunnitelma (1)
svläroplan; undervisningsplan (1) (korkeakoulut)
en> national core curriculum (valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta)
fi määritelmä suunnitelma kasvatuksen ja opetuksen (1) valtakunnallisten, paikallisten tai oppilas- tai opiskelijakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja koulutukselle (1) tai koulutukselle (2) asetettujen tehtävien suorittamiseksi
fi huomautus Opetussuunnitelmassa (1) kuvataan myös opetuksen (1) järjestämistavat.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID275
Käsitekaaviot: Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet ja Opetussuunnitelma
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 4.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englanniksi vain suppeamman vastineen (vastineen joka viittaa vain opetussuunnitelman perusteisiin eli valtakunnalliselle tasolle). Onko löydettävissä laajempaa ilmaisua joka kattaisi kaikki tasot: valtakunnallinen, paikallinen ja oppijakohtainen?


161
<käsitteen käyttöala: esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
opetussuunnitelma (2); opetuksen järjestäjän opetussuunnitelma (perusopetus); koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma (lukiokoulutus, ammatillinen koulutus)
svlokal läroplan; undervisningsplan (2) (korkeakoulut)
eninstitute-specific curriculum; school-specific curriculum (perusaste)
fi määritelmä opetuksen järjestäjän, koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun (1) suunnitelma opetuksen (1) järjestämisestä ja toteuttamisesta
fi huomautus Esiopetuksen ja perusopetuksen opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa ja lukiokoulutuksen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa noudatetaan ammatillisen perustutkinnon perusteita.
Perusopetuksen opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa voi olla koulukohtainen osio.
Perusopetuksen opetuksen järjestäjän opetussuunnitelma koskee opetuksen (1) lisäksi kasvatusta ja oppimisen ja koulunkäynnin tukea.
Lukiokoulutuksessa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma koskee opetuksen (1) lisäksi kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa.
Kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten tulee laatia opetussuunnitelma (2) koulutukselle (2), jonka kesto on vähintään kahdeksan viikkoa tai joka sisältää etäopetusta tai työssäoppimista.
Korkeakoulun (1) opetussuunnitelmassa (2) kuvataan mm. opintojen rakenne, opintojen osaamistavoitteet sekä opetuksen (1) järjestämistavat.
Korkeakoulun (1) opetussuunnitelmaa (2) ei välttämättä ole olemassa yhtenä dokumenttina, vaan se voi koostua osista, joista päätetään eri aikoina.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID276
Luokka: <esiopetus>, <perusopetus>, <ammatillinen koulutus>, <lukiokoulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet ja Opetussuunnitelma
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 4.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englannin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?
Terminologin kommentti lukion ruotsin kielityöryhmälle 4.2.2018: Korkeakoulujen ruotsin työryhmä antanut ruotsin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?


162
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
oppilaitoksen työsuunnitelma (yleissivistävä koulutus ja ammatillinen koulutus); koulun työsuunnitelma (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus); ~ opetusohjelma (korkeakoulut)
fi määritelmä opetuksen järjestäjän tai koulutuksen järjestäjän laatima suunnitelma lukuvuoden opetustarjonnasta, opetuksen (1) järjestämisestä ja muusta toiminnasta sekä oppilaitoksen työajoista
fi huomautus Oppilaitoksen työsuunnitelma on käytössä perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.
Perusopetusasetuksessa (852/1998) ja lukioasetuksessa (810/1998) oppilaitoksen työsuunnitelma on säädetty opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tehtäväksi. Suunnitelmassa päätetään kuitenkin oppilaitoskohtaisista asioista, ja käytännössä suunnitelman laatiminen on delegoitu koulutusorganisaatioille (kouluille ja oppilaitoksille).
Korkeakouluissa (1) vastaavansisältöistä asiakirjaa kutsutaan opetusohjelmaksi. Korkeakouluissa (1) tutkintovaatimukset ja kutakin lukuvuotta koskeva opetusohjelma muodostavat yhdessä opetussuunnitelman (2).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID277
Luokka: <perusopetus>, <ammatillinen koulutus>, <lukiokoulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opetussuunnitelma
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


163
<korkeakoulut>
tutkintovaatimukset
fi määritelmä korkeakoulun (1) opetussuunnitelman (2) osa, jossa kuvataan tutkinnon suorittamisen edellyttämät tiedot ja osaaminen
fi huomautus Tutkintovaatimuksia ei välttämättä kuvata erillisenä asiakirjana.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1034
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Opetussuunnitelma ja Suoritusten hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen


164
<esiopetus, perusopetus>
oppimissuunnitelma
svplan för elevens lärande
enlearning plan
fi määritelmä esiopetuksessa olevalle lapselle tai perusopetuksen oppilaalle laadittava kirjallinen, pedagoginen suunnitelma oppimisen ja/tai koulunkäynnin etenemisestä, opetusjärjestelyistä ja tarvittavasta tuesta
fi huomautus Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea, ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelma tehdään myös, jos perusopetuksen oppilaalla on päätös oman opinto-ohjelman mukaan etenemisestä, erityisistä opetusjärjestelyistä tai hänet on otettu joustavan perusopetuksen toimintaan. Erityistä tukea (1) saavalle perusopetuksen oppilaalle tehdään oppimissuunnitelman sijaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID280
Luokka: <esiopetus>, <perusopetus>
Käsitekaavio: Opetussuunnitelma
<kieliversiointiin jos OPH>


165
<käsitteen käyttöala: perusopetukseen valmistava opetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulut>
henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (lukiokoulutukseen valmistava koulutus, lukiokoulutus); henkilökohtainen opintosuunnitelma (korkeakoulut); HOPS (lukiokoulutukseen valmistava koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulut); oma opinto-ohjelma (perusopetukseen valmistava opetus)
hakusana: rajattu HOPS; avoin HOPS
svindividuell studieplan (perusopetus, korkeakoulut); ISP (perusopetus, korkeakoulut)
enpersonal study plan; PSP
rather than: individual study plan
fi määritelmä oppijan omaan käyttöön tarkoitettu suunnitelma opintojen suorittamisesta
fi huomautus Termiä rajattu HOPS (sv begränsad; en narrow) käytetään tietojärjestelmissä viittaamaan siihen osaan henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, joka sisältää esimerkiksi opintojen aikataulutukseen, valinnaisiin opintoihin ja korvaavuuksiin liittyvät valinnat.
Termiä avoin HOPS (sv öppen; en open-ended) käytetään tietojärjestelmissä viittaamaan siihen osaan henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, joka liittyy laajemmin yksilöllisen opintopolun suunnitteluun osana henkilökohtaista kehittymistä.
Englannin sana "individual" voi viitata 'yksittäiseen', ei välttämättä 'henkilökohtaiseen'. Sen vuoksi termin "individual study plan" käyttöä ei suositella henkilökohtaisen opiskelu- tai opintosuunnitelman vastineena.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID279
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <perusopetus>, <lukiokoulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opetussuunnitelma
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englannin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?
Terminologin kommentti lukion ruotsin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen ruotsin työryhmä antanut ruotsin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?


166
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: oppisopimuskoulutus>
henkilökohtainen opiskeluohjelma
svpersonligt studieprogram n
enindividual study programme
fi määritelmä oppisopimuskoulutuksessa tehtävä suunnitelma, johon kirjataan ammattitaito, johon opiskelija pyrkii, ja tapa, jolla opiskelija osoittaa saavuttamansa ammattitaidon
fi huomautus Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan voidaan kirjata myös näyttötutkinnon henkilökohtaistamista koskevat tiedot.
Henkilökohtaisen opiskeluohjelman laativat opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä.
Vrt. henkilökohtaistamista koskeva asiakirja.
Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Reformissa käsite henkilökohtainen opiskeluohjelma korvautui käsitteellä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID935
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Opetussuunnitelma


167
<perusopetus>
opinto-ohjelma
svstudieprogram n (perusopetus)
enstudy programme; course catalogue
fi määritelmä ohjelma, joka sisältää tiedot siitä, mitä opintoja ja missä laajuudessa oppilaan on tarkoitus tiettynä ajanjaksona suorittaa
fi huomautus Perusopetusasetuksen (852/1998, 10 §) mukaan perusopetuksen oppilaalle tulee kunkin lukuvuoden päättyessä antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä.
Lisäksi käsite opinto-ohjelma liittyy perusopetuksen nk. vuosiluokkiin sitomattomaan opiskeluun. Perusopetusasetuksen (852/1998, 11 §) mukaan opetussuunnitelmassa (1) voidaan määrätä, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID243
Luokka: <perusopetus>
Käsitekaavio: Opetussuunnitelma
<kieliversiointiin jos OPH>


168
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma; HOKS
fi määritelmä henkilökohtainen suunnitelma, joka sisältää ammatillisen koulutuksen opiskelijalle tehtävää henkilökohtaistamista koskevat tiedot
fi huomautus Henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kirjataan opiskelijan yksilölliset osaamisen tunnistamista, osaamisen tunnustamista, osaamisen hankkimista ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot.
Henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kirjataan tietoja mm. opiskelijan ammatillisen tutkinnon suorittamiseen tai oppimiseen liittyvistä tavoitteista, valinnoista, opetuksesta (1) ja oppimisympäristöistä sekä esimerkiksi mahdollisesta erityisestä tuesta (2).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID1240
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaaviot: Opetussuunnitelma ja Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa


169
<käsitteen käyttöala: esiopetus, perusopetus>
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma; HOJKS
svindividuell plan för hur undervisning skall ordnas; IP
enindividual educational plan; individualized curriculum; IEP
fi määritelmä erityisen tuen (1) päätökseen perustuva suunnitelma oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä tavoitteista sekä opetuksen (1) sisällöistä, tukimuodoista, pedagogisista menetelmistä ja oppimisympäristöön liittyvistä tukitoimista
fi huomautus Perusopetuslain (628/1998, 17 §) mukaisesti erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kaikki erityistä tukea saavan oppilaan tuki kirjataan HOJKSiin. HOJKS on kirjallinen suunnitelma, jossa määritellään mm. opiskelun erityiset painoalueet, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi (2), oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat, oppilaan itsearviointi (2) sekä muut pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat ja oppimateriaalit.
Ennen ammatillisen koulutuksen reformia (v. 2017) ammatillisen peruskoulutuksen koulutuksen järjestäjän tuli erityisopetuksen toteuttamiseksi laatia opiskelijalle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:n sisällöstä säädettiin valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta (811/1998, 8 §). Suunnitelma mainittiin myös laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998, 20 §). Ammatillisen koulutuksen reformissa käsite henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma korvautuu käsitteellä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID281
Luokka: <esiopetus>, <perusopetus>
Käsitekaavio: Opetussuunnitelma
<kieliversiointiin jos OPH>


170
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
henkilökohtainen näyttösuunnitelma; HENSU
svindividuell plan för fristående examen
enindividual plan for completing competence-based qualification
fi määritelmä henkilökohtainen suunnitelma näyttötutkinnon osien suorittamisesta
fi huomautus Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Reformissa käsite henkilökohtainen näyttösuunnitelma korvautui käsitteellä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID282
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Opetussuunnitelma
<kieliversiointiin jos OPH>


171
henkilökohtainen opinto- ja valmennussuunnitelma; HOVS
fi määritelmä suunnitelma, jossa yhdistyy opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja hänen urheilulajinsa valmennussuunnitelma
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID283
Käsitekaavio: Opetussuunnitelma
<kieliversiointiin jos OPH>
Työryhmä 24.10.2014: englannin termi selvitettävä (coaching?)


172
(vanhentunut)
<käsitteen käyttöala: ammatillisen koulutuksen näyttötutkinnot>
henkilökohtaistamista koskeva asiakirja
svdokument om personlig tillämpning
enpersonalisation documentation
fi määritelmä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa käytettävä asiakirja, johon kirjataan tiedot näyttötutkintoon liittyvästä henkilökohtaistamisesta
fi huomautus Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan laatii koulutuksen järjestäjä yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa.
Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksessa (25.6.2015) ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta.
Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan merkitään muun muassa tutkinnon suorittajan aiemmin hankkima ja osoittama osaaminen, tiedot niistä tutkinnon osista, jotka on ilmoitettu tutkintotoimikunnalle niiden liittämiseksi tutkintosuoritukseen, tiedot niistä tutkinnon osista, joista on tehty tutkintotoimikunnalle esitys osaamisen tunnustamista varten; näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen ja muun ammattitaidon hankkimisen tarve; tarvittava ohjaus ja tuki; mahdollisesti tarvittavat opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot.
Ammatillisen koulutuksen vuonna 2018 voimaan tulleen reformin myötä vanhentunut käsite; tarkista mahdollinen siirtymäaika. Reformissa käsite henkilökohtaistamista koskeva asiakirja korvautui käsitteellä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID934
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Opetussuunnitelma


Käsitekaavio 17. Opetussuunnitelma.

Opetussuunnitelmaan liittyviä käsitteitä

173
<lukiokoulutus>
aihekokonaisuus
svämneshelhet
fi määritelmä opetussuunnitelman perusteissa (1) annettu, opetuksen (1) eheyttämiseen pyrkivä teema, jolla on liittymäkohtia useisiin oppiaineisiin ja jota käsitellään eri oppiaineiden yhteydessä ja oppilaitoksen muussa toiminnassa
fi huomautus Esimerkkejä vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden (1) mukaisista aihekokonaisuuksista ovat "ihmisenä kasvaminen", "kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys" sekä "osallistuva kansalaisuus".
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID285
Luokka: <lukiokoulutus>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


174
<perusopetus, lukiokoulutus>
opetuksen eriyttäminen
svdifferentiering av undervisningen
fi määritelmä toiminta, jossa samaan opetusryhmään kuuluville oppilaille tai opiskelijoille annetaan opetusta (1) heidän toisistaan poikkeavien tarpeidensa mukaisesti
fi huomautus Eriyttämisessä voidaan tarpeiden mukaan vaihdella opiskelun laajuutta, syvyyttä ja etenemisnopeutta. Eriyttäminen voi tapahtua esimerkiksi opetuksen (1) sisältöjä, käytettäviä opetusmateriaaleja ja menetelmiä, työtapoja, kotitehtävien määrää ja käytettävissä olevaa aikaa vaihtelemalla.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID286
Luokka: <perusopetus>, <lukiokoulutus>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


175
opetuksen tavoite (esiopetus, perusopetus); koulutuksen tavoite (mm. lukiokoulutus)
svmål n för undervisningen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus); utbildningens mål (mm. lukiokoulutus)
eneducation objective; education goal
fi määritelmä päämäärä, johon opetuksella (1) tai koulutuksella (1) pyritään
fi huomautus Esi- ja perusopetuksen osalta opetuksen (1) tavoitteista on säädetty perusopetuslaissa (628/1998) ja valtioneuvoston asetuksessa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012). Lukiokoulutuksen tavoitteista on säädetty lukiolaissa (629/1998) sekä valtioneuvoston asetuksessa lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014).
Esimerkkejä perusopetuslain mukaisista opetuksen tavoitteista ovat oppilaan kasvun tukeminen, elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen tarjoaminen, sivistyksen ja tasa-arvon lisääminen ja yhdenvertaisuuden turvaaminen.
Esi- ja perusopetuksella on yleis- ja erityistavoitteet. Valtioneuvoston asetuksessa 422/2012 säädetään perusopetuksen yleiset tavoitteet ja asetuksen 5 §:ssä lisäksi muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville oppilaille annettavan opetuksen (1) erityiset tavoitteet.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID287
Luokka: <esiopetus>, <perusopetus>, <lukiokoulutus>
<kieliversiointiin esiopetus> <kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus>
<esiopetus ruotsi kesken> <esiopetus englanti kesken> <perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


176
opetustunti
svundervisningstimme
fi määritelmä opetukseen (1) käytettävä aikamäärä tuntia kohti
fi huomautus Opetustuntia käytetään aikayksikkönä opetuksessa (1), opetuksen (1) suunnittelussa ja hallinnossa.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID288
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


Koulutustarjonta

177
koulutustarjonta
svutbildningsutbud n
enstudy opportunities available; provision of study opportunities; education and training provision
fi määritelmä kokonaisuus, joka muodostuu tiettynä aikana tarjottavista koulutusmahdollisuuksista, tarjolla olevia aloituspaikkoja koskevista tiedoista sekä muista koulutusmahdollisuuksiin liittyvistä tiedoista
fi huomautus Tarjottavista koulutusmahdollisuuksista voidaan antaa tietoa esimerkiksi verkkopalveluissa tai opinto-oppaissa.
Käsite koulutustarjonta voidaan ymmärtää myös muilla tavoilla. Esimerkiksi hakijan kannalta koulutustarjonta on kokonaisuus, joka muodostuu koulutustoimijoiden tarjoamista koulutusmahdollisuuksista yhteensä. Yksittäisen koulutustoimijan näkökulmasta koulutustarjonta voidaan ymmärtää toimijan itsensä tarjoamien koulutuksen toteutusten kokonaisuudeksi.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID289
Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi
<kieliversiointiin korkeakoulut>


178
opetustarjonta
svundervisningsutbud n
enteaching on offer; available courses and modules; > course selection (lukiokoulutuksessa, kursseista (1)); > courses on offer (kursseista (1) tai opintojaksoista); > available courses (kursseista (1) tai opintojaksoista)
rather than: available teaching; available instruction
fi määritelmä kokonaisuus, joka muodostuu yksittäisistä kursseista (1), opintojaksoista, opintokokonaisuuksista tai tutkinnon osista, joiden suorittamismahdollisuutta tiettynä aikana tarjotaan
fi huomautus Ero koulutustarjonnan ja opetustarjonnan välillä on se, että opetustarjonnassa on kyse kokonaista koulutusta (2) suppeammista yksiköistä. Esimerkki opetustarjonnasta on lukiokoulutuksen kurssitarjonta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID290
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaavio: Koulutustarjonta ja opetustarjonta
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
<ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>
käsittelyyn / opval.opval.2017 (kielityöryhmät; englannin vastine)
Korkeakoulujen englannin kielityöryhmän kysymys OKSA-jaostolle 21.6.2016: Mitä termiä OPH:ssa käytetään opetustarjonnasta englanniksi?
Katarina Repo 16.10.2017: opetustarjonnan osalta meillä [OPH:ssa] todettiin, että "course selection" voisi olla hyvä. Perusopetuksen opetustarjonnasta puhuttaessa sopisi kuulemma "teaching on offer".


179
koulutustarjonnan koulutuslaji; koulutuslaji
svtyp av utbildning inom utbildningsutbud
entype of education
not: form of education (2)
fi määritelmä
fi huomautus Koulutuksen hakumenettelyn ja opiskelijavalinnan yhteydessä hakijoille näytettävät koulutuslajivaihtoehdot ovat tällä hetkellä (tammikuu 2018) nuorten koulutus ja aikuiskoulutus. Esimerkiksi nuorten ja aikuisten lukiokoulutus; aikuisten perusopetus.
Termi (koulutustarjonnan) koulutuslaji ei näy hakijalle (esim. Opintopolussa tai muussa viestinnässä), vaan se on käytössä lähinnä opintohallinnon puolella.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID291
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Kaavioiden merkinnät - esimerkkejä, Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Koulutus (1) luonteen, koulutusasteen ja koulutuslajin mukaan
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<korkeakoulut ruotsi kesken>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn yht 2018 (sv- ja en-kielityöryhmät)
OPH / Ruotsinkielinen koulutus / Karlsson, Westerholm ym.: Sv typ av utbildning
Terminologin kysymys 14.9.2015: Mikä valitaan ruotsinkieliseksi vastineeksi? OKSA-työryhmä päätyi 13.6.2014 termiin "utbildningsslag", kun taas OPH:n ruotsinkielisestä yksiköstä esitettiin kommenttikierroksella "typ av utbildning". Vipusessa koulutuslaji on "utbildningsslag".
Ruotsin kielityöryhmän kommentti 1.12.2015: slag on hieman epämääräinen
Terminologin kysymys 7.12.2015: Jos ja kun sv-termi muutetaan erilaiseksi kuin Vipusessa (ks. koulutuslaji (Vipunen-tilastopalvelu)), mitä tehdään Vipusen nykyiselle termille? -> OKSA-työryhmä 29.1.2016: kysytään tästä Karilta ja Mariannelta -> Terminologi 5.2.2016: Kysytty Karilta ja Mariannelta, onko ok muuttaa Vipusen puolellekin "typ av utbildning".
Marianne Portin 8.2.2016: – OKSAn kokouksessa 13.6.2014 hyväksytyt koulutuksen järjestämiseen liittyvien käsitteiden ruotsin- ja englanninkieliset käännökset. Siellä "typ av utbildning" = "koulutustyyppi" ja "koulutuslaji" = "utbildningsslag". Termi "typ av utbildning" on siis jo varattuna.
Terminologin kysymys ruotsin kielityöryhmälle 10.2.2016: Täytyykö tosiaan ottaa huomioon, että Vipusen puolella on myös käsitteet ammattikorkeakoulutuksen koulutustyyppi ja ammatillisen koulutuksen koulutustyyppi, joiden vastineet ovat vastaavassa järjestyksessä "typ av utbildning inom yrkeshögskoleutbildning" ja "typ av utbildning inom yrkesutbildning". (Pelkkä koulutustyyppi on käsitteenä OKSAsta kokonaan poistettu. Vipusessakin termiä on tarkennettu yllä olevalla tavalla eli "ammattikorkeakoulutuksen koulutustyyppi" ja "ammatillisen koulutuksen koulutustyyppi".)
Englannin kielityöryhmän kommentti: range of X / selection of X
Englannin kielityöryhmän kommentti 21.6.2016: Vipunen käyttää koulutuslajista vastinetta form of education, mutta eikö mene tällöin sekaisin koulutusmuoto (2):n kanssa? Näillä nyt molemmilla sama termi englanniksi.
Englannin kielityöryhmän kysymys 21.6.2016 OKSA-jaostolle: Onko OPH:lla englanninkielinen käännös koulutuslajille?
Ruotsin kielityöryhmä 5.9.2016: Tarkastetaan Vipusen ja Opintopolun termit -> pyritään yhtenäisyyteen käytettyjen termien kesken. Määritelmä tulee myös tarkastaa ja tarvittaessa päivittää.
Vipunen/Anssi Pänkäläinen 16.9.2016 (sähköpostilla): Koulutuslajia ei ole muistaakseni käytetty haku ja opiskelijavalinnan yhteydessä. Mutta esim. amk-opiskelijatilastoissa "nuorten/aikuisten koulutus" on suomeksi koulutustyyppi ja se on käännetty ruotsiksi "typ av utbildning" ja englanniksi "type of education".
Tilastokeskus/Anna Loukkola 19.9.2016 (sähköpostilla): Koulutuslaji-käsitettä on meillä käytetty lukiokoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa juuri jaottelulla nuorten koulutus ja aikuiskoulutus. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuslajeja on ollut enemmän ks.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__aop/?tablelist=true

Koulutuslaji on meillä käännetty "utbildningsslag" ja "type of education"
Terminologin kysymys 6.10.2016 sv-kielityöryhmälle ja OKSA-jaostolle: Olisiko ok, että Vipusen koulutuslaji (koulutuslaji (Vipunen-tilastopalvelu)) olisi ruotsiksi utbildningsslag, koska se on monimuotoisempi kuin OKSAn puolella määritelty koulutustarjonnan koulutuslaji, ja OKSAn koulutustarjonnan koulutuslaji taas olisi ruotsiksi "typ av utbildning", koska se on suppeammin määritelty? (Jos ruotsin "slag" on epämääräisempi kuin "typ", kuten yllä on kommentoitu?)
Terminologin kysymys 6.10.2016 sv-kielityöryhmälle ja OKSA-jaostolle: Olisiko ok, että Vipusen koulutuslaji (koulutuslaji (Vipunen-tilastopalvelu)) olisi englanniksi "form of education and training", koska se on monimuotoisempi kuin OKSAn puolella määritelty koulutustarjonnan koulutuslaji, ja OKSAn koulutustarjonnan koulutuslaji taas olisi englanniksi "type of education" (tai jotain muuta, mitä englannin kielityöryhmä ehdottaa), koska se on suppeammin määritelty?
Ruotsin kielityöryhmän kysymys OKSA-jaostolle 28.11.2016: "koulutuslaji" Vipusen termeissä on sisällöltään hieman laajempi kuin koulutustarjonnan koulutuslaji OKSA:ssa (vain nuorten ja aikuiskoulutus). Kysymys OKSA-sanastojaostolle: tulisiko näitä määritelmiä yhtenäistää jotenkin?
KK-valmisteluryhmä (Totti, Outi) 2.12.2016: Pohdintaa: Käyttöalan merkitseminen selkeästi (koulutustarjonnan koulutuslaji, ID291 ja koulutustyyppi, ID653)? Koulutustyyppi liittyy vain ammatilliseen puoleen; koulutustyyppiä ei tulisi käyttää ilman määrettä....? Mihin käsitteisiin tämä on suhteessa OKSA:ssa rinnakkaiskäsitteenä? Huomautuksiin selkeästi käyttöala ja ero toiseen termiin?
OKSA-jaosto 24.3.2017: kysymys sv- ja en-kielityöryhmille: voisiko sv- ja en-termeihin jotenkin lisätä termin "koulutustarjonta" (niin saisi eron Vipusen koulutuslaji-käsitteeseen)? Siis esim. ruotsiksi koulutustarjonnan koulutuslaji = "typ av utbildning inom utbildningsutbud"?
OKSA-jaosto 24.3.2017: kysymys sv-kielityöryhmille: Olisiko kovin huono ratkaisu, jos sekä koulutuslaji- että koulutustyyppi-käsitteet olisivat ruotsiksi typ av utbildning (jotenkin tarkennettuina)? Siis - koulutustarjonnan koulutuslaji = typ av utbildning inom utbildningsutbud - koulutuslaji (Vipunen-tilastopalvelu) = typ av utbildning - ammattikorkeakoulutuksen koulutustyyppi (Vipunen-tilastopalvelu) = typ av utbildning inom yrkeshögskoleutbildning ja - ammatillisen koulutuksen koulutustyyppi (Vipunen-tilastopalvelu) = typ av utbildning inom yrkesutbildning? – Terminologin kommentti 27.3.2017: Tämä ei ilmeisesti käy, sillä Vipusessa koulutuslajilla ilmaistaan eri asiaa kuin koulutustyypillä, ja jos ruotsin vastineet olisivat kaikissa kohdissa muotoa "typ av utbildning (+ tarkenne)", niin tästä saisi virheellisen mielikuvan.
Ruotsin kielityöryhmä 27.9.2017: Pohdittiin, että mahdollista olisi tehdä ratkaisu, että koulutustarjonnan koulutuslaji ja Vipusen koulutuslaji olisivat kumpikin "utbildningsslag" ja koulutustyypit olisivat "typ av utbildning". Tälle perusteluna olisi, että Tilastokeskus käyttää "utbildningsslag"-termiä koulutuslajista. Kuitenkaan kaikki työryhmässä eivät pitäneet tätä ratkaisua kovinkaan hyvänä. Palataan myöhemmässä kokouksessa.
Ruotsin kielityöryhmä 13.10.2017: "utbildningsslag" (OKSAn koulutustarjonnan koulutuslajille ja Vipusen koulutuslajille) olisi hyväksyttävä, jos katsotaan, ettei Vipusen ruotsin vastinetta (utbildningsslag) voi muuttaa. Selvitettävä, voidaanko Vipusen termiä muuttaa.
Ruotsin kielityöryhmä 13.10.2017: Ruotsin kielessä ei juuri ole yhdyssanoja (kuten "utbildningstyp" tai "utbilddningsslag"), vaan yhdyssanat ovat heijastumaa suomen kielestä. Enemmän ruotsin kielen mukaista olisikin, että koulutuslaji- ja koulutustyyppi-termit olisivat kaikki ruotsiksi "typ av utbildning" (+ mahdollinen tarkenne, kuten "inom utbildningsutbud", "inom yrkeshögskoleutbildning" tai "inom yrkesutbildning").
Ruotsin kielityöryhmän kysymys OKSA-jaokselle 13.10.2017: Voidaanko Vipusen ruotsin termiä (utbildningsslag) muuttaa (tai sen muuttamisesta keskustella) ja jos, miten se tapahtuisi? Jos on hankalaa, niin ruotsin kielityöryhmä voinee elää sen kanssa, että koulutuslaji olisi utbildningsslag.
OKSA-jaoksen kommentti kielityöryhmille 26.1.2018: Termi koulutuslaji ei näy Opintopolussa hakijalle, on virkailijapuolen käsite jolla erotetaan nuorten koulutus ja aikuiskoulutus.
OKSA-jaoksen kommentti kielityöryhmille 26.1.2018: Koska Vipusen käsitteet jätetään pois OKSAn 1. julkaisusta, kielityöryhmien ei tarvitse tässä vaiheessa välittää siitä, mitkä vastineet Vipusessa on. Palataan asiaan, kun Vipunen käydään läpi ja yhdistetään OKSAan.


180
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
opintojen laajuus (korkeakoulut); osaamisen laajuus (ammatillinen koulutus)
svstudiernas omfattning; omfattning av studierna
enscope of studies; scope of competence (??) (ammatillinen)
rather than: range of studies; extent of studies
fi määritelmä tutkinnon, opintokokonaisuuden, tutkinnon osan tai opintojakson ominaisuus, joka kuvaa sen suorittamiseksi vaadittavan työn määrää tai - ammatillisessa koulutuksessa - tutkintoon, tutkinnon osaan tai opintojaksoon sisältyvän osaamisen kattavuutta, vaikeusastetta ja merkittävyyttä suhteessa ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin
fi huomautus Korkeakouluissa (1) opintojen laajuus ilmaistaan opintopisteinä.
Ammatillisen koulutuksen osaamisen laajuus ilmaistaan osaamispisteinä.
Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa käsitettä opintojen laajuus vastaa käsite oppimäärä.
Ks. myös opintojen laajuusyksikkö.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID293
Luokka: <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin ammatillinen>
<ammatillinen englanti kesken>
<ammatillinen ruotsi kesken>


181
<ammatillinen koulutus>
osaamisala
ei: † koulutusohjelma (1)
svkompetensområde; utbildningsprogram n (1)
entraining programme; specialisation
fi määritelmä itsenäiseen työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvä suuntautuminen ammatillisen tutkinnon sisällä
fi huomautus Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa perustutkinnossa osaamisalana voivat olla lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala tai vammaistyön osaamisala.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID299
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Koulutustarjonta ja opetustarjonta
<kieliversiointiin jos OPH>


182
suuntautumisvaihtoehto (yliopisto, ammattikorkeakoulu); opintosuunta (yliopisto); linja
svstudieinriktning; inriktningsalternativ; studieriktning
enspecialisation; specialist option (yliopistot)
fi määritelmä opintokokonaisuuksien tai tutkinnon osien joukko, jonka valitseminen ja suorittaminen suuntaa koulutuksen (2) sisältöä tiettyyn aihepiiriin tai tietylle alalle
fi huomautus Suuntautumisvaihtoehto-termillä viitataan keskenään vaihtoehtoisiin valintoihin, joilla on merkitystä myös opiskeluoikeuden suhteen. Kun opiskelijan opiskeluoikeuteen täsmennetään yksi suuntautumisvaihtoehto, muut vaihtoehtoiset suuntautumisvaihtoehdot opintoineen eivät ole opiskelijalle mahdollisia ilman eri menettelyä.
Yliopistossa suuntautumisvaihtoehdon valitseminen voi tulla kyseeseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa (2).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID302
Käsitekaavio: Koulutustarjonta ja opetustarjonta
<kieliversiointiin korkeakoulut>


183
osaamistavoitteet
svlärandemål n pl (korkeakoulut); mål n pl för kunnandet (ammatillinen koulutus)
enlearning outcomes pl; learning objectives pl /US/
fi määritelmä tavoitteet, jotka ilmaisevat, mitä opiskelija tietää, ymmärtää tai pystyy tekemään suoritettuaan koulutuksen (2) tai tutkinnon hyväksytysti
fi huomautus Koulutuksen (1) alan eurooppalaisen yhteistyön avulla on käyttöönotettu laajasti osaamistavoitteiden kuvaaminen. Osaamista voidaan kuvata sekä koulutuksellisena että ammatillisena tavoitteena.
Ruotsin käsitteen lärandemål voidaan hahmottaa koostuvan suppeammista käsitteistä, kuten kunskapsmål, färdighetsmål ja attitydmål.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID303
Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa
<kieliversiointiin korkeakoulut>


184
tutkinnon vaativuustaso
svexamens kvalifikationsnivå; examens kravnivå
enqualifications level (EQF-viitekehyksen yhteydessä)
fi määritelmä luokka, jollaisiin tutkinnot jaotellaan niiden edellyttämän tai tuottaman osaamisen perusteella
fi huomautus Suomessa tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys rakentuu eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) pohjalle. Viitekehyksen ja tutkinnon vaativuustasojen tarkoituksena on lisätä tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta. Viitekehyksen mukaan kuhunkin tutkinnon vaativuustasoon liittyvä osaaminen ilmaistaan tietoina, taitoina ja pätevyyksinä.
Viitekehyksen mukaisia tutkinnon vaativuustasoja on kahdeksan. Esimerkiksi perusopetuksen oppimäärä sijoittuu tasolle 2, ylioppilastutkinto, lukion oppimäärä, ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot sijoittuvat tasolle 4, erikoisammattitutkinnot tasolle 5, ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot tasolle 6, ylemmät korkeakoulututkinnot tasolle 7 ja korkeakoulujen (1) jatkotutkinnot tasolle 8.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID305
Käsitekaavio: Koulutustarjonta ja opetustarjonta
<kieliversiointiin korkeakoulut>
tarkistettava / käsittelyyn yht 2018 (kielityöryhmät)
Terminologin kommentti 19.9.2016: Aiemmin OKSAssa terminä olikin "tutkinnon taso", mutta se on muutettu muotoon "tutkinnon vaativuustaso". Kumpi parempi? Vai jokin muu?
Terminologin kysymys OKSA-työryhmälle 6.10.2016: Ks. englannin kielityöryhmän kysymys alla. Onko termi "tutkinnon vaativuustaso" käyttökelpoinen tässä yhteydessä?
Englannin kielityöryhmän kommentti: Suvi googlaa EQF-vastineen

  • Refecence level? (CERF)
  • Level of competence?
  • Qualification level?
    Suvi Remes / kysymys, kesä 2016: ​​Onkohan Suomi jo vahvistanut EQF:n käyttöönoton? (erityisesti englannin) vastinetta on ajateltu haettavan EQF-luokituksesta, mutta joku heitti epäilyn, että Suomi ei olisi ratifioinut sitä. Nyt määritelmän huomautus viittaisi suoraan viitekehyksen sisältöön. Asian valmistelusta kertova ministeriön sivu on aika vanhaa vuosikertaa: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/Eurooppalainen_tutkintojen_ja_osaamisen_viitekehys_xEQFx.html Kansallinen viitekehys on lausunnolla. -> Tre3-koulutuksen koordinaatioryhmä eli Tampereen korkeakoulujen yhdistämishankkeen toimijat: "qualifications level" on hyvä termi. Kansainvälisesti puhumme "qualifications frameworkista", jossa on nämä levelit.
    Englannin kielityöryhmän kysymys OKSA-jaostolle 30.8.2016: EQF-asiakirjan kääntäminen suomeksi, kuka tekee? On tarpeen arvioida suomenkielisen termin ("tutkinnon vaativuustaso") käyttökelpoisuus tässä yhteydessä.
    OKSA-jaoston kokous englannin kielityöryhmälle 21.10.2016: kansallinen viitekehys on ollut lausunnolla, sitä ei ole vielä ratifioitu; kääntäminen on tulevaisuutta.
    Ruotsin kielityöryhmän kommentti OKSA-jaostolle 19.12.2016: Hallituksen esityksessä (viime kesältä) on puhuttu monikossa; tutkintojen vaativuustaso. Tarkastettava mikä lopullisessa on. Ehdotetaan OKSA-jaostolle, että suomenkielinen muutetaan myös monikkoon; tällöin muutetaan ruotsinkieliset vastineet monikkomuotoon. Jos suomenkielinen on yksikössä, pidetään näin. Termi ok (mikäli suomenkielinen ei muutu). – Terminologin kysymys OKSA-jaostolle 29.12.2016: Onko muutettava suomen termi monikkoon ("tutkintojen vaativuustaso")?
    Merja Flemingin kommentti 14.12.2016: Tutkinnon vaatimustasosta monta eri määritettä. Nykyisen määritelmän mukaan on laajempi käsite kuin vain EQF. – Terminologin kysymys OKSA-jaostolle 29.12.2016: Onko muokattava huomautusta, jossa puhutaan EQF:stä?


Käsitekaavio 18. Koulutustarjonta ja opetustarjonta.

Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan

185
koulutusorganisaation opetuskieli; opetuskieli (1); oppilaitoksen opetuskieli (lukiokoulutus); ammatillisen koulutuksen opetuskieli (ammatillinen koulutus); korkeakoulun opetus- ja tutkintokieli (korkeakoulut)
hakusana: opetus- ja tutkintokieli
svundervisningsspråk n (1); undervisnings- och examensspråk n
enlanguage of instruction, examinations and degrees; > language of instruction and qualifications (toisen asteen koulutus)
rather than: > language of instruction and degrees (korkeakoulut)
not: > language of instruction and examination (yliopistolain 558/2009 käännöksessä)
fi määritelmä kieli, jolla koulutuksen järjestäjällä tai koulutusorganisaatiolla on velvollisuus antaa opetus (1) tai koulutus (1) tai tutkinnon ja tutkintoon sisältyvien opintojen suorittamismahdollisuus
fi huomautus Perusopetuslain (628/1998, 10 §) mukaan peruskoulun (1) opetuskieli (1) ja muualla kuin peruskoulussa (1) järjestettävässä opetuksessa (1) käytettävä kieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä (1) voi olla myös saame, romani tai viittomakieli.
Ammatillisen koulutuksen opetuskieli määrätään koulutuksen järjestäjälle koulutuksen järjestämisluvassa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 mukaan ammatillisen koulutuksen opetuskieli voi olla suomi, ruotsi tai saame. Koulutuksen järjestäjä voi olla myös kaksikielinen, jolloin opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa määrätyn opetuskielen (1) lisäksi koulutuksen järjestäjä voi antaa opetusta toisella kotimaisella kielellä, romanikielellä, viittomakielellä tai vieraalla kielellä (vrt. opetuskieli (2)).
Lukiokoulutuksen osalta opetuskieli (1) määrätään koulutuksen järjestämisluvassa.
Ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli määrätään ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulun toimiluvassa.
Yliopistojen opetus- ja tutkintokielistä säädetään yliopistolaissa (558/2009). Lain mukaan esimerkiksi Helsingin yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi ja Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Useiden muiden yliopistojen opetus- ja tutkintokieli on lain mukaan suomi. Yliopisto voi lisäksi päättää muun kielen kuin lain mukaisen opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa (ks. opintosuorituksen kieli).
Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämisluvissa on määritelty opetuskieli (1), suomi tai ruotsi; saamelaisalueilla yhdellä vapaan sivistystyön oppilaitoksella saamen kieli.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID308
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaavio: Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken> <lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>
Korkeakoulujen englannin kielityöryhmän kommentti OKSA-jaostolle 12.10.2016: Toiselta asteelta tiedusteltava, tulisiko toisen asteen englannin termissä olla mainittuna "examinations" (nyt toisen asteen terminä "language of instruction and qualifications"). (Korkeakoulujen osalta englannin termit kunnossa.)


186
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
opetuskieli (2)
svundervisningsspråk n (2)
enlanguage of instruction
fi määritelmä kieli, jolla osa perusopetuksen opetuksesta (1) annetaan tai jolla lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulutuksen opintojakson tai opintokokonaisuuden opetus (1) annetaan
fi huomautus Perusopetuslain (628/1998, 10 §) mukaan perusopetuksessa erillisessä opetusryhmässä tai peruskoulussa (1) opetus (1) voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin koulutusorganisaation opetuskielellä. Esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus (1) tulee antaa pääosin saamen kielellä.
Lukiolain (629/1998, 6 §) mukaan erillisessä opetusryhmässä tai oppilaitoksessa opetus (1) voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin koulutusorganisaation opetuskielellä.
Opetuskielellä (2) viitataan kieleen, jota opetustilanteessa käytetään, ei opintosuorituksen kieleen (esim. opintojakson tai opintokokonaisuuden suorituskieli).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID865
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <perusopetus>, <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


187
<lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
opintosuorituksen kieli (lukiokoulutus, korkeakoulut); ammatillisen koulutuksen tutkintokieli (ammatillinen koulutus)
svstudiespråk n
enlanguage of learning
fi määritelmä kieli, jolla oppija tekee opintosuorituksen tai suorittaa ammatillisen tutkinnon, valmentavan koulutuksen tai niiden osan
fi huomautus Esimerkiksi OKM:n tekemässä yliopistojen opintopistetiedonkeruussa tapauksessa, jossa opiskelija suorittaa opintojakson kirjatentillä lukemalla englanninkielistä tenttikirjallisuutta ja vastaamalla kysymyksiin suomeksi, opintosuorituksen kieli on suomi.
Ammatillisen koulutuksen tutkintokielellä opiskelija osoittaa tutkinnon edellyttämän ammattitaidon ja osaamisen tai valmentavan koulutuksen edellyttämän osaamisen. Ammatillisessa koulutuksessa todistukset annetaan tutkintokielellä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tutkintokieliä ovat koulutuksen järjestämisluvassa määrätyt ammatillisen koulutuksen opetuskielet sekä järjestämisluvassa tutkinnoittain tai valmentavan koulutuksen osalta määrätyt muut kielet.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID309
Luokka: <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>


188
vieraskielinen opetus
svundervisning på främmande språk
enteaching provided in a foreign language
fi määritelmä muulla kielellä kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä tai viittomakielellä annettu opetus (1)
fi huomautus Termillä vieraskielinen opetus ei tarkoiteta opetusta (1), joka annetaan muulla kuin koulutusorganisaation opetuskielellä tai henkilön äidinkielellä.
Vrt. lähikäsite vieraskielinen koulutus.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID306
Käsitekaaviot: Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan ja Opetus (1)
<kieliversiointiin korkeakoulut>


189
vieraskielinen koulutus
svutbildning på främmande språk
eneducation provided in a foreign language
fi määritelmä koulutus (1), jossa opetus (1) annetaan pääosin muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä tai viittomakielellä
fi huomautus Vrt. lähikäsite vieraskielinen opetus.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID307
Käsitekaaviot: Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan ja Koulutus (1) tutkintotavoitteisuuden, järjestäjän ja tavoitteen mukaan
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Käsitekaavio 19. Opetuksessa (1), koulutuksessa (1), opintosuorituksessa ja tutkinnossa käytettävä kieli sekä opetus (1) ja koulutus (1) kielen mukaan.

Opintojen ja osaamisen laajuus

190
opintojen laajuusyksikkö; osaamisen laajuusyksikkö (ammatillinen koulutus)
svenhet för studiernas omfattning
enunit of scope; unit of the scope of studies
fi määritelmä yksikkö, jolla ilmaistaan opintojen laajuutta, ammatillisen koulutuksen osaamisen laajuutta tai perusopetuksen tai lukiokoulutuksen oppimäärän laajuutta
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID294
Luokka: <perusopetus>, <ammatillinen koulutus>, <lukiokoulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 4.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englannin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?
Terminologin kommentti lukion ruotsin kielityöryhmälle 4.2.2018: Korkeakoulujen ruotsin työryhmä antanut ruotsin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?


191
<käsitteen käyttöala: korkeakoulut>
opintopiste
svstudiepoäng n
encredit; ECTS credit; cr; ECTS cr
fi määritelmä opintojen laajuusyksikkö, joka kuvaa koulutuksen (2), opintokokonaisuuden tai opintojakson suorittamiseksi vaadittavan työn määrää siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen opiskelijalta keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 tällaista yksikköä
fi huomautus Opintopistettä käytetään opintojen mitoituksen yksikkönä korkeakouluissa (1).
Suomen korkeakoulujen (1) opintopisteen laajuus on ECTS-järjestelmän (European Credit Transfer System) mukainen, minkä vuoksi termin englanninkielisenä vastineena voidaan käyttää myös termiä ECTS credit.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID295
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken>
<lukiokoulutus englanti kesken>
tarkistettava / käsittelyyn luk 2018
tarkistettava / käsittelyyn yht 2018
Tiina Silander, lukiokoulutus, OKM, 29.11.2017: [TH:n kysymys: Onko mahdollista käydä keskustelua uudistamisen vaikutuksista lukion käsitteistöön? Tarvitsisimme OKSA-työssä jotain näkökulmia siihen, mihin suuntaan käsitteistö on muuttumassa.] -Otetaan käyttöön opintopiste opintojen mitoituksessa, kurssi–käsite jää (ainakin nykymuotoisena) pois.
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 4.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englannin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?
Terminologin kommentti lukion ruotsin kielityöryhmälle 4.2.2018: Korkeakoulujen ruotsin työryhmä antanut ruotsin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?


192
(vanhentunut)
opintoviikko
svstudievecka
encredit unit
rather than: study week
fi määritelmä opintojen laajuusyksikkö, joka kuvaa koulutuksen (2), opintokokonaisuuden tai opintojakson suorittamiseksi vaadittavan työn määrää siten, että opiskelijan noin 40 tunnin työ vastaa yhtä tällaista yksikköä
fi huomautus Käsite opintoviikko oli käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja korkeakouluissa (1). Ammatillisessa peruskoulutuksessa käsite korvautui käsitteellä osaamispiste ja korkeakouluissa (1) puolestaan käsitteellä opintopiste.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID296
<kieliversiointiin korkeakoulut>


193
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus>
osaamispiste
svkompetenspoäng n
encompetence point
fi määritelmä osaamisen laajuusyksikkö, joka kuvaa ammatillisen tutkinnon, valmentavan koulutuksen tai niiden osan laajuutta ja syvyyttä
fi huomautus Ammatillisen tutkinnon tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko ammatillisen tutkinnon tai valmentavan koulutuksen ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID297
Luokka: <ammatillinen koulutus>
Käsitekaavio: Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö
<kieliversiointiin jos OPH>


194
<käsitteen käyttöala: perusopetus, lukiokoulutus>
vuosiviikkotunti
svårsveckotimme
enweekly lesson per year
fi määritelmä opintojen laajuusyksikkö, joka ilmaisee opetuksen (1) määrää siten, että yksi viikoittainen oppitunti lukuvuoden ajan vastaa yhtä tällaista yksikköä
fi huomautus Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa lukuvuosi sisältää 38 viikkoa, joten yksi vuosiviikkotunti vastaa 38 oppituntia.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID298
Luokka: <perusopetus>, <lukiokoulutus>
Käsitekaavio: Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


195
<käsitteen käyttöala: kansanopistot>
opiskelijaviikko
svstuderandevecka
fi määritelmä kansanopistojen rahoituksen valtionosuuden määrään vaikuttava yksikkö, joka muodostuu yhden opiskelijan sellaisesta viiden työpäivän pituisesta opiskelujaksosta kansanopistossa, jona opiskelija on saanut ohjattua opetusta (1) keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä
fi huomautus Kansanopistojen lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijaviikolla tarkoitetaan opetussuunnitelman (1) perusteella arvioitua 40 tunnin ohjattua työmäärää.
Kansanopistojen vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan kertomalla opiskelijaviikkojen määrä opiskelijaviikkoa kohden määrätyllä yksikköhinnalla.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID875
Luokka: <vapaa sivistystyö>
Käsitekaavio: Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö


Käsitekaavio 20. Opintojen ja osaamisen laajuusyksikkö sekä rahoitukseen vaikuttava yksikkö.

Haku ja valinta

Haku

Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi

196
hakeutuminen
svsöka sig till utbildning verb
hellre än: ~ söka information om utbildningar verb; ~ söka utbildning verb
enscreening of application opportunities; ~ pre-application stage
fi määritelmä toiminta, jossa henkilö pohtii osaamistarpeitaan ja etsii itselleen sopivaa tutkinto- tai koulutustarjontaa
fi huomautus Ks. myös hakeutuja.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID310
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaavio: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


197
esiopetukseen ilmoittautuminen
svinskrivning till förskolan; anmälan till förskolan
fi määritelmä toimenpide, jolla lapsen huoltaja ilmoittaa lapsen esiopetukseen
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID313
Luokka: <esiopetus>
Käsitekaavio: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi
<kieliversiointiin jos OPH>


198
oppivelvollisuusilmoitus
svmeddelande n om läroplikt
fi määritelmä ilmoitus, jolla asuinkunta tiedottaa huoltajalle lapsen oppivelvollisuuden alkamisesta
fi huomautus Oppivelvollisuusilmoitus lähetetään sinä vuonna, jona lapsi tulee oppivelvollisuusikään.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID312
Luokka: <perusopetus>
Käsitekaavio: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi
<kieliversiointiin jos OPH>


199
<käsitteen käyttöala: perusopetus>
kouluun ilmoittautuminen; peruskouluun ilmoittautuminen; perusopetukseen ilmoittautuminen
svanmälan till skolan; anmälan till grundläggande utbildning
fi määritelmä toimenpide, jolla lapsen huoltaja ilmoittaa lapsen perusopetukseen ensisijaiseen kouluun
fi huomautus Kouluun ilmoittautumisella lapsen huoltaja vastaanottaa kunnan osoittaman koulupaikan.
Vrt. kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID314
Luokka: <perusopetus>
Käsitekaaviot: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi ja Ilmoittautumiskäsitteitä
<kieliversiointiin jos OPH>


200
<käsitteen käyttöala: maahanmuuttajien perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö, korkeakoulut>
opetukseen ilmoittautuminen; opiskelijaksi ilmoittautuminen (2) (vapaa sivistystyö); koulutukseen ilmoittautuminen (ammatillinen koulutus); > kurssi-ilmoittautuminen (muusta kuin opintokokonaisuuteen ilmoittautumisesta)
svanmälan till undervisning; > kursanmälan (muusta kuin opintokokonaisuuteen ilmoittautumisesta)
enregistration (1); > course registration (muusta kuin opintokokonaisuuteen ilmoittautumisesta)
fi määritelmä toimenpide, jolla henkilö ilmaisee haluavansa osallistua kurssille (1), opintojaksoon tai opintokokonaisuuteen
fi huomautus Ilmoittautumiseen voi – koulutussektorin mukaan – kuulua osallistumismaksun maksaminen tai sitoutuminen sen maksamiseen.
Termiä opetukseen ilmoittautuminen käytetään esimerkiksi lukiokoulutuksessa ja maahanmuuttajien perusopetuksessa.
Ammatillisessa koulutuksessa käytetään termiä koulutukseen ilmoittautuminen esimerkiksi kenelle tahansa tarkoitettuun kurssimuotoiseen tulityökorttikoulutukseen ilmoittautumisesta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID317
Luokka: <perusopetus>, <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>, <vapaa sivistystyö>, <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin perusopetus> <kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen> <kieliversiointiin korkeakoulut> <kieliversiointiin vapaa sivistystyö>
<perusopetus ruotsi kesken> <perusopetus englanti kesken>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
<ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>
<vapaa sivistystyö ruotsi kesken> <vapaa sivistystyö englanti kesken>


201
<käsitteen käyttöala: perusopetus>
kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun
svansökan till annan skola än den närskola som kommunen anvisat den läropliktiga
fi määritelmä oppivelvollisen lapsen huoltajan toiminta, jonka tavoitteena on saada oppivelvolliselle koulupaikka muun kuin ensisijaisen koulun perusopetukseen
fi huomautus Kouluun hakeutumista muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun voi olla esimerkiksi haku painotettuun opetukseen.
Vrt. kouluun ilmoittautuminen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID315
Luokka: <perusopetus>
Käsitekaaviot: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi ja Ilmoittautumiskäsitteitä
<kieliversiointiin jos OPH>


202
<käsitteen käyttöala: perusopetus>
haku painotettuun opetukseen
svansökan till undervisning med särskild betoning
fi määritelmä oppivelvollisen lapsen huoltajan toiminta, jonka tavoitteena on saada oppivelvolliselle koulupaikka painotettuun opetukseen
fi huomautus Painotettuun opetukseen voi hakea muuhun kuin ensisijaiseen kouluun (ks. kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun) tai, mikäli ensisijainen koulu tarjoaa painotettua opetusta, ensisijaiseen kouluun.
Ks. myös oppilasvalinta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID318
Luokka: <perusopetus>
Käsitekaavio: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi


203
koulutukseen hakeminen; koulutukseen haku (2)
svansökning till utbildning; ansökan till utbildning (1)
enapplying for education
fi määritelmä hakijan toiminta koulutuksen toteutukseen pääsemiseksi
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID316
Käsitekaaviot: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi, Koulutukseen hakemisen vaiheita, Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi ja Ilmoittautumiskäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


204
<käsitteen käyttöala: korkeakoulut>
siirtohaku
svansökan om överflyttning; ansökan för överflyttande studerande
entransfer application procedure
fi määritelmä koulutukseen hakeminen, jossa korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otettu opiskelija hakee opiskeluoikeutensa siirtämistä korkeakoulusta (1) toiseen, ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksen toteutuksesta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike vaihtuu, tai yliopiston sisällä tutkinnosta toiseen
fi huomautus Opiskelijaa, joka siirtohaun kautta siirtyy korkeakoulusta (1) tai koulutuksen toteutuksesta toiseen, kutsutaan siirto-opiskelijaksi.
Siirtohaku ei tarkoita kandidaatin- ja maisterintutkinnon välisessä nivelvaiheessa tapahtuvaa siirtymistä.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID327
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi
<kieliversiointiin korkeakoulut>


205
hakija; koulutukseen hakija
svsökande n (1)
enapplicant
fi määritelmä oppija, joka on koulutukseen (2) tai opetukseen (1) päästäkseen jättänyt hakemuksen (1) tai hakemuksen (2)
fi huomautus Vrt. JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmän hallinnonalojenvälinen määritelmä käsitteelle "hakija": "henkilö tai oikeushenkilö, joka on pannut asian vireille hakemuksella".
Ks. koulutukseen hakeminen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID311
Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa, Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi, Koulutukseen hakemisen vaiheita, Hakijan roolit valinnassa ja valinnan tilat tietojärjestelmässä ja Ilmoittautumiskäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


206
<käsitteen käyttöala: korkeakoulut>
ensikertalainen hakija; ensikertalainen; ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeva hakija
svförstagångssökande n
enfirst-time applicant
fi määritelmä hakija, jolla ei ole korkeakoulututkintoa tai voimassa olevaa korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta ja jolla ei ole ollut tällaista opiskeluoikeutta myöskään aiemmin
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID879
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi
<kieliversiointiin korkeakoulut>


207
<käsitteen käyttöala: korkeakoulut>
ensikertalaisena kohdeltava hakija; ensikertalaisena kohdeltava
svperson som behandlas som förstagångssökande
enperson who qualifies as a first-time applicant
fi määritelmä hakija, jolla on korkeakoulututkinto tai joka on vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden vuoden 2014 syksyn opiskelijavalinnassa tai sen jälkeen
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID880
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa ja Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi
<kieliversiointiin korkeakoulut>


208
hakemus (1); hakemus koulutukseen
svansökan till utbildning (2); ansökan (2)
enapplication
fi määritelmä asiakirja, jolla pyydetään opiskeluoikeutta yhteen tai useampaan koulutukseen (2) tai koulutuksen toteutukseen
fi huomautus Vrt. JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmän hallinnonalojenvälinen määritelmä käsitteelle "hakemus": "asiakirja tai asiakirjojen muodostama kokonaisuus, jolla pyydetään tai vaaditaan etuutta, oikeutta tai toimenpidettä".
Ks. koulutukseen hakeminen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID346
Käsitekaaviot: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi ja Muita hakukäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


209
<käsitteen käyttöala: perusopetus>
hakemus (2); hakemus kouluun; > hakemus painotettuun opetukseen; > hakemus toissijaiseen kouluun
fi määritelmä asiakirja, jolla oppivelvollisen huoltaja pyytää oppivelvolliselle koulupaikkaa painotettuun opetukseen tai muun kuin ensisijaisen koulun perusopetukseen
fi huomautus Perusopetuksessa termiä hakemus käytetään ainoastaan määritelmässä mainituissa tapauksissa; muuten puhutaan ilmoittautumisesta.
Ks. kouluun hakeutuminen muualle kuin kunnan oppivelvolliselle osoittamaan kouluun ja haku painotettuun opetukseen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID347
Käsitekaaviot: Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi ja Muita hakukäsitteitä
<kieliversiointiin jos OPH>


Käsitekaavio 21. Henkilön toiminta koulutukseen pääsemiseksi.

Koulutukseen hakemisen vaiheita

210
opiskelupaikan vastaanotto
svmottagande n av studieplats
enaccepting a student place; accepting an offered student place; accepting an offer of admission
fi määritelmä toiminta, jossa koulutuksen toteutukseen hyväksytty ilmoittaa, ottaako hän opiskelupaikan vastaan
fi huomautus Korkeakouluissa (1) on opiskelupaikan vastaanottamisen lisäksi tehtävä lukukausi-ilmoittautuminen.
Ks. myös aloituspaikka.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID345
Käsitekaaviot: Koulutukseen hakemisen vaiheita ja Ilmoittautumiskäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


211
<korkeakoulut>
opiskelupaikan ehdollinen vastaanotto
ei: † jonotus
svta emot studieplatsen villkorligt verb; villkorligt mottagande n av studieplats
enconditional acceptance of student place; conditional acceptance of an offer of admission
fi määritelmä opiskelupaikan vastaanotto, jossa koulutuksen toteutukseen hyväksytty ilmoittaa ottavansa opiskelupaikan vastaan sillä ehdolla, ettei tule hyväksytyksi ylempään hakutoiveeseensa varasijalta
fi huomautus Termi opiskelupaikan ehdollinen vastaanotto on ainoastaan haun ja valinnan ammattilaisten käytössä. Hakijalle näkyvä ilmaus on "ottanut paikan vastaan ja jonottaa ylempään".
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID344
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Koulutukseen hakemisen vaiheita
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Käsitekaavio 22. Koulutukseen hakemisen vaiheita.

Hakutapoja ja -tyyppejä

212
koulutuksen hakumenettely; koulutukseen haku (1); haku (1); > ammatillisen koulutuksen hakumenettely
svansökningsförfarande n till utbildning
enapplication procedure; admissions procedure (1)
fi määritelmä menettely, jolla koulutustoimija mahdollistaa henkilöille pyrkimisen koulutuksen toteutuksiin ja jolla se valitsee ja ottaa opiskelijat koulutuksen toteutuksiin
fi huomautus Koulutuksen hakumenettely sisältää opiskelijavalinnan sekä sitä edeltäviä muita osia, jotka liittyvät koulutukseen hakemisen mahdollistamiseen, kuten koulutustarjonnan julkaisemisen sekä hakumenettelyn ohjeistamisen hakeutujille.
Koulutuksen hakumenettelyllä on mm. hakutapa ja hakutyyppi.
Ammatillisen koulutuksen hakumenettelyllä tarkoitetaan menettelyä, jolla ammatillisen koulutuksen järjestäjä mahdollistaa henkilölle hakeutumisen tai hakemisen koulutuksen toteutukseen tai suorittamaan ammatillista tutkintoa ja jolla se ottaa tämän opiskelijaksi.
Englanniksi koulutukseen hakumenettelystä suositetaan käytettäväksi vastinetta application procedure, jotta pystytään tekemään ero koulutukseen hakumenettelyn ja siihen sisältyvän opiskelijavalinnan (engl. student admissions) välille. Kansainvälisesti kuitenkin usein käytetään termiä admissions kokonaisuudesta, joka muodostuu hausta ja valinnasta; sen vuoksi application procedure -termin synonyymiksi on otettu myös admissions procedure (1).
Lisäksi englannin termissä application näkökulma on enemmän opiskelijan, termissä admissions taas korkeakoulun (1).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID890
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä, Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi ja Koulutuksen hakumenettelyn tietojärjestelmällä suoritettava prosessi
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englannin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?
Terminologin kommentti lukion ruotsin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen ruotsin työryhmä antanut ruotsin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?


213
hakutapa
svansökningssätt
entype of application procedure
fi määritelmä koulutuksen hakumenettelyn toteuttamistavan kertova tieto
fi huomautus Opiskelijavalinnan tietojärjestelmässä hakutapoja ovat yhteishaku ja erillishaku.
Opiskelijavalinnan tietojärjestelmässä hakutapa, hakutyyppi ja hakuaika esitetään teknisen haku (2)-käsitteen ominaisuuksina.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID329
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä ja Hakukohde
<kieliversiointiin korkeakoulut>


214
hakutyyppi
svansökningstyp; typ av ansökan
inte: ansökningsomgång (2)
entype of application round
fi määritelmä hakutavan tyypin kertova tieto
fi huomautus Hakutyyppejä ovat varsinainen haku ja lisähaku.
Opiskelijavalinnan tietojärjestelmässä hakutapa, hakutyyppi ja hakuaika esitetään teknisen haku (2) -käsitteen ominaisuuksina.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID328
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä ja Hakukohde
<kieliversiointiin korkeakoulut>


215
hakuaika
svansökningstid
enapplication period
fi määritelmä ajanjakso, jona hakukohteeseen voi hakea
fi huomautus JHS 175 -sanastotyöprosessin ydinsanastoryhmä on määritellyt hakuaika-käsitteen yleisemmin "ajanjakso, jonka aikana asian saa vireille hakemuksella (2)."
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID330
Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä, Muita hakukäsitteitä ja Hakukohde
<kieliversiointiin korkeakoulut>


216
yhteinen haku
sv* ansökan till flera mål samtidigt
inte: gemensam ansökan (2)
enshared application procedure
fi määritelmä koulutuksen hakumenettely, jossa hakija voi yhdellä hakemuksella (1) hakea usean koulutusorganisaation useaan koulutuksen toteutukseen
fi huomautus Yhdellä hakulomakkeella voi hakea erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID319
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä ja Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi
<kieliversiointiin korkeakoulut>


217
<käsitteen käyttöala: ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulut>
yhteishaku
hakusana: ammatillisen koulutuksen valtakunnallinen hakumenettely; valtakunnallinen hakumenettely
svgemensam ansökan (1)
enjoint application procedure
search term: joint application system
fi määritelmä valtakunnallinen, lainsäädännössä määritelty ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja korkeakouluja (1) koskeva koulutuksen hakumenettely, jossa hakija voi yhdellä hakemuksella (1) hakea useaan koulutuksen toteutukseen
fi huomautus Yhteishaussa hakija voi hakea tiettyyn määrään koulutuksen toteutuksia, jotka hänen on asetettava ensisijaisuusjärjestykseen.
Yhteishaku on ajallisesti määritelty eli siihen liittyy hakuaika (vrt. erillishaku, joka voi olla ajallisesti määritelty tai jatkuva).
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaan ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja valmentavan koulutuksen opiskelijaksi ottamisessa voidaan käyttää valtakunnallisia hakumenettelyitä, kuten yhteishakua. Näissä hakumenettelyissä hakuaika ja mahdollisesti valintaperusteet on määrätty valtakunnallisesti (vrt. jatkuva haku, jolla ei ole valtakunnallisesti määrättyä hakuaikaa).
Kun puhutaan yhteishakujärjestelmästä, englanniksi käytetään yleisesti vastinetta "joint application system".
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID320
Luokka: <ammatillinen koulutus>, <lukiokoulutus>, <korkeakoulut>
Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä ja Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi
<kieliversiointiin korkeakoulut>


218
erillishaku; erillisvalinta
mieluummin kuin: suorahaku
svseparat ansökan
hellre än: direkt ansökan
enseparate application procedure; separate admissions procedure (korkeakoulujen erillisvalinta-termin vastineena)
fi määritelmä yhden tai usean koulutusorganisaation järjestämä koulutuksen hakumenettely, jossa hakija hakee suoraan kyseisen koulutusorganisaation tiettyyn koulutuksen toteutukseen
fi huomautus Erillishaku voidaan toteuttaa ajallisesti määriteltynä hakuna tai jatkuvana hakuna.
Termiä erillishaku käytetään, jotta voidaan tehdä ero yhteishakuun. Koulutusorganisaatiot, jotka eivät osallistu yhteishakuun, käyttävät (erillishaun tyyppisestä) haustaan yksinkertaisesti termiä "haku" (tai, jos haulla ei ole määrättyä hakuaikaa, termiä "jatkuva haku").
Yliopistojen erillishausta on säädetty yliopistolaissa (558/2009, 36 a §) ja ammattikorkeakoulujen erillishausta ammattikorkeakoululaissa (932/2014, 28 a §). Näissä laeissa käytetään erillishaun sijaan termiä erillisvalinta.
Vertaa yhteinen haku ja yhteishaku.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID321
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaaviot: Hakutapoja ja -tyyppejä ja Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi
<kieliversiointiin korkeakoulut>


219
jatkuva haku
hakusana: ammatillisen koulutuksen jatkuva haku
svkontinuerlig ansökan; fortgående ansökan
enrolling application procedure; rolling admissions
fi määritelmä koulutustoimijan tai koulutusorganisaation järjestämä koulutuksen hakumenettely, jolla ei ole määrättyä hakuaikaa
fi huomautus Jatkuva haku muistuttaa erillishakua siinä mielessä, että myös jatkuvassa haussa haetaan usein suoraan tiettyyn koulutusorganisaatioon.
Ammatillisen koulutuksen jatkuvassa haussa haetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjälle tai ammatilliseen oppilaitokseen.
Ammatillisen koulutuksen jatkuvassa haussa ei ole valtakunnallisesti määriteltyä hakuaikaa, mutta koulutuksen järjestäjä voi tarvittaessa asettaa erillisen hakuajan.
Englannin termien application procedure ja admissions erosta ks. koulutuksen hakumenettely.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID325
Käsitekaavio: Hakutapoja ja -tyyppejä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


220
ajallisesti määritelty haku
svansökan med ansökningstid
entime-restricted application procedure; time-restricted admissions
fi määritelmä koulutuksen hakumenettely, jolla on määrätty hakuaika
fi huomautus Englannin termien application procedure ja admissions erosta ks. koulutuksen hakumenettely.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID326
Käsitekaavio: Hakutapoja ja -tyyppejä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


221
varsinainen haku
svegentlig ansökan
enprimary application round
fi määritelmä hakukierroksen ensimmäinen koulutuksen hakumenettely, jossa ovat tarjolla seuraavana lukukautena alkavien koulutuksen toteutusten kaikki hakukohteet
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID322
Käsitekaavio: Hakutapoja ja -tyyppejä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


222
(vanhentunut)
täydennyshaku
svkompletteringsansökan
ensecondary application round
fi määritelmä koulutuksen hakumenettely, joka tapahtuu varsinaisen haun jälkeen ja jossa ovat tarjolla varsinaisessa haussa täyttämättä jääneet aloituspaikat
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID323
<kieliversiointiin korkeakoulut>


223
lisähaku
svtilläggsansökan
ensupplementary application round
rather than: additional application round
fi määritelmä koulutuksen hakumenettely, joka tapahtuu varsinaisen haun jälkeen ja jossa ovat tarjolla aiemmin täyttämättä jääneet aloituspaikat
fi huomautus Lisähaku voidaan toteuttaa erillishakuna.
Englannin termin additional application round käyttöä lisähaun vastineena ei suositella, sillä termistä voi saada mielikuvan, että haussa olisi ylimääräisiä aloituspaikkoja (eikä varsinaisessa haussa täyttämättä jääneitä).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID324
Käsitekaavio: Hakutapoja ja -tyyppejä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Käsitekaavio 23. Hakutapoja ja -tyyppejä.

Hakukelpoisuus

224
hakukelpoisuus; * valintakelpoisuus
svansökningsbehörighet; behörighet att ansöka; behörighet för viss utbildning; behörighet till viss utbildning; antagningsbehörighet ("valintakelpoisuus"; koulutusorganisaation näkökulma)
eneligibility (1)
fi määritelmä ominaisuus, joka ilmentää sitä, että hakija täyttää koulutukseen (2) tai koulutuksen toteutukseen valituksi tulemisen edellytykset
fi huomautus Termiä hakukelpoisuus käytetään säädöksissä, vaikka sitä voidaan pitää harhaanjohtavana – koulutukseen hakeminenhan on sallittua kaikille. Tässä määriteltyä käsitettä paremmin kuvaava termi olisi valintakelpoisuus, joka on käytössä useissa korkeakouluissa (1).
Vrt. laajempi käsite kelpoisuus.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID338
Käsitekaavio: Hakukelpoisuus
<kieliversiointiin korkeakoulut>


225
pohjakoulutusvaatimus
svkrav n på tidigare utbildning; krav n på grundutbildning
enrequired prior studies
fi määritelmä koulutukselle (2) määritelty vaatimus, jonka mukaan hakijalla on oltava tietty pohjakoulutus voidakseen tulla valituksi kyseiseen koulutukseen (2)
fi huomautus Pohjakoulutusvaatimuksen täyttäminen on yksi hakukelpoisuuden edellytyksistä.
Koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut (1) voivat valita hakijoita (1) opiskelijoiksi myös ilman pohjakoulutusvaatimusta, ks. harkinnanvarainen valinta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID339
Käsitekaavio: Hakukelpoisuus
<kieliversiointiin korkeakoulut>


226
pohjakoulutus; ~ koulutustausta
svtidigare utbildning; grundutbildning (1); > grundutbildning (2) (korkeakoulut); > skolunderbyggnad (perusaste); ~ utbildningsbakgrund (koulutustausta)
enprevious qualifications; previous degree (korkeakoulut); prior degree (korkeakoulut); ~ educational background (koulutustausta)
fi määritelmä koulutus (2) tai tutkinto, jonka hakija on suorittanut ennen toiseen koulutukseen (2) hakemista
fi huomautus Ruotsin yleiskielessä termiä grundutbildning käytetään samassa merkityksessä kuin suomen termiä pohjakoulutus (määritelty yllä). Kuitenkin korkeakoulujen (1) sisäisessä kielenkäytössä termillä grundutbildning viitataan suppeampaan käsitteeseen: korkeakoulun (1) perustutkintoon eli opintoihin, jotka opiskelija on suorittanut korkeakoulussa (1) ennen jatko-opintoja. Korkeakouluissa (1) onkin käytössä termipari grundutbildning ja forskarutbildning (joista jälkimmäinen viittaa lisensiaatin tutkintoon ja tohtorin tutkintoon tähtäävään koulutukseen).
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID340
Käsitekaavio: Hakukelpoisuus
<kieliversiointiin korkeakoulut>


227
jatko-opintokelpoisuus (1)
svbehörighet för fortsatta studier (vid viss läroanstalt)
eneligibility for further studies
fi määritelmä tutkinnon tai opintojen henkilölle antama hakukelpoisuus, joka koskee suoritettujen opintojen jälkeiseen koulutukseen (2) valituksi tulemista
fi huomautus Vrt. esivaatimukset
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID341
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaavio: Hakukelpoisuus
<kieliversiointiin korkeakoulut>


228
<käsitteen käyttöala: korkeakoulut>
jatko-opintokelpoisuus (2)
svbehörighet för påbyggnadsstudier; behörighet för forskarutbildning; behörighet för doktorsutbildning; behörighet för doktorandstudier
eneligibility for third-cycle studies; > eligibility for doctoral studies
rather than: eligibility for postgraduate studies
fi määritelmä korkeakoulututkinnon tai -opintojen opiskelijalle antama jatko-opintokelpoisuus (1), joka koskee yliopiston jatkotutkintoon valituksi tulemista
fi huomautus Englannin termi eligibility for doctoral studies on suppeampi kuin suomen jatko-opintokelpoisuus (2), sillä doctoral studies ei kata lisensiaatin tutkintoa.
Englannin termin eligibility for postgraduate studies käyttöä ei suositella, sillä termi postgraduate studies saattaa viitata myös ylempään korkeakoulututkintoon (esim. maisterin tutkinto) johtaviin opintoihin.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID905
Luokka: <korkeakoulut>
Käsitekaavio: Hakukelpoisuus
<kieliversiointiin korkeakoulut>


229
tutkintokohtainen terveydentilavaatimus
svexamensspecifikt krav n på hälsotillståndet
enqualification-specific health requirement
fi määritelmä tutkinnolle määritelty vaatimus, jonka mukaan opiskelijaksi hakeutuvan ja valitun henkilön terveydentilan on oltava sellainen, että hän voi selviytyä tutkintoon johtavasta koulutuksesta (2), koulutukseen (2) sisältyvästä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja alan tehtävissä toimimisesta
fi huomautus Terveydentilavaatimukset on määritelty tutkintokohtaisesti säädöksissä.
Tutkintokohtaisilla terveydentilavaatimuksilla ei tarkoiteta pelkästään nk. SORA-lainsäädännössä (1.1.2012 voimaan tullut "soveltumattomuuteen ratkaisuja"lainsäädäntö, joka liittyy opiskelijoiden soveltumattomuus ja turvallisuuskysymyksiin) tarkoitettuja potilas- tai asiakasturvallisuuteen liittyviä rajoituksia, vaan myös muita terveydentilaan liittyviä vaatimuksia.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID342
Käsitekaavio: Hakukelpoisuus


230
<koulutus>
hakuperuste
svgrund för ansökning
endemonstration of eligibility
fi määritelmä hakukelpoisuuden täyttämistapa, jonka hakija on valinnut perusteeksi hakiessaan koulutukseen (2)
fi huomautus Hakija voi valita hakuperusteeksi esimerkiksi ylioppilastutkintotodistuksen tai ammatillisen peruskoulutuksen päättötodistuksen.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID343
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaavio: Hakukelpoisuus
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Käsitekaavio 24. Hakukelpoisuus.

Muita hakukäsitteitä

231
hakukausi
svansökningstermin
inte: ansökningsperiod
enapplication term; application semester /US/
fi määritelmä lukukausi, jonka aikana koulutuksen toteutukseen voi hakea ilmoitettujen hakuaikojen mukaisesti
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID348
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaavio: Muita hakukäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


232
hakuvuosi
svansökningsår n
enapplication year
fi määritelmä kalenterivuosi, jonka aikana koulutuksen toteutukseen voi hakea
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID349
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaavio: Muita hakukäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


233
koulutuksen alkamiskausi
svstarttermin för utbildningen; inledningstermin för utbildningen; ~ utbildningen inleds
inte: † begynnelsetermin för utbildningen; † begynnelseperiod
enfirst term of studies; first semester of studies; first term of school (perusopetus, lukiokoulutus)
fi määritelmä lukukausi, jona koulutuksen toteutus alkaa
fi huomautus Koulutuksen alkamiskausi voi olla syys- tai kevätlukukausi.
Ruotsiksi on useassa kontekstissa luontevampaa ilmaista koulutuksen alkamiskausi lauseella, kuten "Utbildningen inleds hösten 2016", kuin substantiivimuotoisella termillä.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID350
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaaviot: Koulutustarjonta ja opetustarjonta ja Muita hakukäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


234
koulutuksen alkamisvuosi
svbegynnelseår n för utbildningen
enfirst calendar year of educational programme
fi määritelmä kalenterivuosi, jona koulutuksen toteutus alkaa
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID351
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaavio: Muita hakukäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>


235
lukukausi
svtermin
enterm; semester
fi määritelmä opetuksen (1) järjestämistä jaksottava osa lukuvuotta
fi huomautus Lukukausia ovat syys-, kevät- ja joissakin tapauksissa kesälukukausi.
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa lukuvuosi jakautuu kolmeen lukukauteen, ja niistä käytetään englanniksi termiä "term". Suomessa lukuvuodessa on ainakin tällä hetkellä vain kaksi lukukautta, ja niistä käytetään englanniksi sekä termiä "term" että termiä "semester".
Uudet opiskelijat aloittavat opiskelun yleensä lukukauden alussa.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID352
Käsitekaaviot: Muita hakukäsitteitä ja Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut
<kieliversiointiin korkeakoulut>


236
lukuvuosi
svläsår n
enacademic year (korkeakoulut); school year
not: study year
fi määritelmä vuoden mittainen jakso, jollaisiin oppilaitoksen tai korkeakoulun (1) toiminta ja työskentely jaetaan
fi huomautus Lukuvuosi alkaa useimmiten 1.8. ja päättyy 31.7. seuraavana kalenterivuonna.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID353
Käsitekaaviot: Muita hakukäsitteitä ja Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät maksut
<kieliversiointiin korkeakoulut>


Käsitekaavio 25. Muita hakukäsitteitä.

Valinta

Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi

237
hakukierros
svansökningsomgång (1)
enapplication cycle
rather than: application round
fi määritelmä ajanjakso, joka alkaa, kun koulutustoimija tai muu taho päättää koulutustarjonnasta ja valintaperusteista, ja joka päättyy, kun opiskelupaikan vastaanottoon ja opiskelijaksi ilmoittautumiseen (1) liittyvät tiedot ovat haku- ja valintajärjestelmässä
fi huomautus Yhteishakuun kuuluvan koulutuksen (1) osalta hakukierrokseen liittyvistä asioista säädetään asetuksessa.
Englannin termin application round käyttöä hakukierroksen vastineena ei suositella, sillä termi ei sisällä viittausta niihin hakukierroksen vaiheisiin, jotka edeltävät sitä, että hakija voi toimia eli hakea koulutuksen toteutuksiin. Vrt. hakutyyppi.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID354
Luokka: <yleinen/yhteinen>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaavio: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi
<kieliversiointiin korkeakoulut>


238
opiskelijavalinta
svantagning av studerande (1); studentantagning
hellre än: urval n
inte: † intagning av studerande
enstudent admissions; student selection (toisen asteen koulutus; korkeakoulut tietyissä yhteyksissä); ~ select students verb (toisen asteen koulutus; korkeakoulut tietyissä yhteyksissä)
fi määritelmä menettely, jota hyväksi käyttäen koulutustoimija valitsee ja/tai ottaa hakijan opiskelijaksi koulutuksen toteutukseen hakemuksen (1) ja valintaperusteiden perusteella
fi huomautus Lainsäädännössä lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen (1) opiskelijavalinnasta käytetään termiä "opiskelijaksi ottaminen". Tässä sanastossa on kuitenkin tehty ero käsitteiden opiskelijavalinta ja opiskelijaksi ottaminen välillä: opiskelijaksi ottaminen on opiskelijavalinnan yksi vaihe.
Ruotsin sanan urval käyttöä opiskelijavalinnan vastineena ei suositella, sillä se on monimerkityksinen ja viittaa valinnan lisäksi muun muassa valikoimaan, otantaan ja otokseen.
Englannin termiä student selection käytetään opiskelijavalinnan vastineena etenkin toisen asteen koulutuksessa. Kuitenkin myös korkeakouluissa (1) käytetään joissakin tapauksissa termiä student selection (tai ilmausta to select students). Esimerkiksi Taideyliopistossa opiskelijavalinnan yhteydessä voi toimia arviointiraateja, jotka valitsevat hakijoista (1) koulutuksen toteutukseen pääsevät, ja niiden toiminnasta voidaan käyttää select-verbiä. Myös jatko-opintoihin voidaan valita opiskelijat sopivan opintomenestyksen ja tutkimussuunnitelman perusteella, jolloin select saattaa olla sopiva verbi. Myös korkeakoulun (1) perustutkintoon jo valittujen opiskelijoiden valitsemisesta tietylle erikoiskurssille esim. opintomenestyksen perusteella voi olla sopivaa käyttää verbiä select.
Ks. myös päätös opiskelijaksi ottamisesta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID359
Luokka: <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaaviot: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi, Valintatyypit, Hakukohde ja Ilmoittautumiskäsitteitä
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>
Terminologin kysymys lukion ja ammatillisen ruotsin asiantuntijoille 14.10.2016: Mikä ruotsin termi on käytössä ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa?
Seija-terminologi 20.1.2017: määritelmää voisi muokata niin, että esim. valintaperusteiden määritteleminen kuuluisi paremmin tähän sisälle. Esim. "koulutustoimijan toimenpiteiden kokonaisuus, joka tähtää siihen, että koulutustoimija pystyy ottamaan hakijoita (1) opiskelijoiksi koulutuksen toteutukseen --"
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englannin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?
Terminologin kommentti lukion ruotsin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen ruotsin työryhmä antanut ruotsin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?


239
<käsitteen käyttöala: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut>
opiskelijaksi ottaminen
svantagning av studerande (2)
enadmission of a student
fi määritelmä toiminta, jossa koulutustoimija tai koulutusorganisaatio päättää hakijan ottamisesta opiskelijaksi opiskelijavalinnan lopputuloksena
fi huomautus Opiskelijaksi ottaminen on opiskelijavalinnan viimeinen vaihe.
Ks. myös päätös opiskelijaksi ottamisesta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID947
Luokka: <lukiokoulutus>, <ammatillinen koulutus>, <korkeakoulut>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaaviot: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi ja Valintatyypit
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>
Korkeakoulujen ruotsin kielityöryhmän kommentti 28.11.2016: Termi ok korkeakoulujen osalta. Tätä on ehkä hyvä tiedustella vielä toiselta asteelta.


240
valintaperuste
svantagningsgrund; antagningskriterium
hellre än: antagningsprincip (1)
enadmissions criteria pl; selection criteria pl
fi määritelmä lainsäädännön ja koulutustoimijan määrittämä peruste, jonka mukaan hakijoita valitaan opetukseen (1) tai koulutukseen (2)
fi huomautus Käsitteen tunnus: tmpOKSAID366
Käsitekaaviot: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi, Valintatyypit ja Haku- ja valintajärjestelmässä käsiteltävät tiedot
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englannin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?
Terminologin kommentti lukion ruotsin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen ruotsin työryhmä antanut ruotsin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?


241
<käsitteen käyttöala: lukiokoulutus>
lisänäyttö
svtilläggsprestation
fi määritelmä valintaperuste, jota voidaan käyttää opiskelijavalinnassa todistuksen ja mahdollisen valintakokeen tai pääsy- ja soveltuvuuskokeen lisäksi
fi huomautus Lisänäyttö on käytössä lukiokoulutuksessa.
Lisänäytön voi muodostaa esimerkiksi todiste tai näyttö osaamisesta, aiemmasta koulutuksesta (2) tai harrastuneisuudesta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID373
Luokka: <lukiokoulutus>, <opiskelijavalinnat>
Käsitekaavio: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi
<kieliversiointiin jos OPH>
<kieliversiointiin lukiokoulutus>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken>


242
valintapiste
svantagningspoäng
enadmission point; ~ admission score
fi määritelmä tietyn valintaperusteen mukaan hakijalle annettu piste
fi huomautus Kunkin hakijan saamien valintapisteiden yhteenlaskettu summa määrittää hakijoiden (1) keskinäisen järjestyksen opiskelijavalinnassa.
Englannin termi admission score viittaa yhteispisteisiin.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID361
Käsitekaavio: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi
<kieliversiointiin korkeakoulut>


243
hakijaryhmä
svgrupp av sökande
enapplicant category
fi määritelmä hakijoiden joukko, johon sovelletaan tiettyjä valintaperusteita tai jolle varataan tietty osa aloituspaikoista
fi huomautus Perusteista, joilla hakijoita (1) voidaan jakaa hakijaryhmiin, säädetään lainsäädännössä.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID368
Käsitekaavio: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi
<kieliversiointiin korkeakoulut>


244
valintakiintiö
svantagningskvot
enintake quota
fi määritelmä opiskelijavalinnassa käytettävä kiintiö, jossa tietylle hakijaryhmälle on varattu tietty määrä aloituspaikkoja
fi huomautus Valintakiintiön perusteena voi olla esimerkiksi hakijan pohjakoulutus.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID369
Käsitekaavio: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi
<kieliversiointiin korkeakoulut>


245
valintakoe; pääsykoe
svurvalsprov n; inträdesprov n (puhekieli)
enentrance examination; entrance test
fi määritelmä koe, joka järjestetään osana oppilas- tai opiskelijavalintaa
fi huomautus Valintakokeita on erityyppisiä. Usein valintakokeella mitataan hakijan tietoja esimerkiksi tietystä aineistosta (vrt. soveltuvuuskoe, jolla selvitetään tietojen sijaan edellytyksiä ja soveltuvuutta). Valintakoe voi sisältää soveltuvuus- ja kielikokeen tai jommankumman näistä.
Toisaalta termejä valintakoe ja pääsykoe käytetään joskus termin soveltuvuuskoe synonyymina kokeista, joissa mitataan kykyjä ja ominaisuuksia (kuten musikaalisuus, rytmitaju).
Valintakokeessa menestyminen voi (esimerkiksi todistusten sijaan) olla valintaperuste.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID371
Käsitekaaviot: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi ja Valintatyypit
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englannin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?
Terminologin kommentti lukion ruotsin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen ruotsin työryhmä antanut ruotsin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?


246
soveltuvuuskoe; pääsy- ja soveltuvuuskoe (toisen asteen koulutus)
svlämplighetsprov n; inträdes- och lämplighetsprov n (toisen asteen koulutus)
enaptitude test
fi määritelmä koe, jolla selvitetään hakijan edellytykset ja soveltuvuus opetukseen (1) tai koulutukseen (2) oppilas- tai opiskelijavalintaa varten
fi huomautus Edellytyksillä ja soveltuvuudella voidaan tarkoittaa esimerkiksi taitoja (kuten vuorovaikutustaidot tai jonkin instrumentin käsittelytaito), kykyjä (kuten fyysinen koordinaatiokyky) tai henkilön luonteen tai muiden ominaisuuksien sopivuutta.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID372
Käsitekaavio: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi
<kieliversiointiin korkeakoulut>
<kieliversiointiin lukiokoulutus> <kieliversiointiin ammatillinen>
<lukiokoulutus ruotsi kesken> <lukiokoulutus englanti kesken> <ammatillinen ruotsi kesken> <ammatillinen englanti kesken>
Korkeakoulujen englannin kielityöryhmän kommentti 23.11.2016: Aptitude test on ok, mutta termiä on hyvä kysyä vielä toisen asteen edustajilta.
Terminologin kommentti lukion englannin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen englannin työryhmä antanut englannin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?
Terminologin kommentti lukion ruotsin kielityöryhmälle 11.2.2018: Korkeakoulujen ruotsin työryhmä antanut ruotsin vastineen/vastineet; varmistatteko että ok lukiokoulutuksen näkökulmasta?


247
<opetushallinto>
kielikoe; opetuskielen hallinnan osoittamiseksi järjestettävä kielikoe
svspråkprov n
enlanguage proficiency test (1); language test
fi määritelmä koe, jonka tarkoituksena on opetuskielen (1) tai opetuskielen (2) hallinnan osoittaminen
fi huomautus Kielikokeita voidaan järjestää esimerkiksi opiskelijavalintojen yhteydessä tai oppilaitoksen sisäisesti.
Opiskelijavalinnassa koulutuksen järjestäjä tai korkeakoulu (1) voi edellyttää hakijan suorittavan kielikokeen silloin, kun järjestettävän koulutuksen (2) kieli on eri kuin hakijan äidinkieli. Kielikoe voi olla osa valintakoetta.
Vrt. kielitutkinto.
Käsitteen tunnus: tmpOKSAID374
Luokka: <yleinen/yhteinen>
Käsitekaavio: Koulutustoimijan tai koulutusorganisaation opiskelijavalintaprosessi
<kieliversiointiin korkeakoulut>